Miksi harrastaa tiedostavaa ajattelua?

Se, mitä on tapahtunut omalle ajatusmaailmalleni tässä viime vuosina, on aika iso muutos vaikka viidenkin vuoden takaiseen. En oikeastaan tarkalleen muista sitä aikaa, kun ajatusmaailmani alkoi muuttumaan mutta tuo on ollut hiljainen prosessi, joka on vienyt minut koko ajan syvemmälle tiedostavan ajattelun maailmaan. Kuulen usein ajattelevani liikaa ja nimenomaan monen mielestä vääriä asioita. Se, että pohdin ihmisyyttä, sen tarkoitusta, omaa minäkuvaa ja käyttäytymistä, muiden ihmisten käyttäytymismalleja sekä niiden syitä, on vaan joillekin ihmisille liikaa. Tai ei välttämättä liikaa mutta toiset pitävät sitä turhana ja liian ”diippinä”. Uskon kuitenkin, että juuri nämä ihmiset ovat niitä, jotka pelkäävät sisintään ja itsensä kohtaamista eniten.

Kyllä minäkin pelkäsin aikaisemmin. En todellakaan sano, että olisin ennen tiedostanut yhtään mitään syitä vaikka omalle tai muiden käytökselle ja se on tavallaan surullista. Olen ylpeä esimerkiksi pikkusiskostani, joka on jo vuosia ollut hyvin kypsä näissä jutuissa vaikka onkin kuusi vuotta minua nuorempi. Mutta tottahan se on, että me ihmiset edetään elämässä eri vauhtia. Ehkä omaa ajatteluani ohjasi vuosia aikaisemmin hyvin pitkälti se seura, jossa aikaani vietin. Eli ei – elämässäni ei pohdittu syvällisiä vaan ennemminkin sitä, missä juhlitaan seuraavana lauantaina. Toisaalta taas ajan ennen aikuisuutta vietin hyvin vahvan hengellisyyden piirissä, jossa taas ajatuksia on ohjannut se siihen uskontoon kuuluva arvomaailma. Mutta tärkeintä lieneekin nykyisyys. Se, että olen jo jonkun aikaa ollut pisteessä, jossa ajattelen sekä omaa, että muiden käyttäytymistä syvemmin sekä tunteiden perimmäisiä syitä. Mietin asioita monelta eri kantilta ja teen aika syvääkin ajatustyöskentelyä itseni kanssa.

Miksi ajatella syvemmin ja tiedostavasti?

En kirjoita tätä nyt sitten ammattilaisena vaan ihan omien kokemuksieni perusteella – miksi minä koen tiedostavan ajattelemisen tärkeänä ja miksi en halua palata entiseen? Ensinnäkin tiedostava ajatteleminen on avannut itselleni aivan uuden maailman niin omaan sisimpääni kuin myös muiden ihmisten ymmärtämiseen. Kun aikaisemmin mietin, miksi ihmeessä tuokin käyttäytyy noin – nykyään pyrin katsomaan aina sinne käytöksen taakse. Kaikessa, kun on takana jotain eikä ihminen syyttä suotta suhtaudu toiseen vaikka halveksuen. Samalla tapaa olen pystynyt pikkuhiljaa näkemään myös oman käytökseni ja käyttäytymismallieni taakse sekä oppimaan sitä kautta paljon uutta itsestäni. Esimerkiksi tuo ajanjakso elämässäni, kun olin jatkuvasti todella hermostunut ja huonolla tuulella – ymmärrän nyt, mistä tuo käytökseni johtui. Tuolloin ajattelin, että ärsyttää jatkuvasti mutta en työstänyt asiaa millään tavalla. Jatkoin vaan sitä oravanpyörä arkea päivästä toiseen enkä puuttunut yksityiselämänkään puolella olemassa oleviin ongelmakohtiin tai jaksanut edes ajatella niitä. Nyt kuitenkin ymmärrän ja paremmin kuin hyvin. Tuohon ajanjaksoon liittyy edelleen paljon negatiivisia tuntemuksia ja sen käsitteleminen on edelleen prosessissa. Myös oma herkkyyteni ja introverttiuteni ovat asioita, joita en aikaisemmin kunnolla ymmärtänyt saatikka edes tiedostanut. Ihmettelin usein, että miksi tunnen näin tai miksi en ole samanlainen kuin moni muu, mutta nykyään ymmärrän ne perimmäiset syyt. Tiedostava ajatteleminen on avannut minulle paljon itsestäni.

Tiedostava ajatteleminen ei kuitenkaan ole aina missään nimessä mukavaa. Se on itse asiassa usein hyvinkin vastenmielistä ja siksi iso osa meistä saattaa jopa pakoilla sitä. Onhan helpompi olla ajattelematta tunteitaan tai niiden syntyperiä, lapsuudessa muodostuneita tunnelukkoja, omaa negatiivista käytöstä tai ympärillä olevien läheisten käytöksen syitä. Tavallisesti noin syvien asioiden ajatteleminen herättää meissä tunteita ja monesti nimenomaan negatiiviseksi koettuja sellaisia. Kun ajattelet vaikka jotain tapahtunutta joka herättää sinussa juuri nyt vihaa, aivan varmasti se, että sorkit tuota asiaa vähän lisää herättää sinussa tunnereaktion. Kuitenkin tuo sorkkiminen, tunnereaktion vapauttaminen ja asian syvempi ajatteleminen sekä työstäminen ovat niitä välineitä, joiden avulla voimme vaikeasta asiasta vapautua. Kuulostaa ehkä monimutkaiselta ja sitä se tavallaan onkin. Olen silti sitä mieltä, että näin toimimalla ja epämiellyttäviä asioita avaamalla voimme loppupeleissä vapautua. Jos emme koskaan ajattele vaikeita asioita, vaan siirrämme ne tuonnemmas, kannamme tuota taakkaa mukanamme lopun elämää.

Itse olen kokenut varsinkin viime kuukausina suorastaan voimavaraksi tapani ajatella tiedostavasti. Kun on ollut vaikeaa, on auttanut se, että olet kyennyt etsimään syitä tunteillesi ja nimenomaan niitä syy – ja seuraus suhteita. Voin sanoa, että ymmärrän itseäni koko ajan enemmän ja se on tavallaan voimavarani tällä hetkellä. Toki olemassa on niitäkin tuntemuksia, jotka tietyllä tapaa ymmärrän paperilla mutta jotka ovat vielä aika hallitsemattomia. Minun on vaikea hyväksyä esimerkiksi tietynlaisia tapahtumia, jotka vaikuttavat nyt viiveellä itseeni negatiivisesti. Syytän näistä tuntemuksista ja omasta pahasta olostani sitä ihmistä, joka on tämän kaiken aikaan saanut vaikka todellisuudessa tiedostan kyllä, mistä taas hänen käytöksensä on johtunut. Uskon kuitenkin vahvasti siihen, että tiedostava ajattelu ja se, että oikeasti käsittelen ja opettelen ymmärtämään muutoinkin kuin paperilla, on yksi kanava, joka auttaa minua asian kanssa eteenpäin. Joskus nämä prosessit ovat hieman pidempiä ja nimenomaan se, että voi kokea itsensä täysin vapaaksi jostain taakasta saattaa viedä aikaa kuukausia tai jopa vuosia.

En voi kyllä kuin kannustaa ihmisiä opettelemaan tiedostavaa ajattelemista. Voi olla, että moni ajatteleekin syvällisesti mutta se, että menee vieläkin syvemmälle, on ihan oma juttunsa. Toisaalta tämä saattaa vaatia pitkäaikaisempaa ajatustyöskentelyä ja sen, että on oikeasti valmis hyväksymään eikä kieltämään. Tiedostava ajattelu, kun tuo pintaan tosiaan myös sitä roskaakin ja jopa todella pahoja tuntemuksia, joiden kohtaaminen voi olla hyvin vaikeaa kerta toisensa jälkeen. Edelleenkin itse ainakin välillä kiellän mutta se, että tiedostan kieltäväni, on se avain nimenomaan taas asian ytimeen.

Ehkä yksi suurimmista jutuista tässä ajattelutavassa on se, että itsetuntemus kasvaa ja kehittyy. Minusta on esimerkiksi hassua miettiä kuinka vielä useampi vuosi sitten itsetuntemukseni oli aivan lapsen tasolla. Sitä vaan eli elämäänsä miettimättä sen enempää kuka on pohjimmiltaan. Enää en voisi kuvitellakaan noin pinnallista elämää, sillä oikeasti se, mitä ja kuka olen, on merkittävää itselleni. Enhän osaa valita asioita, jotka ovat minua jos en oikeasti edes tunne kuka olen? Tai ylipäänsä miten pystyisin elämään täyteläistä ja tyydyttävää elämää jos en oikeasti näe kuin asioiden ja ihmisten pinnan? Ehkä joillekin turhan ”diippiä” mutta itselleni ehdottomasti se avain johonkin suurempaan.

Heräsikö teille ajatuksia aiheesta?

Muuten toivottelen oikein rentouttavaa sunnuntaita jokaiselle! <3

Kuvat: Taru / Edit: minä

3 x suosikki tuorepuurot

Rakastan tuorepuuroja, jonka vuoksi suosinkin niitä ruokavaliossani oikeastaan ihan viikoittain. Etenkin marjaisat tuorepuurot ovat makuuni, sillä niiden jälkeen olo on raikas ja energinen. Toki toisinaan on ihana nautiskella välipalaksi vaikka hieman suklaisempaakin puuroa mutta kyllä nuo marjapuurot ovat aika kova sana varsinkin aamuisin!

Itse suosin aamuisin tuorepuuroja tavallisen puuron sijaan sen takia, että ne piristävä unettavan vaikutuksen sijaan. Olen maininnut tästä blogissani aikaisemminkin mutta itse suorastaan nukahdan pystyyn jos syön aamulla lämpöisen puuron ja juon kylkeen kupin kahvia. Ja tuo on tosiaan testattu monen monta kertaa eikä tuo fakta muutu yhtään miksikään! Homma on kuitenkin aivan eri jos syön kylmän raikkaan tuorepuuron ja juon muutaman kupin pakurikahvia. Tässä siis yksi syy sille miksi valitsen tuorepuurot. Tietysti toinen painava tekijä on myös se, että tuorepuuroon on helppo lisätä raaka-aineita, jotka säilyttävät kaikki ravinteensa sillä puuroa ei kuumenneta.

Tuorepuurojen valmistus on todella helppoa ja nopeaa, joten suosittelenkin niitä lämmöllä jokaiselle kiireisiä aamuja inhoavalle. Veikkaan, että useammalta jää aamiainen nimenomaan siksi syömättä, ettei yksinkertaisesti ehdi. Kun valmistaa tuorepuuron edellisenä iltana, on se aamulla valmis. Puuron voi napata vaikka vessaan mukaan meikkauksen ajaksi ja syödä siinä samalla – niin kätevää! Myös välipalana tuorepuuro toimii erinomaisesti vaikka ennen treenejä tai treenien jälkeen. Kun kokonaisuuteen voi niin paljon vaikuttaa, on se mielestäni ehdottomasti monipuolisempi välipala kuin joku valmis jogurtti. Tähän siis ainakin omassa elämässäni pyrin, että söisin koko ajan vähemmän valmista ja tekisin enemmän välipalojakin itse. Aina se ei tietenkään onnistu mutta sellainen tuoreus ja raaka-aineiden puhtaus on juttu, johon itse koetan arjessani pyrkiä.

Kokosin teille tämän lauantain kunniaksi kolme suosikkiani tuorepuuroista, joista voitte ehkä ammentaa vinkkejä omiin tuorepuuroihinne. Jokainen resepti on useampaan otteeseen hyväksi todettu ja näitä pääasiassa väsäilenkin kerta toisensa jälkeen. Toki voit korvata siemeniä, marjoja tai pähkinöitä toisilla, eli mikään resepteissä ei ole kiveen kirjoitettua. Tuorepuuroissa parasta onkin se vapaus tehdä juuri sellainen puuro kuin itseä miellyttää tai, mitä sieltä kaapista sattuu sillä hetkellä löytymään. Ehkä tärkeintä on vaan se, että löytyy kaurahiutaleita sekä nestettä. Chian siemenetkään eivät ole pakollisia jos vatsasi ei niitä kestä tai et muuten vaan niistä pidä.

Jokainen resepti kootaan samalla tapaa, eli mieluiten ensin neste, jonka jälkeen mausteet ja sitten hiutaleet, siemenet jne. Marjat laitan oikeastaan aina viimeisenä, sillä niiden kanssa seosta voi olla hankalampi sekoittaa tasaiseksi niin, että esimerkiksi suolakin sekoittuu puuroon kunnolla. Mutta yhtä lailla toimii ensin kuivien aineiden sekoittaminen, jonka jälkeen neste, marjat… Itse teen puuron oikeastaan aina illalla ja annan sen muhia jääkaapissa yön ylitse vähintään seitsemän tuntia. Useimmiten puuro on siellä vieläkin kauemman ja sekään ei haittaa. Jos taas haluat tehdä puuron päivällä välipalaksi niin anna sen hautua ainakin pari tuntia jääkaapissa, että hiutaleet ja siemenet pääset kunnolla turpoamaan. Tarjolle laitettaessa on taas vapaus käyttää mielikuvitusta, eli voit syödä ihan sellaisenaan suoraan purkista tai laittaa nätisti lasipurkkiin tarjolle. Itse useimmiten lisään valmiiseen puuroon vielä lisukkeitakin, eli jos kyse on mansikkapuurosta niin mansikoita tai vastaavasti banaania sisältävään puuroon banaanin paloja.

Tuorepuuro

Alla ne lupaamani kolme suosikki reseptiä, joiden avulla onnistut varmasti!

Mansikka tuorepuuro (GL, M)

  • 1,5 dl suuria kaurahiutaleita
  • 1,5 dl luomu kaurajuomaa
  • 1 rkl chian siemeniä
  • 1 rkl pellavansiemeniä
  • Teelusikan kärjellinen vaniljajauhetta
  • Ripaus suolaa
  • 1,5 dl mansikoita (laitan jäisenä)
  • 1/3 tl kanelia
  • 1/2 dl casheweja
  • 1,5 dl GO ON -soijarahkaa

Lisukkeeksi:

  • Mansikoita
  • Pellavansiemeniä

Mustikka-banaani tuorepuuro (GL, M)

  • 1,5 dl suuria kaurahiutaleita
  • 1,5 dl luomu kaurajuomaa
  • Teelusikan kärjellinen vaniljajauhetta
  • 1 tl chian siemeniä
  • Ripaus laadukasta suolaa
  • 1 rkl pellavansiemeniä
  • 1,5 dl suomalaisia mustikoita
  • 1/2 banaani

Lisukkeeksi:

  • 1/2 banaani
  • Mustikoita

Tuorepuuro

Tuhdin suklainen tuorepuuro (GL, M)

  • 1,5 dl suuria kaurahiutaleita
  • Teelusikan kärjellinen vaniljaa
  • 1,5 rkl raakakaakaota
  • 2 tl hunajaa
  • 1,5 dl GO ON -soijarahkaa
  • 1,5 dl kaurajuomaa
  • 1 rkl maapähkinävoita
  • Ripaus suolaa

Lisukkeeksi:

  • Kookoslastuja

 

Tuleeko teidän suosittua tuorepuuroja ruokavaliossanne?

Niin ja jos teillä heräsi jotain kysymyksiä liittyen resepteihin niin saa kysyä! Muuten toivottelen oikein aurinkoista lauantaita! Aika ihanaa, kun viikot sataa niin viikonlopuille on aina tilattuna aurinkoa! :)