Loma ja loman tuomat ajatukset

Eilen alkoi tosiaan se, jo muutamiakin viikkoja odotettu kesäloma. Mullahan ei ole kuin pari viikkoa mutta sekin tuntuu luxukselle. Viimeinen vuosi on ollut yksi elämäni parhaimmista mutta myös samalla haastavimmista. Nyt on todella ollut sellainen fiilis, että loma tulee enemmän kuin tarpeeseen! Sanoinkin poikaystävälle jo heti keväällä, että mun on sitten pakko päästä ulkomaille edes viikoksi, altaalle lojumaan ja rentoutumaan. Nyt tämä haaveeni  onneksi toteutuu. Aloitan auringossa lojumisen jo Suomessa ja tulen kyllä ahkeraan viihtymään tuossa lähipuistossa ja rannoilla. Suunnitelmissa on ensi viikolle myös Linnanmäkeä, picnikkiä Suomenlinnassa (pitänyt jo niin kauan toteuttaa), paljon kuvia, uuden Canonin lainakameran testailut ja matkajärkkäilyjä. Äitinikin tulee käymään Stadissa ja varmaan käydään Heinolassa moikkaamassa miehenkin porukoita. 

Meillä tämä kotikin alkaa jo näyttämään hieman inhimillisemmälle ja parhaillaan on pähkäilyt siirrytäänkö nukkumaan tuonne parvelle vai ei. Itse tavallaan vierastan sitä, koska talvisin siellä on hieman kylmää ja vetoisaa ja näin kesällä taas kuuma. Olisi kuitenkin ihanaa ostaa joku muhkea löhösohva tuohon olkkariin sängyn sijaan. Sänky on niin tylsä. Noh, ehkä tämä loma tässä menee vielä keinotellen ja sitten on tehtävä päätöksiä. Yhteiselo on muuten lähtenyt ihan sopuisasti käyntiin. Toki mua hieman ärsyttää muutamat pikkuseikat tuolla keittiön puolella mutta ajan kanssa, ajan kanssa. Mä taidan olla nyt ainakin alkuun meidän tiskikone, tuo mies ei meinaan ole käsin tiskaamiseen tottunut ja huomaan päivittäin kuinka tiskivuori huutaa pesijää. Mua häiritsee taas ihan kamalasti jos keittiö on suoraan sanoen pas*ainen ja sillon alan tiskaamaan vaikka suoraan kotiin tullessani. Tällainen pieni asunto näyttää kahta kauheammalle sekaisena! Olen aina ollut aika sotkuinen ihminen mutta vanhemmiten olen huomannut tulleeni siistimmäksi. Se on vaan pakko, kun ei tosiaan ole ketään joka jälkiä siivoaa. Sitä kuitenkin viihtyykin paremmin siistissä kuin sekaisessa asunnossa.

Tavallaan, vaikka loma alkoikin koen pientä ahdistusta. Ehkä se on myös väsymystä ja jotain muutostenkin tuomaa stressin purkautumista. Mietin oikeasti siis jo syksyä ja kaikkea kylmyyttä sun muuta. Kaikki alkoi oikeastaan siitä, kun näin toppiksen roikkumassa tulevien tuotteiden rekillä. Eih, voiko se olla taas tulossa. Syksy on mielestäni hieman stressaavaa aikaa, silloin pitää miettiä tosissaan taas mitä haluaa tehdä, ottaako jonkun askeleen suuntaan tai toiseen. Kaikki ei ehkä ymmärrä, mutta itse koen tulevaisuudessa monetkin asiat stressaavina ja kaikki lähinnä siksi, että kun en vaan tiedä. Voisko joku opastaa ja kertoa oikeasti mulle oikeat valinnat? Ohjata sitä mun sydäntä? :) Olen aina ollut tunnepohjainen päätösten tekijä mutta tällä hetkellä, hieman vanhempana en voi enää tehdä päätöksiä vaan hetken mielijohteesta. On pakko ajatella järjelläkin, aikuisen velvollisuudet on niin tylsiä!! Onko muilla samoja fiiliksiä tai stressaako lomalta arkeen paluu? 

Pakko koittaa nyt vaan heittää aivot narikkaan ja keskittyä rentoutumaan. Huomaan, että flunssakin on meinannut iskeä ja viime päivinä ollut aika puolikuntoinen olo. Mun ennätys, viimeksi joulukuussa räkätaudissa ei saa nyt katketa. Loma ja kaikkea, joten pakko vetää vitamiinejä tuplamäärät. Huomenna olisi Lahdessa Summer Upit mutta en ole enää oikeastaan varma uskallanko lähteä sinne ”remuamaan”, etten tule sitten kipeäksi reissuun. Varsinkin jos vettä tulee on varma flunssa sitten luvassa… Hmm, katsotaan. 

Kuva lainattu www.weheartit.com
Tulipas pieni purkaus, nyt yrittämään unta.
Hyvät yöt. <3
On my way

2 vastausta artikkeliin “Loma ja loman tuomat ajatukset”

  1. Haha, tunnistin itseni tosta tiskikone-avautumisesta! Oon joka välissä tiskaamassa, koska en osaa rentoutuu jos tiiän et lavuaarissa odottaa likasia astioita. Poikkis aina heittää astiat sinne vinksinvonksin ja mä sit hiivin järjestelemään niitä et ne likoo oikein :D En myöskään luota sen tiskaustaitoihin, kun oon huomannu et se jättää esim. lautasten pohjat pesemättä! Välillä kyl ärsyttää oma nipottaminen, oon kuitenkin joskus ollu oikee sottapytty, teekupit oli homeessa ja lavuaarista versoi ituja :D Imurointi on sit pääosin poikkiksen vastuulla, vaik senkin tarpeesta joutuu aina vihjailee :)

    • Niin, täälläkin tiskiharja heiluu päivittäin. Itse en onneksi ainakaan vielä koe näitä juttuja todella ärsyttävinä, ei siis viitsi turhaan napista vaan tiskaan vaikka sitten päivittäin. :) Miehet lähtee vaan helposti lätkimään jos kotona nalkutetaan jatkuvasti, se on hyvä muistaa. :D

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta