Ajatusten laukkaa

Viettelen rauhallista lauantai- iltaa kotosalla. Teekuppi, blogi, kynttilöitä ja tilaa omille ajatuksille. Viime viikko, mukaanlukien vielä eilisen illan juhlat yömyöhään saakka olivat aika hektisiä ja itselleni tuo aamuherätyksiin tottutteleminen on vienyt omalla tavallaan huomattavasti energiaa. Vaikeuksia on siis edelleen päästä sänkyyn ennen kahtatoista, jostain kumman syystä. Kuten mainitsin, nyt on tilaa omille ajatuksille. Itse tykkään todella paljon olla yksinkin välillä ja oikeasti vaan olla omien ajatusten kanssa. Rakastan poikaystävääni enemmän, kuin mitään mutta silti välillä nautin, kun saan jäädä kotiin itsekseen. :) Tännekin ajatuksekkaampien postausten kirjoittaminen on helpompaa silloin, kun on yksin omassa ylhäisyydessään.  


Mietiskelin tässä tänään tätä blogiani ja mihin suuntaan se on matkannut kanssani. Kirjoitin ensimmäisiä postauksia 2010 keväällä, ystäväni innoittamana. Alussa blogini oli aika pitkään enemmänkin sellainen treenipainotteinen mutta havahduin tänään siihen, että kirjoitan nykyään todella vähän juurikin treenaamisesta. Siitä millä blogini lähti liikkeelle. Kai se niin menee, että blogi muuttuu siihen suuntaan mihin bloggaaja muuttuu. Itse ainakin haluan olla täällä aidosti sitä mitä olen ja kirjoittaa niistä asioista, jotka ovat minulle tärkeitä ja kiinnostavat. Toki urheilu on iso osa hyvinvointiani mutta ei enää se elämän lähestulkoon ykkösasia, johon postaukseni pohjautuisivat. Lieneekö muuten paljon teitä ihan alusta asti mukana olleita, jotka ovat jaksaneet pysyä kelkassa tähän päivään saakka? :)


Vielä palatakseni tuohon treenaamiseen… Tänään pohdiskelin kuinka urheiluni onkaan muuttunut oikeasti terveempään suuntaan viimeisimmän vuoden aikana. Nyt joku miettii tietysti, että olenko sairastanut jotain syömishäiriötä, vai mihin viittaan. Tähän vastaukseni on, että koskaan ei ole syömishäiriöitä ollut mutta nyt jälkeen päin, kun mietin omaa urheiluintoani jossain vaiheessa, saattoi se oikeasti olla menossa jo yli terveellisyyden. Mulla on nykyään ihan mahtava fiilis, kun tuollakin elämän osa- alueella on löytynyt sellainen oikeanlainen balanssi. Tai ainakin sille tuntuu. 

Nuorempana halusin kokoajan muokata kroppaani johonkin suuntaan, enkä aina edes oikein tiennyt mihin. Nykyään olen löytänyt itselleni parhaan tavan treenata ja oppinut oikeasti hölläämäänkin. Enää en pakota itseäni treenaamaan 5-6 kertaa viikossa vaan kuuntelen enemmän kroppaani. Treenaamisen suhteen täällä ei ole mitään sen suurempia tavoitteita, harrastan salia ja juoksemista kropan kunnon ylläpitämiseksi, hyvän fiiliksen vuoksi ja noh, kukapas meistä ei haluaisi olla kiinteä? Urheilun kuuluu olla voimavara, ei viedä meiltä voimia. Se olisi syytä muistaa. Tavallaan se on tosi jännä, miten meiltä ihmisiltä menee niin helposti eri elämänalueiden asiat ns. yli. Monia asioita on hyvin vaikea tehdä ns. normaalilla  tavalla. Helposti ahnehditaan liikaa ja tavoitellaan jotain, mikä ei välttämättä ole edes mahdollista. Kai se on joku ihmiskunnan kirous?

Jokainen meistä varmasti tavoittelee elämäänsä hyvää oloa ja tasapainoa, kaikilla elämän osa- alueilla. Välillä on jotenkin todella ihana istahtaa alas ja miettiä missä kohtaa elämässään oikeastaan meneekään. Mitkä asiat tekevät minut onnettomaksi ja mitkä vastaavasti onnelliseksi. Tänään on itselläni ollut sellainen ilta, terapeuttinen. Päätin huomisesta lähtien tehdä jotain niiden eteen, jotka aiheuttavat minulle stressiä ja horjuttavat tasapainoani. Suomen hyvinvointi- yhteiskunnassa lähestulkoon jokainen meistä voi itse vaikuttaa oman elämänsä laatuun, onko se ykkös- vai kakkosluokkaa. Ja mitkä asiat nostavat sen ykköstasolle. Siksi suosittelenkin pysähtymään ja mietiskelemään missä sitä oikein meneekään. Huominen voi olla huomattavasti aurinkoisempi ja hymy ulottua korviin saakka. :)

Hyvin nukutut yö- unet nostavat elämänlaatua, joten toivotankin teille oikein kauniita unia ja suuntaan itsekin jo petiin. 
Väsymys painaa, joten jos kuuntelen kehoani menen nyt nukkumaan ja unohdan tuon television. ;) 
Huomenna sitten virkeänä tsekkaamaan I Love Me.


* Kuvat lainattu weheartit.com
On my way

14 vastausta artikkeliin “Ajatusten laukkaa”

  1. Olipas hyvä teksti, itsekin täällä viimeaikoina samanlaisia asioita pohtinut ja tää jotenkin kolahti. Oma hyvinvointi on kyllä niin tärkeä asia minkä jostain syystä välillä vähän unohtaa ja siksi on hyvä pysähtyä silloin tällöin miettimään mikä on hyväksi itselle ja mitä pitäisi ehkä muuttaa.. Itselläni on tällä hetkellä tavoitteena poistaa ne asiat ja jopa tietyt ihmiset siirtää sivummalle, jotka saavat oman olon jotenkin huonoksi ja tuottamaan pahaa oloa itselle. Puhdistavaa ja ihanaa huomata mitkä asiat on tärkeitä, mitä arvostaa ja ketkä on niitä oikeanlaisia ihmisiä ympärillä. Ihanaa syksyä sinulle, olet upea! <3
    Terveisin: Sofia/melkein alusta asti blogiasi seurannut.

    • Ihana kuulla, että pidit! :) No on, usein se saattaa jäädä kuitenkin hieman muiden asioiden varjoon. Oikea tavoite, mielestäni negatiivista energiaa elämään tuovat ihmiset eivät kuulu elämäämme! Osaat varmasti poimia sieltä ne rakkaudelliset ja parhaat tyypit, jotka tuovat sinullekin jotain. :) Ihanaa syksyä sinullekin, toivottavasti pysyt mukana jatkossakin!

  2. Mä Jutta niin tykkään tästä sun blogista just tän aitouden takia! On ihan tosi pieni nippu blogeja, joita lueskelen, ja tää on ehdottomasti yksi niistä. Hyviä ajatuksia joihin on helppo samaistua!

    x Lotta

  3. Täällä on yksi alkuperäinen lukija, joka on vieläkin matkassa mukana ja taitaapi olla niitä harvoja blogeja joista ei vaan luovu, hihi kiitos siis :)!
    Pidän tyylistäsi kirjoittaa, olet ihanan aidon oloinen. Tuntuu että liian moni blogi painottuu tänä päivänä pelkkään materiaan,rahan käyttöön ja tavaran ”haalimiseen”. Liian usein unohdetaan että mikä tässä eämässä menee oikeasti tuon materiaalisen ”hyvinvoinnin” edelle. Itse en blogia kirjoita, silloin kun tuntuu että pääkopassa on liikaa tavaraa niin asioiden kirjoittaminen auttaa itseänikin, itse olen vain jäänyt sille vanhalle kivikautiselle paperille kirjoittamiselle ;) hehe!

    Kaikkea hyvää sinulle, kiitos blogista. Tämä blogi ja joka aamuinen kahvi, sillä lähtee päivä käyntiin :)

    • Ihana kuulla, kiitos sinulle! :) Tuo on kyllä täysin totta. Itsekin luen oikeastaan ystävieni blogeja, jotka ovat oikeasti ihania ihmisiä. Ja ne muut blogit, joita luen ovat myöskin sellaisia, joiden kirjoittajassa on sitä jotain. Ja se ei todellakaan aina ole kalleimmat merkkivaatteet ja laukut.

  4. En oikeastaan muista edes miten blogiisi ensimmäisen kerran eksyin, mutta jokin treeniin liittyvä postaus se oli. En ole aiemminko kommentoinut, mutta mukana roikutaan edelleen ja käyn lukemassa säännöllisesti blogiasi. U go girl:-)

    • Kiva kuulla. :) Sinullakin oikein hyviä ajatuksia, lenkki on monesti itsellekin se tapa purkaa omaa päätä ja ajatuksia.

  5. Mä ainakin niin tykkään blogistasi! Luen sun blogin lisäks ainoastaan PrimeBodya. :) terv.Erika

  6. Mä olen ollut alusta saakka mukana. Oikeastaan tuon kyseisen ystäväsi blogista alunperin tänne klikkasin ja siinä missä sen blogin seuraaminen on jäänyt niin täällä ollaan edelleen mukava :) vaikka sun blogista hurjasti pidänkin niin treenipostauksia on kyllä välillä vähän ikävä!
    Blogin kauttakin on välittynyt, että olet löytänyt ”balanssin” treenamisen suhteen. Itsellä vieläkin välillä vähän hakusessa. Jatka siis samaan malliin blogia ja treenaamista ;)

    • Ihanaa kuulla, että olet jo noin pitkään matkassa pysynyt! Joo, ehdottomasti on skarpattava treenipostausten kanssa koska kuitenkin treenaan edelleen. :) Eli pistän vinkkisi korvan taa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta