Millainen on hyvä parisuhde?

Mun on jo jonkun aikaa pitänyt sukeltaa tähän aiheeseen täälllä blogin puolella mutta en vaan ole saanut aikaiseksi. Nyt oli vihdoin sellainen sauma, että aikaa on ja olen yksin himassa pelkkien omien ajatusteni kanssa. Itse olen siis suurimman osan elämästäni elänyt sinkkuna, mulla on oikeastaan ollut yksi vakavempi suhde ennen nykyistä miestäni. Syitä tuohon sinkkuuteen on monia ja itseasiassa eipä haittaa yhtään vaikkei parisuhteita enempää löydykään. Oli todella hyvä saada elää itsekseenkin ja kokea juttuja, sekä ottaa vastuuta itsestään. Sakun kanssa tulee heinäkuussa täyteen kaksi vuotta ja se on mulle kyllä paljon! Toisaalta aika on mennyt ihan hurjan nopeaa ja homma tuntuu niin luonnolliselle ettei sitä edes oikeastaan seuraa ajan kulua. Ja mikä tärkeintä, edelleenkin tuntuu hyvältä olla tässä hetkessä ja hänen kanssaan. :) 
Mutta millainen on sitten mun mielestä hyvä parisuhde….

1. Luottamus. Olen viime aikoina miettinyt tosi paljon parisuhteessa tapahtuvaa pettämistä. Se tuntuu olevan arkipäivää meidän ympärillä ja ihan hirveää todeta mutta lähes joka toinen pettää. Nykyään myös naiset ovat todella pahoja tällä saraa. Kai sitä voi jopa sanoa, että miehelle pettäminen on usein vähemmän harkitumpaa kuin naiselle? Nainen kuitenkin toimii enemmän järjellä ja tunteella, tokikin mielestäni asia on yhtä paha oli pettäjä sitten nainen tai mies. Näin parisuhteessa olevana ihmisenä on kuitenkin pakko sanoa, että luottamus on suhteen A ja O. En halua edes kuvitella millaiseksi parisuhde muuttuu jos luottamus rikkooutuu… Itse luotan mieheeni täysin, tokikin välillä olen vähän mustis mutta mielestäni se kuuluu asiaan. :) Terve mustasukkaisuus puolin ja toisin on ihan hyvästä. Muuten mun ei tarvitse pelätä vaikka mies kulkee paljon kavereidenkin kanssa. Ajattelen aina niin, että jos pitäisi mennä pettämään silloin kyseinen ihminen ei ole minun arvoinen. Itseasiassa Teemu Selänne sanoi hyvin dokkari- elokuvassaan, lause meni kutakuinkin näin ”Kun kaksi ihmistä on läheisiä ei siihen väliin mahdu kolmatta”. Mielestäni upea ajatus, koska näinhän se menee! Jos kaksi ihmistä elää onnellisessa ja tasapainoisessa parisuhteessa ei kolmannella osapuolella ole mahdollisuuksia hypätä siihen väliin. 

2. Molemminpuolinen kunnioitus. Jos ei ole arvostusta ei suhde kanna. Toisesta pitää voida olla ylpeä ja samalla iloita toisen menestyksestä ja saavutuksista. Kumppanin kanssa pitää pystyä myös jakamaan arkojakin asioita, se on mielestäni sitä toisen kunnioitusta, että uskoo toiselle asioita. Mun mielestä on muuten erityisen alentavaa jos toinen esimerkiksi vähättelee toista selän takana. Tuollaistakin käytöstä oikeasti näkee ja kuulee ihan liikaa mikä on mielestäni todella karseaa. 

3. Huumoria ja höpsöttelyä. Mä pidän mieheni yhtenä parhaana puolena huumorintajua ja sitä, että hän saa mut nauramaan. Elämässä tulee niin paljon vastoinkäymisiä vastaan, että huumoria pitää suhteesta löytyä! Meillä molemmat heittää vitsiä itsestään ja toisestakin, sekä pelleillään paljon. Arkisetkin asiat muuttuvat täten paljon mukavemmiksi. :)

4. Rakkaus. Ilman rakkautta parisuhde ei vaan voi olla eheä. Tai itse en ainakaan tunteellisena ihmisenä koskaan pystyisi suhteeseen jos en rakastaisi toista. Rakkaus on ehkä maailman magein homma, sitä on mahtava antaa ja saada. Parisuhteessa etenkin aivan mieletön juttu! Niin upeaa miten toinen rakastaa sua kaikkine virheineen ja vikoineen… 

5. Oma elämä. Miten ahdistavia ovatkaan suhteet joissa kaikki tehdään yhdessä, et voi kulkea missään ilman sitä toista tai et ylipäänsä osaa olla yksin. Kaikki toki taas tyylillään mutta itse ainakin tarvitsen omaa aikaa, tilaa ja ennen kaikkea oman elämän. Meillä molemmilla on eri kaveripiirit, eli kuljetaan esimerkiksi viikonloppuisin aika paljon erikseen. Tokikin meiltä löytyy yhteistäkin frendejä mutta paljon vietetään aikaa ihan niiden omien kavereiden kanssa. Tästähän on tullut jonkun verran ihmettelyä, että miksi kuljetaan erikseen, että tyyliin meneekö meillä huonosti? Ihan sama mulle mitä jengi ajattelee, mulla on hauskaa omien kavereiden kanssa ja Sakulla omien, joten ei ole mitään syytä miksi meidän pitäisi aina juhlia yhdessä. :D Toki välillä juhlitaankin yhdessä mutta usein kyllä eri seurueissa. Muutenkin meillä on omia unelmia ja haaveita, eikä elämä perustu vaan parisuhteeseen. Tokikin kumpikin antaa toiselle sitä tarvittavaa energiaa ja tsemppiä, näin päästään hienosti eteenpäin omissa tavoitteissa kuitenkin yhteen hiileen puhaltaen.

6. Intohimo. Tämä on välillä ehkä hieman hankalempi osio jos asutaan saman katon alla ja toinen pyykkää toisen sukkavuorta ja näkee ne toisen oudoimmatkin tavat. Silti intohimo on mielestäni tärkeää. Jos toinen alkaa tuntumaan itsestäänselvyydelle eikä herätä enää mitään kiinnostusta, on mielestäni suhde huonossa jamassa. Parisuhde ei kuitenkaan ole pelkkä ystävyyssuhde. Itse olen aika herkkä tässä asiassa, koska olen ihminen joka elää tunteista ja fiiliksistä. Siksi koen pienet etäisyydet hyvin voimakkaasti ja alan heti reagoimaan jos on vaikka oltu kiireisiä ja etäisiä. Kai mulla on jossain takaraivossa sellainen pelko siitä, että suhde kuolee, heheh. Mies monesti vaan toteaa, että mulla ei tosiaan ole kokemusta pitkistä parisuhteista, että joka päivä ei voi olla mitään alkuhuumaa. :D No enhän mä sitä meinaa mutta… Kyllähän sen nyt vaan pitäisi olla!

7. Rehelllisyys. Rehellisyyshän liittyy tavallaan tuohon luottamukseen. Mielestäni siis yksi tärkeimpiä parisuhteen kulmakiviä, toiselle pitää vaan pystyä olemaan avoin niin pienessä kuin suuressakin. Uskon, että suhteen ongelmatkin on helpompi selvittää jos molemmat ovat rehellisiä jo alkuvaiheessa. Meillä on siinä mielessä hyvä tilanne, että molemmat tiedetään toisen menneisyys ja ollaan puhuttu noista asioista. Eli kenenkään on ihan turha tulla baarissa kertomaan kuinka jompi kumpi on tehnyt jotain joskus silloin, kun oltiin vielä sinkkuja. Uskomatonta mutta totta, että tuollaista joutuu vielä näin kahdenkin vuoden jälkeen kuulemaan.

8. Toisen huomioiminen. Halaukset, suukot, kivat sanat jne. Mielestäni toisen pienikin huomioiminen on parisuhteessa erityisen tärkeää. Meillä näitä juttuja on edelleen päivittäin tai oikeastaan jatkuvasti, kun ollaan kotona. Musta mielettömän tärkeitä seikkoja, jotka pitävät suhteen kasassa. Hellittely on niin ihanaa. :)

Mitkä teidän mielestänne ovat hyvän parisuhteen tukipilareita? 
Miten hoidatte suhdettanne tai pidätte pitkänkin parisuhteen kondiksessa? 

On my way

15 vastausta artikkeliin “Millainen on hyvä parisuhde?”

  1. Mahtavan hyvä postaus! :) Ootte upeen ja onnellisen näköinen pari!

    Oon sun kanssa samaa mieltä jokaisesta kohdasta. Etenkin toi intohimo-kohta oli kuin omasta suusta. Mulla ja avomiehelläni on takana kahden ja puolen vuoden suhde, ja minä oon se osapuoli, joka välillä stressaantuu jos tuntuu, että ollaan oltu liian arkisia ja etäisiä. :D Ollaan kyllä kovia hellittelemään ja muutenkin onneksi huomioimaan toista, mutta myönnän, että mulla on ehkä hieman epärealistiset käsitykset intohimosta… :D Täälläkin mies on se, joka huomauttelee, että kun suhde vakiintuu, ei joka päivä tietenkään voi olla kuin ensitreffeillä. Mutta silti haluan pitää huolen ettei se romantiikka kuole! Hyviä keinoja tähän mun mielestä on vaikka pieni kahdenkeskinen loma tai viinilasillisilla käynti, päällä jotain muutakin ku ne kotiverkkarit. ;D Piristää kummasti arkea ja pitää romantiikkaa yllä. :)

    • Kiva kuulla, että miellytti. :) Nojoo, siis ihan sama täällä!! Heti jos menee useampi päivä kiireessä ja stressissä niin alan hätääntymään ja ahdistumaan. :D Joo no näinpä kotioloista poistuminen piristää kummasti! Lohduttavaa oikeasti kuulla, että joku toinenkin on kanssani samoissa aatoksissa. Mulle sellainen parisuhteen rutinoituminen on jotenkin vaan ihan vierasta ja jopa pelottavaakin. Tokikin semmonen perus arkikin on kivaa ja ihanaa mutta silti!

  2. Samoilla linjoilla täälläkin sun ajatusten kanssa,ainoa vaan että omalle kohdalleni ei vielä tuollaista henkilöä ole osunut kohdalle, harmi. Olen jotenkin mestari jatkuvasti keräämään just ne vääränlaiset tyypit mun ympärille, mikähän tähän auttas :/

    Tykkään hirmusesti sun blogista, kiitos ku tätä kirjoittelet, on ilo lukea sun tekstejä. Ajatellaan asioista hyvin pitkälle samalla tavalla ja pitkään oon tätä jo lukenut mutta jostain syystä vasta nyt ekaa kertaa kommentoin :)

    • Pitkään kuule täälläkin mentiin niitä ihan vääriä miehiä keräillen, ei ihme ettei kukaan loppupeleissä napannut. :D Vahvasti siis uskon, että vielä sullekin löytyy unelmien prinssi! ;)

      Voi kuinka kiva kuulla! Kommentoithan siis useammin, tällaiset piristää meinaan mieltä. :))

  3. olen ollut miehen kanssa 7 vuotta ja meilä on edelleen eri kaveripiirit. tietty tunnen joitan hänen kavereitaan ja toisin päin, mutta näin se vaan menee.

  4. Lisään vielä, että jossain vaiheessa se suhde kyllä arkistuu, sille ei voi mitään. Sen kuuluu mennä nin, mutta ei se tarkoita että intohimoa ei voi olla.

    • Seitsemän vuotta on pitkä aika. :) Mutta hienoa kuulla, että intohimoa voi silti löytyä. Joo tokikin, onhan meilläkin arkea paljon jo eikä 24/7 honeymoonia. :) Tämä kuuluu asiaan. Mietin vaan siis etten toivoisi mitään super tylsistymistä parisuhteessa, niitäkin meinaan näkee, ehkä sitä on itsellä kuitenkin vaikutusta asiaan…

  5. Mielestäni loppupeleissä pitkä parisuhde perustuu vahvaan yhteenkuuluvuuteen, rakkauteen, intohimoon ja lujaan ystävyyteen. On kausia jolloin ollaan symbioosissa, jolloin eriydytään, lähennytään uudelleen jne. Välillä intohimossa voi olla haaleampia kausia, kunnes roihahtaa taas oikein kunnolla. Parisuhde ei voi olla vaan ”ensitreffejä” vaan syvä yhteenkuuluvuus syntyy juurikin arjen kautta. On eri asia olla rakastunut kuin rakastaa. Uskon, että jos antaa mahdollisuuden arjelle ja elää läpi niitä omia pelkojaan, suhde vaan syvenee ja paranee! Kaikkea hyvää teille, olette tosi ihanan oloinen pari! <3
    Ps. Jos haluaa tutustua lisää noihin parisuhteen eri vaiheisiin, niin muun muassa täällä niistä lisää: http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/parisuhteen_lahtokohtia/parisuhteen_vaiheet2/

    • Olipas hyvin sanottu. Näinhän se on! Itse ainakin huomannut sen, kuinka ihanaa on oikeasti olla oma itsensä ja tietää, että toinen hyväksyy. Ennen sitä piti aina kuulostaa ja näyttää mahdollisimman hyvälle, nykyään voi olla ihan täysin oma persoonansa. Ja näyttää myöskin ne heikkoudet tietäen ettei se toinen lähde siitä noin vaan. :)

      Parisuhteen vaiheet varmasti alkavat näkymään tässä vuosien saatossa. Pitääkin lukaista tuo antamasi linkki! :)) Kiitos paljon kommentistasi!

  6. Ei suhteessa jatkuvasti voi olla alkuhuuman tunnetta. Helposti sitä alkaa etsimään vain sellaista kun oma suhde on vakiintunut ja se tuntuu liian ”arkiselta”, enemmänkin syvältä ystävyydeltä. Sitten etsitään uutta huumantunnetta jne. kierre on valmis.. Halutaan vain sitä ihanaa alkuhuuman tuomaa jännitystä! Pitkä parisuhde mielestäni perustuu vahvaan luottamukseen, rakkauteen (ei rakastumiseen) ja lujaan ystävyyteen. Loppupeleissä kaikki suhteet arkistuu jollain tavalla, joillakin alkuhuuman tunne voi kestää kauemmin, toisilla vähemmän. Ei suhteen arkistumista tarvitse pelätä, arkinen suhde antaa paljon enemmän kuin suhteen alkuajan huuman tunteissa eläminen.

    • Hyvä kommentti myöskin! Ei sitä varmaan jatkuvassa alkuhuumassakaan jaksaisi, eli en nyt itse ihan sitäkään meinannut. Parisuhteella ei mielestäni tarvitse olla kahta äärilaitaa, voidaan hyvin olla siinä välimaastossakin. ;)

  7. Itse aloin seurustelemaan vasta 22-vuotiaana eikä se häirinnyt itseäni millään lailla. Tuntui, että kaikki muut ympärillä ihmettelivät mikä tavallaan loi paineita. Huomasin myös miten vahvasti yhteiskunta määrittelee mikä on normaalia ja sinkkuus ei vaan tunnu mahtuvan siihen muottiin. Itselleni on aivan sama seurusteleeko joku vai onko sinkku tai onko tietoisesti valinnut olevansa loppuelämän yksin. Koska koin todella inhottavana aikoinaan sellaisen ”mikset seurustele” tenttauksen niin olen päättänyt, etten sinkkukavereiltani utele heidän miesasioistaan. Ja mitä tulee tuohon pettämisasiaan niin ihan kauheaahan se on. En vain ymmärrä miksi ihmiset pettävät?? :(

    • Joo no itse olin 25- vuotias. :) Toki yksi suhde oli takana mutta kuitenkin. Se oli kyllä raskasta, kun jengi uteli, se ei vaan ole mikään iisi tehtävä löytää miestä jossa natsaisi niin moni seikka ja varsinkin jos ei halua seurustella seurustelun vuoksi. :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta