Pari faktaa maanantaihin


1. Tarvitsen omaa tilaa, niin parisuhteessa kuin ystävienkin kanssa. En ole siis mikään läheisriippuvainen tyyppi, jonka pitäisi kokoajan hengailla jonkun kanssa. Nautin paljon myös yksinäisyydestä ja tykkään iltaisin tehdä omia juttuja. Toki haluan nähdä jokaista ystävääni säännöllisesti mutta sellainen joka päivä yhteydessä oleminen ei ole mun juttu. Ystävyyden pitää olla sellaista, että se ei aiheuta stressiä ja aina, kun nähdään kumpikin on iloisia eikä mieti miksei olla keretty näkemään vaikka useampaan viikkoon. Ystävyys ikäänkuin palaa jokaisen näkemis kerran aikana siihen pisteeseen mihin viimeksi jäätiin, ehkä tiedätte mitä meinaan? 

2. Kun shoppailen, teen ostoksia aina mielijohteesta. Usein ostokseni ovat myös sellaisia kerran pidettäviä tai epäkäytännöllisiä. Ei puhettakaan mistään vaatekaapin kulmakivistä, hahah. Onneksi sentään laukkujen suhteen olen nykyään tarkempi ja ne ostan harkiten. Nykyään kylläkin pidän laput kiinni vaatteissa useamman päivän, kunnes oikeasti vasta niitä käytän. Usein meinaan tulen katumapäälle tai vaate ei näytäkään kotona enää niin kivalta kuin kaupassa. Silloin on kiva tehdä asiakaspalautus tai vaihtaa tuote johonkin kivempaan. 🙂 

3. Mulla on aika roisi ja äijämäinen huumorintaju. Ollaan siskoni kanssa samanlaisia, eli vitsit on välillä todella epänaisellista settiä. 😀 Olen myös todella suorasanainen ja sanon aika helposti mitä ajattelen oli se sitten tyttömäisen kaunista tai ei. Välillä olen koittanut hieman skarpata mutta toisaalta olen tällainen ja that`s it.

4. Olin nuorempana todella tarkka tukastani. Pesin sen aina pää alaspäin, käytin vaan super kalliita shampoita ja kampasin vain kuivana. Muutenkin tukka oli mulle jotenkin pyhä asia, koitin värjätä sitä mahdollisimman vähän ja varjella. Jännä miten vanhetessa tuollaisten juttujen merkitys vähenee. Suunnilleen vuosi sitten mulle oli tyyliin ihan sama mitä tukalleni teen, nyt on ehkä enemmän taas sellainen suojelusvaihe päällä mutta ehdottoman neutraali aikaisempaan verrattuna. En oikeasti käyttänyt silloin juuri mitään muotoilutuotteitakaan, koska ajattelin niiden vahingoittavan hiusta. 🙂

5. En ole mitenkään super lapsirakas. Tykkään kyllä lapsista, mutta en tosiaan ymmärrä sellaisia jotka tyyliin menevät heti sössöttämään, kun lapsen näkevät. Vauvathan ovat söpöjä mutta sellaiset uhmaikäiset kakarat monet aika epäsulokkuuksia. Vauvakuumetta siis odotellessa, ei kuulu ainakaan vielä täällä päin.
Sellaisia faktoja. Osuiko yksiin kenenkään kanssa? 🙂

Kommentit (18)
  1. mistä toi ihana karva pusero on? vai mitä sitä kutsuis 🙂

    1. Vero Modasta mutta valitettavasti ostettu viime syksynä. :/

  2. Mulla on lapsia, mutta ennen näitä omia koiranpennut voitti vauvat…. Kunnes…. Yks kaks ajatus omasta muksusta alkoi miellyttää, vaikka ne muiden vauvat silloinkin oli aika hmmmm… Yäk. Että never say never. Ja omat lapset on omia, siinä se ero on.

    G

    1. Joo, noinhan se menee! Naisen mieli on vaihtuvainen. 😉 Itse mietin tavallaan myös sitä, millainen vanhuus tulee jos ei ole lapsia. Ja saahan lasten kautta elettyä monia asioita ns. Uudestaan. Esim. Joulu tuntuu varmasti lasten kanssa ihan erilaiselle! 🙂 Katsotaan siis mitä tulevaisuus tuo tullessaan!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *