Blogiväsymys

Olen kirjoittanut blogia nyt vuodesta 2010, eli neljä kokonaista vuotta. Tuosta ajasta oikeastaan pari viimeistä enemmän tai vähemmän ahkeraan, eli postauksia yhden tai kaksi päivässä. Itse olen pitänyt postaus päivässä tahtia sellaisena hyvänä, jota itse ainakin lukijana toivoisin bloggaajalta. Pysähdyin kuitenkin nyt lomalla pohtimaan asiaa. Sanotaanko näin, että enää pitkiin aikoihin blogi ei ole ollut itselleni sellainen stressitön asia. Kirjoitan tätä kuitenkin työni ohessa eli en päätoimisesti jolloin postausten tekemiseen olisi aikaa kokonaiset päivät. Monesti jengi kyseleekin, mistä sen ajan revin? Sanotaan näin, että rakkaille harrastuksillehan sitä aikaa kaivaa vaikka kiven takaa, eikö niin? Tuo on niin totta, rakastan tätä blogia ja rakastan kirjoittaa, kuvata, tehdä postauksia jne. En varmaankaan osaisi elää enää ilman kirjoittamista. Mutta. Viime aikoina blogi on tuottanut itselleni jostain kumman syystä ihan liikaa stressiä. Tai ehkä stressi on kerääntynyt pitkältä ajalta ja vasta tässä lomalla tajusin, että miksi ihmeessä väännän hikihatussa ajastettuja postauksia reissun ajaksi?! Mähän olen lomalla… LOMALLA. Lisäksi on varmasti myös tuhat ja yksi esimerkkiä siitä kuinka olen laiminlyönyt blogin vuoksi esimerkiksi miestäni tai ystäviä. Olen tiedostanut asian jo pitkään mutta nyt sen vasta oikein oivalsin. 

Tekstin tarkoitus ei ole kerätä mitään säälipisteitä tai hakea oikeutusta ”blogilomalle”, saatika muutenkaan sen enempää päivitellä sitä kuinka paljon bloggaus vie aikaa. Tämähän on kuitenkin oma valintani, kukaan ei pakota mua kirjoittamaan tai ottamaan stressiä tästä. Haluan kuitenkin olla rehellinen ja usein purankin täällä fiiliksiä. Nyt fiilis on se, että pidän varmaan muutaman päivän taukoa kirjoittamisesta ja mieluummin kirjoitan siitä täällä, kuin vaan katoan. Tosin voi olla, että palaan jo huomenna jos ikävä iskee tai sitten vasta tyyliin maanantaina, fiiliksen mukaan. Kuvamateriaalia löytyy todella paljon ja reissuista olisi halu jo kirjoittaa mutta en vaan yksinkertaisesti jaksa. Nyt on sellainen fiilis, että seuraavat pari päivää nautin lomani vikoista päivistä ja kirjoitan jos fiilis iskee ja jos ei, niin palaan ensi viikolla. Uudella innolla, inspiraatiolla ja stressittömällä otteella. Toivon todella, että useimmat teistä eivät blogiani jätä vaikkei postauksia jatkossa ihan päivittäin tulisikaan. 🙂 Tärkeintä on kuitenkin laittaa perhe ja läheiset etusijalle, eikä katsoa maailmaa ja hetkiä pelkän kuvaputken kautta. 

Shortsit Zara / Toppi New Yorker / Kello MK 
Tähän saumaan olisi ehkä sopivaa heittää ilmoille kysymys, mitä te toivotte blogiltani jatkossa?


Kommentit (28)
  1. Blogi on sun ”harrastus” ja käytät siihen sen verran aikaa kun tuntuu hyvältä:) niinkun jo kirjotitkin niin stressiä siitä ei kannata ottaa, eikä blogia pitää ykkössijalla elämässään, sillä on varmasti myös muita tärkeitä ja rakkaita asioita, joihin panostaa ja keskittyä. En usko lukijoiden häipyvän, vaikka postausta ei päivittäinkään tulisi ! kirjotat kun siltä tuntuu ja kirjoitettavaa on, ei väkisin =) innolla postauksia kuitenkin aina odottaa, mutta kyllä jaksaa odottaakkin !

    1. Niin, true that. Kiitos tsemppauksesta! :))

  2. Kyllä elämä on muutakin, kuin bloggailua ja pitää nauttia arjen pikku asioistakin. Uskon, että kyllä lukijasi pysyvät, vaikka postailisitkin harvemmin. Rehellisesti sanoen olet mulle bloggaajista se ykkönen! Mutta älä ota paineita, vaan blogisi on miellyttävä kokonaisuus. Mukavaa loppukesää! 🙂

    1. Ihana kuulla, kiitos Maisa! 🙂 Näinhän se on! Parasta on löytää se tasapaino tässäkin asiassa. 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *