Faktakymppi

1. Olen varmaan maailman huonoin pitämään yllätykset salassa. Nytkin mulla on jo miehen synttärilahja hankittuna ja oon ainakin kymmenen kertaa meinannut paljastaa sen hänelle. Onneksi kuitenkin jokaisella kerralla tullut järkiini ja miettinyt, että kyllä maltan odottaa vielä yli kuukauden. 😉 Eihän se tunnu synttärilahjalle jos sen antaa etukäteen? Vähän sama pätee joululahjoihin, en malttaisi odottaa aattoon. 

2. Vähän samaan aiheeseen liittyen, tykkään todella paljon antaa muille juttuja. Esimerkiksi blogin kautta, kun saan tuotenäytteitä jakelen niitä eteenpäin, eniten varmaan siskolleni. Yleensä teen hänelle kerran kuussa nyssäkän, johon laitan kaikkea mitä en itse tarvitse. Tai vaikka voisin tarvitakin niin eihän kukaan ihminen käytä esim. viittä hiusöljyä. Mulle tulee niin hyvä fiilis tuosta antamisesta ja nautinkin siitä, kun hän sitten availee pussukkaa ja löytää sieltä kaikkea kivaa. 🙂

3. Mun on todella vaikea vain olla ja keskittyä johonkin yhteen asiaan. Tarkkailen kokoajan ympäristöä ja otan kimmokkeita siellä tapahtuvista jutuista. Esimerkiksi pelkän lehden lukeminen kannesta kanteen ei onnistu jos olen kotona niin, että telkkari ja kone on vaikka auki. Tämä on todella ärsyttävää ja se harmittaa itseäni tosi paljon. Mä harvoin esimerkiksi uppoudun johonkin asiaan ”syvälle”, koska tosiaan olen tosi herkkä muille ympäristön virikkeille. Moniin elokuviinkin on hankala keskittyä jos juoni ei ole heti koukuttava.

4. Minua kiehtoo todella paljon erilaiset mielenterveydelliset sairaudet, kuulostaa ehkä hassulle mutta näin on. 😀 Esim. skitsofrenia ja muut, mistä ne tulevat ja miksi. En kuitenkaan haluaisi työskennellä mielenterveysalalla, koska ala on todella raskas ja en varmaan itse henkisesti jaksaisi. Myös erilaiset pakkomielteet ja muut erikoisuudet ovat kiinnostavia.

5. En tykkää yhtään kropan rasvaamisesta vaikka erilaisista ihanista voiteista pidänkin. Tää on outo juttu mutta mua ällöttää se limasuus mikä sen rasvaamisen jälkeen hetken ajan vallitsee. Rasvaankin vartalon ihoa ehkä pari kertaa viikossa, onneksi en omaa kuivaa ihoa. 🙂

6. Olen asunut Tampereella, Keravalla, Seinäjoella, Lapualla, Karvialla, Himangalla ja nyt 8 -vuotta Helsingissä. Muutama paikkakunta on siis tullut nähtyä. 😉
7. Omaan huonon kaukonäön, tai noh miinusta on vähän vajaa 3.0 molemmissa silmissä eli huonon ja huonon. Laser-leikkausta olen funtsinut mutta sitten toisaalta toistaiseksi en ole vielä rohjennut. Tykkään kuitenkin silmälaseista ja piilarit ovat niin helpot, mitä jos jotain menisikin pieleen? Toisaalta mietin miten siistiä olisi, kun aina näkisi täydellisesti… Maybe some day?

8. Olen vähän koukuttunut Pinterestiin. Vaikken omaa profiiliani olekaan aikoihin päivittänyt, tykkään selailla ja surffailla siellä inspiraatiota haeskellen. Joka kerta sieltä löytää jonkun uuden jutun jonka haluaa toteuttaa, oli se sitten vaatetus tai sisustusjuttu.
9. 18 -vuotiaana olin vahvasti sitä mieltä, että  25-vuotiaana mulla on jo useampi lapsi, omakotitalo ja aviomies. Jännä miten asiat eivät elämässä usein menekään kuten suunnittelee. Olen kuitenkin todella tyytyväinen elämääni ja siihen, miten se on eteenpäin kulkenut. Vaikka 27 -vuotiaana en olekaan vielä naimisissa tai omaa lapsia en koe epäonnistuneeni. Päinvastoin, mielestäni omalla kohdallani kaikki on mennyt juuri sopivassa aikataulussa. Tällä hetkellä olen todella tasapainoisessa elämäntilanteessa ja se tuntuu todella hyvältä.

10. Lepyn hyvin nopeasti enkä ole pitkävihainen. Toisaalta jos joidenkin ihmisten kanssa tulee paljon ongelmia tai jotain ikävää tapahtuu, saatan sulkea heidät lopullisesti pois elämästäni vaikken vihainen olisikaan. Se on oma tapani jatkaa elämää. Mielestäni ikävät muistot ja muut vaan jättävät ne jälkensä ja niistä on hyvin vaikeaa päästä ikäänkuin kokonaan eroon. Ehkä joidenkin mielestä täysin väärä tapa mutta itselleni tämä on semmoinen automaattinen reaktio.

Voitteko samaistua johonkin kohtaan tai kenties useampaankin? 🙂

Kommentit (17)
  1. samaistun 100% tohon vikaan, itsekkin toimin noin… välillä se myöhemmin harmittaa mutta ei niissä tilanteissa voinut muutakaan oikein tehdä, paluuta entiseen ei ollut… molemmat jatkoivat elämää…

    1. Jep! Mulle myöskin helpompi tapa ns. jatkaa elämää ilman ko hlöä. Mä en ymmärrä miksi jotkut haluaa niin kauheasti elvyttää jotain mikä ei ole mahdollista. Toki jos kyseessä on vaikka kymmenen vuoden ystävyys niin toisaalta ymmärrän ettei homma ole simppeli mutta ne asiat nousevat sieltä vielä ennenpitkään kuitenkin…

  2. Onko sulla lapsuudenystäviä vielä tallella? Tai ystäviä opiskeluajoilta? 🙂

    1. No siis ei sillai et oltaisiin aktiivisesti yhteyksissä. Aika paljon kun muuttelee, kaverisuhteetkin vähän jäävät. Mutta facesta taitaa kyllä löytyä useampi. 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *