Asiaa rahasta ja säästämisestä

Aika monesta asiasta olen blogissani avautunut mutta en varmaan koskaan raha-asioistani. Tämä lienee kuitenkin ihan tavallista sillä rahankäyttö, palkka ja muu siihen liittyvä ovat kaikki hyvin henkilökohtaisia juttuja (vaikka verotustiedot julkisia ovatkin…). Ajattelin kuitenkin nyt hieman raottaa tätä ”mysteerin verhoa” ja kirjoittaa teille ajatuksiani rahasta, sen käytöstä ja säästöprojektista jota olen käynnistelemässä. 

Olen saanut mielestäni hyvän kasvatuksen rahan käytön suhteen. Mulle on tehty pienestä saakka selväksi, että rahan eteen on tehtävä töitä. Aloitinkin kesätöillä mansikkamaalla, kun olin kuudennella luokalla ja siitä saakka olen ollut töissä joka kesä ja valmistumisen jälkeen mulla on kokoajan ollut työpaikka. Ja itseasiassa opiskelujen ohessakin olen tehnyt töitä. Raha jota olen saanut työnteosta on mennyt milloin elämiseen, hankintoihin, matkustamiseen jne. Mulla on ollut aikoja, että olen käyttänyt rahaa harkiten ja aikoja jolloin olen tuhlannut huolimattomasti kaiken. 

En ole oikeastaan koskaan elämässäni tehnyt valintoja rahan vuoksi. Mulle raha ei tuo onnellisuutta vaikka sen olemassa olo tietenkin luo turvaa. Raha on kuitenkin tässä maailman ajassa elementti jonka kautta aika moniin ihmisiin hiipii pahuus, itsekkyys, oman edun tavoitteleminen ja jopa narsismi. Monille raha kertoo ihmisestä ja siitä kannattaako kyseiseen tyyppiin vaikka edes tutustua. Itse en ole koskaan ymmärtänyt tuollaista ajattelutapaa ja puistattaakin ajatus ihmisistä joille raha on se elämää ohjaava seikka. Mulle henkilökohtaisesti raha on maksun väline ja sillä pystyn tekemään hankintoja, sekä mahdollistamaan elämyksiä ja reissuja. Koska en koskaan ole ollut suuren rahapotin tavoittelija, olen myös osittain valinnut kouluttautumiseni sen mukaan. Tai en ole itseasiassa koskaan miettinyt, että haluan ammatin jossa tienaisin maltaita. Siksipä olenkin tässä, en tienaa kymppitonnia kuussa mutta silti koen olevani hyvin toimeen tuleva. :) Ja en usko, että olisin yhtään onnellisempi vaikka tienaisinkin sen kymppitonnin, vai? 

Mulla on elämäni aikana tosiaan ollut erilaisia rahan käytön vaiheita. Joskus olen elänyt hyvinkin tiukilla ja toisinaan todella rennosti. En ole kuitenkaan koskaan ollut pihi tai saita. Olen oikeastaan aina ollut sellainen, että ostan jos mieli tekee. Välillä siis useammin ja välillä harvemmin. :) Siitä huolimatta olen kuitenkin aina pyrkinyt siihen, että joka kuukausi saisin edes jotain säästöön. Summan ei välttämättä tarvitse olla satoja mutta jos vaikka edes 100 € kuussa, tietenkin kuukaudesta riippuen. Välillä tuntuu, että menot kasaantuvat ja toisinaan taas saa helposti sivuun useita satoja. Viime aikoina mua on suunnattomasti ärsyttänyt, että en ole saanut säästöön niin paljon kuin haluaisin. Mielessä siintää jo muutamia hankintoja, reissuja jne. ja jotta nämä voin toteuttaa, tekisi muutaman kuukauden säästäminen kutaa. Olen kuitenkin huomannut, että sellaiseen kuluttamiseen jää ikään kuin koukkuun. Jos on vaikka parikin viikkoa ettei osta mitään ylimääräistä, siihen tottuu. Kierrät automaattisesti kaukaa kaikki ”sudenkuopat” ja vältät ansaan joutumista. Sitten taas niinä aikoina, jolloin ostat vähän väliä jotain ”tarpeellista” rahat hupenevat alta aika yksikön ja säästöistä on turha edes unelmoida. Tuostakin tulee sellainen tapa ellei sitä vaan ronskisti katkaise. Viime aikoina musta on kehkeytynyt vähän tuollainen tuhlari. Kymppi sinne tai kymppi tänne. Ei hyvä!

Kuten olen joskus aikaisemminkin maininnut mulla ei tällä hetkellä ole intressejä säästää esimerkiksi omaan asuntoon. Tavallaan tämä ajattelutapani mammonan suhteen pätee ehkä tuossakin, eli mulle oman asunnon omistaminen ei merkkaa mitään. Mieluummin nautin elämästä muilla tavoin, kuten vaikka matkustaen. Enkä tietenkään voi väittää etten tykkäisi pukeutumisesta, sisustamisesta, harrastuksista ja erilaisista hankinnoista näihin liittyen. Eli myöskin paljon mieluummin teen noihin liittyviä ostoksia kuin vaikka laitan kaiken säästöön kämppää varten. Esimerkkinä Pradan laukkuun tai kameran objektiiviin säästäminen on itselleni paljon mieluisampaa, kuin omaan asuntoon säästäminen. Fiksua tai ei mutta ehkä joku sai sen pointtini kiinni. Eli mieluummin käytän rahani siihen, jota voin elää tässä ja nyt, kuin siihen joka palvelee mua vaikka vuosien päästä. Olen kuitenkin vielä nuori, joten miksi en nauttisi elämästä? Toki meillä on erilaisia aatoksia siitä mikä on elämästä nauttimista ja toiselle se voi olla se oman asunnon ostaminen. Minulle se vaan ei ole sitä.

Jonkun mielestä tämä on varmasti todella väärä tapa ajatella mutta itse en jotenkin pysty enkä halua edes miettiä kymmenen vuoden päähän. Tällä samalla ajattelumallilla olen elänyt oikeasti aina enkä tiedä tuleeko se edes muuttumaan. Varmaan jos lapsia hankkii niin ehkä viimeistään siinä vaiheessa? Toisaalta ei ole varmasti yhtä oikeaa tai väärää tapaa elää elämäänsä. Pääasia lienee onnellisuus ja sen tavoittelu. Meille jokaiselle tuokin asia voi toteutua niin monella eri tapaa…

Näiden pohdintojen ja ”raotusten” lisäksi tämän postauksen on tarkoitus olla itselleni sellainen säästöprokkiksen aloittamisen lähtölaukaisu (ja ehkä myös jollekin teistä). Haluan nyt tosiaan skarpata tuon sukan varteen laittamisen kanssa, jotta voin hankkia niitä suurempia hankintoja joista olen nyt jonkun aikaa haaveillut. Ehkä se on helpompaa, kun tekee tästä virallista. ;) 

Musta olisi myös todella kiva kuulla teidän ajatuksia rahasta ja tavoista säästää? Laittaako moni teistä joka kuukausi säästöön kuinka suuren lohkon ja mitä varten? Mihin teillä menee rahaa? Ostatteko vaan välttämättömät vai tuhlailetteko?

PS. Kirpparille lisätty muutama tuote! ;)

On my way

23 vastausta artikkeliin “Asiaa rahasta ja säästämisestä”

  1. Mulla on sama homma tuon asuntoon säästämisen suhteen. Ei kiinnosta yhtään hankkia omaa asuntoa. Mieluummin käytän rahani ihan johonkin muuhun mielekkäämpään. Tuntuu ettei monetkaan tätä ymmärrä. Koti voi olla myös viihtyisä vuokra-asunto! :)

  2. Mun mielestä ei taas oo mitään järkeä vuosikausia maksaa vuokraa jollekkin toiselle. Mielummin lyhennän samalla summalla lainaa joka kuukaus ja sit asunto on joskus mun. Oon 35 v kun lainani oon maksanu. Sit maksan enää vastiketta 250e/kk. Jossain vaiheessa voin myydä asuntoni ja muuttaa etelään kun jään eläkkeelle. Mut tää on vain mun tapa toimia! :)

    • Tuo on totta tietty. Itse asun perhepiirin asunnossa niin tavallaan raha menee ”omaan pussiin” kun ei vieraalle maksa. :) Arvostan kyllä asuntoon säästämistä, siinä ei mene rahat hukkaan.

  3. Kiva lukea toisten aatoksia säästämisestä! :) Minä säästän sekä sitä tulevaa unelmakotia varten että myös sinne sukan varteen. Asuntoon säästän oikeastaan vain sen takia, että vanhempani ”pakottivat” minun ottamaan ASP-tilin. Uskon kuitenkin joskus tulevaisuudessa vielä kiittäväni heitä, kun oman kodin ostaminen tulee ajankohtaiseksi, vaikka tällä hetkellä joka kuukausi rahan laittaminen sivuun asuntoa varten ottaa pattiin. ”Sukan varteen” rahaa menee siis silloin tällöin, kun siihen on mahdollisuus, ja sieltä myös lähtee rahaa tarpeen tullen. ”Säästötilini” ei kuitenkaan saa ikinä alittaa tiettyä summaa, tämä on itselleni jonkinlainen pakkomielle. Välillä mietin, että mitä varten oikeasti en ikinä käytä tiettyä summaa enempää rahaa ”säästötililtäni”. Ei se raha siellä tilillä tee minua onnelliseksi vaan esimerkiksi se himoitsemani Barcelonan matka, johon minulla ”ei ole varaa”.

    • Ymmärrän! Mullakin on yleensä tuollainen summa jota tili ei saa alittaa. Tosin kesällä reissut veivät paljon säästöjä ja summa alittui jonka jälkeen onkin ollut hankalampi kasata se takaisin. :D Mutta toisaalta, omalla kohdallani etenkin matkat ovat poikkeus joissa haluan kyllä käyttää massia niim paljon kuin haluan. ;)

      Mutta varmasti fiksu tuo Asp-tili. Hyvä tapa säästää asuntoon!

  4. Olen säästänyt koko ikävi. Siis ihan siitä asti kun sain ensimmäiset omat rahani. Saattaa kuulostaa tylsältä, mutta harkitsen tarkoin mihin rahani käytän. En tuhlaa heräteostoksiin ja vihaan pieniä maksuja joista usein maksettuna tulee isoja summia (esim. joka-aamuinen take away kahvi)
    Tästä säästämisestä huolimatta teen paljon kaikkea kivaa. Sanoisinkin että käytän rahani elämyksiin. Matkustan, ostan kauan haluamani tuotteen, pystyn tekemään extempore reissuja ja koskaan ei tarvitse jättäytyä tapahtumasta ”koska ei ole rahaa”.
    Arkisin elän pienellä budjetilla jolloin minulla on aina rahaa johonkin speciaaliin.Tiedän että tämä ei tule aina toimimaan, sillä uskon että jos saan lapsia nuorena, menee suurin osa tuloista väkisin elämiseen. Haaveilen myös omasta asunnosta. Minä nimittäin ajattelen vuokran maksunkin olevan turhaa rahanmenoa ja mielummin omistaisin kämpän.

    • Mahtava juttu! Olen ehkä hieman kade. ;) Mä taas en säästänyt juuri yhtn alle 25 vuotiaaksi saakka… Tosin toisaalta silloin tulot eivät olleet edes kovin hääppöiset mutta tiedän, että monihan saa pienestäkin säästöön. :) Itselleni on vaan aina ollut tärkeää voida käydä ulkona syömässä, kahvilla jne. mikä jostain voi olla turhaa. Mielestäni nuo ovat kuitenkin pientä luxusta arkeen. :) Vaikka noista tosiaan kertyy helposti aika suuria summia…

  5. oon varmaan jotenkin outolintu, koska saan jonkinlaisia kiksejä säästämisestä ja ale-löydöistä=) olen ollut ihan pienestä pitäen säästäväinen. Toki shoppailenkin ja jonkin verran matkustelen, mutta mitä enemmän ikää tulee sitä harvemmin löydän itseni kaupoista. Tilanteeseen vaikuttaa sekin, että elämme hektistä lapsiperheen arkea. Merkkituotteiden perään olin parikymppisenä, mutta nykyään itselleni on ihan sama onko vaatteet ym. jotain tiettyä merkkiä, yleensä eivät ole. Tuloni eivät ole isot, sellaista keskiluokkaa. Se, mitä tällaisella säästäväisellä elämäntyylillä olen saavuttanut on suurehkon omakotitalon asuntolainan puoliska, joka alkaa olla voiton puolella ja sijoitusasunnon hankkiminen, joka on eläketurvani..eläkevakuutuksia en ole ottanut. Menot ovat kasvaneet melkoisesti lasten myötä, vaikka heidänkin kohdallaan hankintoja tehdään järkevästi ja kohtuullisesti. Kaikkea ei tietenkään voi mitata rahassa, ja jokainen päättäköön itse mihin rahansa laittaa=)

    • En usko, että olet niinkään outolintu. Enemmän täällä tuntuu olevan visuja kuin tuhlareita! ;) Hieno tapa ajatella ja arvostan todella tuollaista säästämistä. Ja mitä materiaan tulee… Uskon niiden hamuilun jäävän iän myötä ja shoppailu jää kokoajan vähemmälle. Näin mulla on käynyt jo tähän ikään mennessä. :) Lapsista tulee sitten taas omat lisäkulunsa.

  6. Minä en varsinaisesti säästä, mutta rahaa jää kuukausittaisten menojen (vuokra, bussiliput, laskut, yms..) jälkeen tilille useimmiten noin 500e. Koen olevani rahankäyttäjänä melko fiksu. En ostele turhia juttuja, mutta isompiin ostoksiin haluan panostaa. Pääosin rahani kuluvat vuokran ja laskujen lisäksi (luomu)ruokaan ja tarpeellisiin luonnonkosmetiikkatuotteisiin. Muita menoja minulla ei juurikaan ole. Toki joskus saatan ostaa paidan jos toisenkin, mutta kuukausittaisiin rutiineihini vaatteiden osto ei kuulu. Ravintoloissa käyn todella harvakseltaan ja alkoholia en käytä. Niin, ja tupakkaa en polta! :)

    • Selveentäkseni siis vielä, että ”säästöön” jää kuukausittain tuo noin 500€ KAIKKIEN menojeni jälkeen. :)

    • Joo, mullakin jäi jossain vaiheessa tuon verran säännöllisesti. :) Siitä tulee kyllä erinomainen fiilis! Viime keväänä olin paljon säästäväisempi mutta jotenkin kesälomien jälkeen rahankäyttö on ollut turhankin auvoisaa. Euro sinne tai tuonne, tosi huono tapa… Olen nyt taas vähentänyt ulkona syömistä ja toivonkin, että tuo menoerä näkyy säästämisessäkin!

  7. Meillä on oma asunto autot yms,matkusteleme paljon. Emme todellakaan ole rikkaita mutta silti saan säästöön 450€ joka kuukausi kun vähän kattoo mihin rahat laittaa :) välillä niitä säästöjä käytetään matkoihin mutta yleisesti pyritään siihen että säästöt on säästöjä ja annetaan niiden olla. Toisaalta taas samaan aikaan kummallakin on ajatus että kerran vaan täällä eletään,mistä sitä tietää kuinka kauan joten yritetään kyllä nauttia elämästä täysillä eikö murehtia jotain niinkin turhaa asiaa kuin raha :)

    • Joo, tuo on todella hyvä tapa! :) Mutta toisaalta arvostan todella tuota elämästä nauttimistakin. Mitäs sitä turhaan kasvattamaan säästötiliä jos ei voi niistä sitten yhtään nautiskella! Oma säästämiseni siis perustuu siihen, että jossain vaiheessa ne sitten käytän. Mulla on aina mielessä asioita, matkoja, hankintoja joita haluan ja niihin säästäminen on motivoivaa. :)

  8. Mä olen kans ollut todella huono säästämään, mutta avasin säästötilin vajaa kuusi vuotta sitten kun ostettiin meidän eka asunto. Mun mielestä on myös järkevämpää maksaa omaa pois kuin jollekin vieraalle. SSäästötiille mulla menee 50e kuussa ja lisäksi laitan kuukausittain 50-100e matkatilille. Lapsen tilille siirrän kuukausittain hänen lapsilisänsä eli täysi-ikäisenä hänellä onkin oman asunnon käsiraha säästettynä jos asunnon tahtoo ostaa :) muuten mulla kyllä melkein menee kaikki mikä tulee, lähinnä ruokaan ja johonkin pieneen kivaan. Mä oon muuten alkanut laittaa säästöön myös kaikki rahat mitä saan omista kirppismyynneistä. Niistä kertyy nopsaan aika isokin summa! Kannattaa testata :)

    • Onhan tuo totta tietenkin. :) Mutta tuohan on hyvä! Veikkaan, että useampi äiti käyttää lapsilisät omiin juttuihinsa tai perheen elättämiseen. Ja se, että saat vielä kahdelle muullekin tilille rahaa säästöön on mahtavaa. :)

      Aaah, oikeasti? Mietinkin tässä yksi päivä, että paljonkohan noista kirppismyynneistä on jo tullut sen sijaan, että se kama notkuisi mun vaatekaapissa! Aika paljon. :) Hyvä vinkki tuo säästäminen niillekin masseille. ;)

  9. Paras tapa saada rahaa säästöön on, siirtää säästöt säästötilille heti, kun tili tulee ja pitää tiukka linja ettei säästötilin rahoihin kosketa. Mielestäni on hurjaa, että työssäkäyvät ihmiset maksavat vuosikausia vuokraa. Senkin ajan, kun maksaisi asuntolainaa, sitä maksaisi itselle. Ja onhan se asunto joskus sellaista pääomaa mitä vuokra-asunto ei ole ikinä. Monesti myös voi asua paljon laadukkaammassa asunnossa, jos se on oma. Vuokrat kun on ihan älyttömän korkeat varsinkin pääkaupungissa.
    Itse olen onnellinen, että jo nuorena laitettiin oma asunto. Nyt neljäs on jo täysin velaton. Omistusasunnon turvin on kuitenkin toteutettu monta unelmaa, kuten yrityksen alku rahoitus. Seuraavaksi on tavoitteena, että kotimme myydään ja otamme irtioton Suomesta. Asunnosta saamme hyvän pääoman toteuttaa unelman, joka olisi muuten taloudellisesti mahdoton.

  10. Itse haluaisin säästää edes vähän, mutta tällä hetkellä se tuntuu suorastaan mahdottomalta. Palkka on ihan ok, mutta vuokran, laskujen ja muiden pakollisten juttujen jälkeen tekee tosi tiukkaa laittaa edes 50 € säästöön. :S En koe olevani mikään kauhea tuhluri (en juurikaan käy baarissa, syön ulkona max. pari kertaa kuussa, en shoppaile läheskään joka kuukausi), mut johonki kaikki aina katoaa. :D

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta