Ajatuksia bloggaamisesta

Olen kirjoittanut blogiani kohta viisi vuotta. Aloitin 2010 keväällä muutaman kerran viikossa kirjoitellen, enkä oikeasti tuolloin koskaan voinut kuvitella bloggaamisen olevan jossain vaiheessa ikäänkuin toinen työni. Alkuun se oli sellaista huvikseen kirjoittelua mutta pikkuhiljaa, kun blogini lähti kasvamaan muuttui homma aktiivisemmaksi ja jo muutaman vuoden ajan postaus päivässä on ollut rytmini. En olisi oikeasti koskaan aloittaessani uskonut, että vielä joku päivä blogiani luetaan päivittäin tuhansia kertoja, ihan mahtavaa. Nykyään blogini on jo niin suuri osa arkea ja elämääni etten varmaan osaisi edes kuvitella elämää ilman tätä. Postaukset pyörivät takaraivossani lähestulkoon kaiken aikaa ja koitan ammentaa ideoita sieltä sun täältä. Välillä on hankalampia kausia, tuntuu ettei keksi mitä kirjoittaa. Toisinaan taas ideoita tulvii päässä ihan hurjasti. Blogi elää kirjoittajan mukana ja siksipä ainakin itse haluan tuoda blogiini sen miten minulla menee. Jos olen surullinen, haluan sen näkyvän ja jos taas iloinen toivon senkin välittyvän postausteni lävitse.

Olen monesti miettinyt mikä saa ihmiset lukemaan jotain tiettyä blogia, kiinnostumaan toisen elämästä. Onko se sitä, että voi samaistua kirjoittajaan niin hyvin, hänessä on ehkä samanlaisia piirteitä kuin sinussa, samoja ajatuksia tai sitten yksinkertaisesti näet kirjoittajassa jotain sellaista jota haluaisit itsellesikin? Inspiraation hakemista vai vaan puhdasta uteliaisuutta? Ja tietenkin näin bloggarina sitä pohtii noita juttuja koskien juurikin omaa blogia. Itse koen eläväni mielekästä elämää mutta kuitenkin aika tavallistakin sellaista. Arkeni ei ole samppanjaa ja macaronseja. Itseasiassa jollain tapaa inhoan tietynlaisia illuusioita joita etenkin blogeissa näkee. Kauniit asiat ovat jees mutta itselleni ei vaan riitä sellainen. Tahdon lukemastani enemmän. Haluan nähdä siellä sitä sielukkuutta joka tulee niiden kuvien lävitse. Valitettavasti ihan jokaisessa blogissa et pääse sinne pinnan alle mutta onneksi syvällisempiä  blogeja löytyy jatkuvasti enemmän ja enemmän. Jokaiselle jotakin. Siinä mielessä on mukavaa, että blogeja on laidasta laitaan jotta jokaiselle todella löytyy omanlaista luettavaa.

No millaista on sitten kirjoittaa blogia? Muistan, kun kirjoittamisen alkuaikoina häpesin blogiani. Bloggaaminen tuntui vähän itsekeskeiselle ja nololle. Kerroin todella harvalle edes kirjoittavani ja en missään nimessä voinut kuvitella, että töissä vaikka mainostaisin asiaa. Olin sellainen ”hiljaisuudessa” kirjoittaja. Viime vuosina tuollainen häpeä on vaihtunut oikeasti ylpeyteen. Olen ylpeä siitä mitä teen ja kannan blogini pää pystyssä. En edelleenkään sitä jokaiselle mainosta mutta olen ylpeä tästä ja panoksestani hommaan. Vaikka teillä lukijoilla on iso osuus blogin suosion suhteen, on toki kirjoittaja blogin sielu.

Olen monesti miettinyt, että blogi on jollain tapaa kuin lapsi tai lemmikki. Sitä rakastaa mutta välillä sen kanssa on vaikeaakin. Kuinka paljon minulla olisikaan vapaa -aikaa jos en kirjoittaisi, sitä olisi oikeasti paljon. Oikeastaan töiden jälkeen seuraavat 2-5 tuntia menee aina siihen, että mietin seuraavan päivän postausta ja otan mahdollisesti kuvia tai teen muuta taustatyötä. Kirjoittamista unohtamatta. Jossain välissä myös treenaan mutta iltani painottuvat aika pitkälle blogijuttuihin. Viime aikoina olen kuitenkin pyrkinyt siihen, että meille jäisi oikeasti aikaa myös parisuhteelle. Mieheni on yrittäjä, joten hänen työpäivänsä ovat monesti 24 tuntisia. Hänkin on siis iltaisin paljon koneella, joten vähän sen mukaan sitten katsotaan jääkö aikaa esimerkiksi yhteiselle leffaillalle. Vapaat viikonloput ovat siinä mielessä luksusta, että silloin voit kerätä ideoita, räpsiä kuvia tai kirjoittaa postauksia ikäänkuin varastoon. Vaikka aikaa tosiaan menee, tykkään tästä niin paljon etten halua lopettaakaan. Blogi antaa itselleni todella paljon. Olen saanut tutustua ihan mielettömiin ihmisiin tämän kautta ja saanut jopa ystäviäkin. Itseasiassa yhdestä pitkäaikaisesta lukijasta tuli vähän aikaa sitten ystäväni, kun satuimme samoihin tupareihin. Maailma on pieni mutta onneksi. Lisäksi teidän ihanat kommenttinne tsemppaavat todella paljon ja antavat uutta intoa postailla. Palautteella tosiaankin on suuri merkitys. 🙂

Tällä hetkellä bloggaaminen tuntuu niin rakkaalle etten voisi kuvitellakaan lopettavani. Mikä on sitten mieli vuoden tai kahden päästä, en tiedä. Tällä hetkellä mennään kuitenkin hyvällä motivaatiolla ja moodilla kohti uusia haasteita! Kiitos vielä teille jokaiselle jotka mahdollistatte blogini olemassa olon ja annatte minulle inspiraatiota kirjoittaa.

Mikä saa teidät lukemaan tiettyjä blogeja? Inspiraatio, mielenkiinto, samaistuminen kirjoittajaan vai mikä? Olisi mielenkiintoista kuulla eri tyyppien intressejä blogien suhteen. 

IMG_0717-002

Kommentit (14)
  1. Pidän juuri tälläisestä blogista, jota kirjoitat! Blogi vaikuttaa aidolta, eikä ole monien muiden blogien tavoin vain tyhjää oman ihanan elämän ylistystä 😀 monet bloggaajat korostavat sitä, että haluavat pitää poissa kaikki omat asiat yksityisyyden vuoksi. Ymmärrän sen täysin johonkin pisteeseen, mutta jos et kirjoita mitään itsestäsi ja tuo omaa persoonaa blogiin mukaan, on vaikea päästä ihmisen ajatukseen sisälle ja samaistua mielipiteisiin ja asioihin. :/ mielestäni sinä kirjoitat usein mielenkiintoisista ja erilaista aiheista, siksi jaksankin kommentoida tänne. 🙂
    On hienoa, kun jaksat joka päivä postata uuden postauksen, tsemppiä! 😉

    1. Kiitos Hanna! No itseasiassa mä en myöskään pidä siitä ettei bloggari anna itsestään mitään. Toisaalta toiset ihmiset ovat avoimempia kuin toiset, toisilla taas muutenkin vaikeuksia puhua ajatuksistaan esimerkiksi niinkin läheiselle kuin puolisolle. Eli ymmärrän jos ei osaa tai pysty siihen. Itse en vaan saa oikein kimmokkeita sellaisesta luettavasta. Tuntuu niin ontolle ja tylsälle jos blogi on pelkkää pintaa.

      Ihanaa, kiitos sinulle tsempeistä! <3

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *