Tekeekö raha sinut onnelliseksi?

Siinä kysymys jota meistä jokainen on varmasti elämänsä aikana pohtinut enemmän tai vähemmän. Osalla on asiaan selkeä kanta ja toisilla taas ehkä ajatuksen tasolla ”selkeä” mutta sitten käytäntö sotii omaa ajatusmaailmaa vastaan. Älkää kysykö mitä tarkoitan tuolla vaan kehoitan katsomaan ympärille…

Minulle itselleni raha on aina ollut kulutushyödyke, valuutta jolla pystyn elättämään itseni, tekemään asioita, matkustamaan ja ostamaan vaatteita, sekä muita tarpeita. En ole koskaan ollut kovin saita enkä toivottavasti tule olemaankaan. Itse en jaksanut edes opiskeluaikoina juosta tarjousten perässä tai pihistää muutamasta eurosta mutta silti pärjäsin. Otin opintolainan ja kävin työssä, siinä ratkaisu siihen ettei edes opiskeluvaiheessa tarvitse elää matti kukkarossa. Joku voi tuomita mutta se oli oma ratkaisuni ja tyytyväinen siihen olen edelleenkin. Nykyään, kun käy palkkatyössä sitä on ihan hyvin toimeentuleva enkä itse koe jääväni mistään paitsi. Saan joka kuukausi rahaa, pystyn hoitamaan pakolliset menot, säästämään vähän sukan varteen ja vielä ostamaan haluamiani asioita. Tämähän on idyllinen tilanne, ainakin itselleni.

Valehtelisin kuitenkin jos sanoisin, että raha ei tuo onnellisuutta. Minullakin on nimittäin ollut elämässä tilanteita joissa raha on ollut tiukalla tai jostain on pompsahtanut yllättäviä laskuja tai muuta. Nuo tilanteet ovat stressaavia. Minulle tosiaan varmaan siksi, että en ole oikein koskaan oppinut elämään todella, todella niukilla. En osaa nuukailla. Eli kyllä se tietynlainen hyvä rahallinen toimeentulo tuo turvaa ja sitä kautta onnellisuutta. Itse ainakin olen stressittömämpi jos tiedän ettei seuraavassa kuussa tarvitse maksaa puolta palkasta johonkin laskuun… Vaikka se raha tuo tiettyä onnea, en ole kuitenkaan ihminen joka olisi ”ostettavissa”. Itse tiedän niin valitettavan monta ihmistä, jotka ovat jopa ihmissuhteissa sen vuoksi, että voivat vaan nauttia rahan tuomista eduista. Itse en perusta tuollaisiin arvoihin laisinkaan ja aina ihmettelenkin miten nuori ihminen voi jäädä tuon kaltaiseen elämäntilanteeseen? Mielestäni materiaan elämänsä kiinnittäminen ja pohjan rakentaminen ei ole kestävää. Jos miettii elämää kokonaisuutena, on se mammona loppupeleissä niin katoavaa. Mitään me ei täältä kuitenkaan mukaan saada.

En kuitenkaan tarkoita tällä sitä, että mitään ei kannata ostaa koska kaikki katoaa. Ostanhan itsekin asioita ja haluan ostaa. Kirjoittelin taannoin säästämisestäkin, eli se hurjien summien kerääminen pankkitilille ei ole oman elämäni tavoite. Jos rahaa on, mielestäni siitä on myös ihana nautiskella. Mulle esimerkiksi hurja omaisuus ei toisi onnea, tiedän sen. Villi veikkaukseni tosiaan onkin, että vaikka minulla olisi miljoona pankkitilillä en olisi sen onnellisempi. Tietynlainen toimeentulo tuo onnellisuutta ja helpottaa asioita mutta liika on liikaa. Musta on myös ikävää huomata mitä liiallinen raha tekee ihmisille. Aika harva oikeasti todella rikas on nöyrä ja tasa-arvoa kannattava ihminen. Raha on tavallaan vähän kuin esimerkiksi alkoholi. Se saattaa tehdä riippuvaiseksi, muuttaa ihmistä ja siitä saattaa väärin käytettynä olla todella paljon haittaa itselle ja ympäristölle. Tietenkään ei saa yleistää mutta mitä ilmeisemmin useammille mieletön määrä rahaa tuo vaan hankaluuksia elämään.

Niin. Se on fifty fifty.

Tekeekö raha sinut onnelliseksi? Heräsikö ajatuksia?

IMG_1570-001

On my way

8 vastausta artikkeliin “Tekeekö raha sinut onnelliseksi?”

  1. Tässä muutamankin kuukauden jo vietettyäni työttömänä ja todella pienillä ”tuloilla” (koska TE-toimisto ja Kela!!!) olen huomannut, että ei se itse raha onnelliseksi kuitenkaan tee. Olen toki tottunut myös elämää suhteellisen pienillä tuloilla, koska ennen työttömyyttäni olen opiskellut ja päättänyt silloin olla ottamatta lainaa. Olen siis koko tähänastisen aikuiselämäni elänyt aina Suomen köyhyysrajan alapuolella, ja hyvin olen porskuttanut menemään. Mutta… Jos en nyt olisi näin onnellisessa tilanteessa, että avomieheni voi tällä hetkellä pelkillä omilla tuloillaan elättää meidät molemmat, olisin/olisimme varmast jo katuojassa. (Olemme siis muuttaneet pieneltä paikkakunnalta pääkaupunkiseudulle) Raha ei siis tuo välttämättä onnea, mutta se on välttämättömyys, jotta mahdollisuus onneen on. Kuulostaa ehkä ikävältä ajatustavalta, mutta näiden kuukausien aikana olen huomannut, että ilman rahaa ei ole mitään. Et voi maksaa vuokraa/lainaa, sähköä, puhelinlaskua, nettiä, RUOKAA yms. kaikkea, mikä itselleni tuo turvaa arkeen ja sitä kautta onnellisuutta. Ja tässä lueteltuna vasta ns. välttämättömyydet. Summa summarun, raha itsessään ei tuo itselleni onnea, mutta raha mahdollistaa onnellisen elämän.

    • Totta, raha tuo mahdollisuuksia tehdä asioita vaikka ei suoranaisesti onnea. Olen myöskin samaa mieltä siitä, että ilman rahaa ei pärjää. Hyvin samoilla linjoilla siis kanssasi ja luulen, että tämä lienee ihan terve ajattelutapa. :)

  2. Raha varsinaisesti? Ei. Mutta se mitä rahalla saa, kyllä.

    Rahalla saa parhaan terveydenhuollon, vaikkapa bodylajeja harrastavana parasta puhdasta ruokaa, voit harjoitella parhaimmilla saleilla tai vaikka parhaimmaksi katsomassasi maassa. Siinäpä ensimmäisenä sivuston teemaan sopiva esimerkki. Näin lyhyesti siis tiivistettynä, rahalla voit siis käytännössä kuoria koko kerman maailman päältä käyttöösi, ilman, että joudut tekemään läheskään niin paljon kompromisseja kuin rahattomana. Raha on hyvä renki, mutta huono isäntä.

    • Niin, rahalla saa ja hevosella pääsee. :) Kun on rahaa on elämä helpompaa, ainakin jos rahaa on sopivissa määrin. Jos puhutaan taas hurjista summista saattaa se jopa olla riesa. Hyvin samoilla linjoilla siis kanssasi, ilman rahaa elämä on hankalampaa.

  3. Niin, ajattelen ehkäpä hyvin samoin kanssasi. Raha ei tee onnelliseksi ainakaan yksinään, mutta kyllä se elämää helpottaa ja siten vaikuttaa onnellisuuteenkin. Kuitenkaan myöskään rahattomuus/tiukkuus ei yksin tee onnettomaksi…

  4. Itse laskin juuri joku päivä sitten että jos saan joka kk pelkän peruspalkan ilman lisiä, jää käteen ALLE puolet siitä kk-palkasta. Verot, eläkemaksut, liiton jäsenmaksu, ne syö yllättävän paljon. Lisäksi mulla menee vuokra suoraan palkasta kun asun työsuhdeasunnossa. Okei, jos tuota vuokraa ei menisi, niin jäisihän paljon enemmän. Mutta kuitenkin, kuulostaa silti jotenkin karulta. Alkaa kummasti viikonloppuvuorot maistua noiden laskelmien jälkeen :D Välillä tuntuu että palkkaa saisi tulla paljon enemmän, että voisi tehdä kaikkea mitä haluaa. Mutta sitten ajattelen että pääasia että olen terve, on katto pään päällä ja voita leivän päällä. Voisi sitä huonomminkin mennä.

  5. Olipa hyvä postaus. Aihe on sellainen, että itselläni se pyörii usein päässä ja suhteeni rahaa on vähän ongelmallinen.
    Tulen vaatimattomista oloista ja perheeni oli aikoihaan hyvinkin tiukoilla. Asuttiin kuitenkin varakkaalla alueella ja itseäni hävetti kovasti olla köyhä, kun kaikillla luokkakavereilla oli oikeastaan mitä lapsena voi haluta: pleikat, kännykät, mahdollisuus harrastaa ja mennä kesäleireille. Itselläni ei ollut noista muita, kuin ilmaisia harrastuksia.
    Myöhemmin tilanne sitten muuttui, kun teini-ikäisenä perin kummitädiltäni asunnon ja rahaa. Nykyään ei hävetä enää taustani. Olen todella säästäväinen rahan suhteen ja teen myymälätyötä sillä 10e tuntipalkalla ihan kuin tekisin muutenkin. En koe olevani nykyään onnellisempi kuin ollessani vähävaraisempikaan. Ero on kuitenkin se, että nyt minulla on mahdollisuuksia: mahdollisuus valmennuskurssiin, Intian reissuun ja vaikkapa terapiassa käytiin.
    Anteeksi tämä avautuminen – lähinnä haluaisin kuulla mielipiteitä tästä ja jakaa omiani. Ihanaa kevättä <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta