Less is more: koruni

Olen jo hyvin, hyvin pitkään suosinut koruissa yksinkertaista ja neutraalia linjaa. Muistan ajan, jolloin kaulassa koreilivat aina suuret helyt ja vieläpä rihkamaiset sellaiset. Omalla kohdallani korulinja on kehittynyt ns. aikuisempaan suuntaan ja nykyään käytänkin koruja hyvin minimalistisesti. Mielestäni tähän koruasiaan pätee ehdottomasti LESS IS MORE -sääntö. Kuten oikeastaan kaikkeen pukeutumiseenkin.

Omistan tosiaan vaan ihan muutamia koruja. Kelloja rakastan mutta tähän saakka olen pärjännyt tällä yhdellä Korssin yksilöllä. Oma värini on ehdottomasti kulta, joten tämä menee värinsä puolesta yksiin kaiken kanssa. Jacobsin kelloja olen hieman katsellut sillä silmällä mutta toisaalta, jos yhdellä pärjää niin miksi hankkia kahta? Ei tosiaan ole nyt ihan ykkösenä hankintalistallani. Korviksia omistan myös vaan ihan muutamat. Helmikorvikset ja Korssin ”timantti” -helyt ovat suosikkejani. Tuo vasemmassa yläreunassa näkyvä Glitterin toisen korvan pitkälinjainen helmikorvis on aika räväkkä, mutta mielestäni helminen tyyli tuo siihen pehmeyttä. Sen alapuolella näkyvät ”kaksoishelmet” ovat myös Glitteristä ja yhdet suosikeistani. Yksinkertaisen kauniit.

IMG_2907-001IMG_2913-001

Kaulakorujakin mulla on vain kaksi kappaletta. Nimesi.fi:ltä joskus iät ja ajat sitten saatu Jutta -koru, sekä mieheltäni lahjaksi saama sydänkaulakoru. Ikävä kyllä ketju katosi joku kuukausi sitten, onneksi löysin kuitenkin riipuksen sukkakoristani. 😀 Ehkäpä se ketjukin vielä jostain vastaan tulee? Tuo oli ennen tosiaan aina kaulassani… Harmi vaan, että nappasin sen välillä pois sillä siinähän se sitten katosi. Yksinkertaiset kaulakorut ovat kyllä todella söpöjä ja naisellisia, tykkään!

Sormuksiakaan en juuri käytä. Jossain vaiheessa ostin niitä minisormuksia, rihkamaisia sellaisia mutta itse en vaan tykkää koruissa muovista. Ne värjäytyivät hyvin nopsaa ja alkoikin tuntumaan jotenkin ällöttävälle edes käyttää niitä. Yksi ja ainut sormus joka on mulla usein sormessa, on sama sormus joka miehellänikin. ”Amor Vincit Omnia” kertoo siitä kuinka rakkaus voittaa kaiken. Sillä on tärkeä merkitys itselleni ja vaikka sormus onkin hopeinen, ei se haittaa. Sormus on Sari Isosomppi Design:in käsialaa ja hän on tehnyt sormukset minulle ja miehelleni alusta lähtien itse. Arvostettava taito tuollainen käsitaito!

IMG_2911-001IMG_2905-001

Eli kuten nähdäkin saatoitte, ei mun kaapeissa liioin koruja koreile. Viime aikoina olen kuitenkin jostain syystä iskenyt silmäni Swarovskin korujen söpöön ja naiselliseen linjaan. Yhtään Swarovskia minulla ei tosiaan vielä ole mutta minikaulakorut, sekä sormukset kiinnostavat. Onko teillä kenelläkään kokemusta kyseisten korujen laadusta? Netistä jonkun verran googlailin ja sielläpä aika paljon tylytettiin niiden huonoa kestävyyttä?

Ja muutenkin, mIllaisia koruihmisiä te olette? 

Kommentit (3)
  1. Minulla on huonoja kokemuksia Swarovskin koruista! Kauniita ovat, mutta ostin viime kesänä kristalleilla päällystetyn sormuksen. Ensimmäinen kristalli irtosi toisena päivänä ja vaikka korjuutin sen kultasepänliikkeen, ei sekään timangi pysynyt. Ja sormi oli aina sormuksen jäljiltä vihreänä! Käsikoru on kestänyt paremmin, mutta en suosittele merkkiä, ei hintansa väärti.

  2. Mä kans ennen käytin isoja statement -kaulakoruja, mutta nyt oon siirtyny enemmänki sellasiin siroihin koruihin ja todellakin less is more! Siroja kaulakoruja mulla ei oo muuta ku nimikoru, joku kiva siro timanttiriipus olis kiva löytää! 🙂 samoin jotain sirompia sormuksia, nyt mun siroin sormus taitaa olla Kalevalan Vanamo-sormus, mikä on kyllä ihan nätti 🙂

    1. Jep, kuulostaa tutulta. 🙂 Sirous on kyllä koruissa pop, ainakin omissa silmissäni. 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *