Erityisruokavalio ja ennakkoluulot

Kun syö erityisruokavalion mukaan, kohtaa hyvin paljon ennakkoluuloja. Tiedättekö, kommenttia tyyliin ”Miksi ihmeessä syöt gluteenittomasti jos sinulla ei ole keliakiaa?” tai vastaavasti ”Miksi maidottomasti jos et ole intolerantikko?”. ”Et kai sinä laihduta?” Jos kantaisin mukanani muovipurkkeja joissa olisi kanaa, kasviksia ja riisiä en varmastikaan saisi yhtä paljon kyselyitä, tai jos välipalani olisi maitorahka ananaksella.

Mielestäni jokainen saa syödä kuten tykkää, jokaisella on oikeus siihen. Ruokailu on hyvin henkilökohtainen asia ja siihen ei vaan ole yhtä kultaista ohjenuoraa, jokaiselle sopii oma tapansa. Itse en syö näiden rajoitteiden mukaan huvikseni, vaikka moni niin taitaa luullakin. Hiilari -ja maitotuote kammoinen, jep. Testaan säännöllisesti joko jo pystyisin syömään jompaa kumpaa, maitotuotteita tai vaikka täysjyväpastaa. Joka ikinen kerta tähän mennessä on vaan ollut todettava, että ei sovi niin ei sovi. Vaikkei mulla ole varsinaista sairautta kumpaankaan ruoka-aineeseen (ainakaan tiettävästi), mun vatsa ei vaan siedä niitä.

IMG_2693-001

Hyvä esimerkki tapahtui eilen. Tein kanasetit himassa ja havahduin liian myöhään, että riisi on loppu. Laiskuus iski kauppareissua kohtaan, joten kaivoin mitä kaapista löytyi, tavallista täysjyväspagettia. Kokeillaan. Pieni läjä spagea kanakastikkeen kera ja arvaatteko millainen oli loppu iltani -ja yöni, sekä itseasiassa tämä aamukin vielä? Aika hirveä. En ala sen tarkemmin oireita täällä yksittelemään mutta epäilystä ei jäänyt siitä ettei sovi itselleni. Omalla kohdallani tämä on kuitenkin aina vähän arpapeliä, koska toisinaan esimerkiksi leivät ja karjalanpiirakat eivät aiheuta mitään, mutta sitten taas kärsitään kaikkien kertojen edestä. Tuo on erikoista. Jokatapauksessa, jokaisen tällaisen kerran jälkeen vannon etten enää koske ns. tavallisiin viljoihin. Ja nyt taas hyvin vahvasti todettava, että ei se läjä spagettia ole tuon olon arvoista.

Tosiaan, ennakkoluuloja löytyy, sillä kyseiset tavat syödä ovat tällä hetkellä trendikkäitä. En ymmärrä miksi ihmeessä joku henkilö söisi jonkun trendin mukaan vaan, koska se on trendikästä? Enkä oikein uskokaan, että kukaan tekee noin. Jokainen varmasti syö valitsemallaan ruokavaliolla siksi, että siitä tulee hyvä olo. Tai näin ainakin haluan uskoa. Itselleni ainakin se ruokailun jälkeinen hyvä olo taas oikein korostui eilen. Ruokailun tarkoitushan on antaa polttoainetta elimistölle ja olla samalla nautinto. Jos jälkimmäinen jää kokonaan pois luvusta, ei mielestäni ruokailu aja ihan oikeaa asiaansa. Kipu, turvotus tai paha olo eivät ole niitä seikkoja joita ruoan tulisi aiheuttaa. Jos joku näistä toteutuu viestii elimistömme meille, että joku on nyt pielessä.

IMG_2698-001

Kaippa nämä(kin) ajatukset ruokailun merkityksestä korostuvat tässä iän myötä. Joskus nuorempana söin makeutusaineita, jotta pysyisin hoikkana. Kuka niitä oikeasti vetäisi oman hyvän olon vuoksi? Nykyään näiden omien erityisruokavalio säännösten mukaan syöminen on lähinnä sitä, että haluan voida mahdollisimman hyvin. Peiliin ei tule tuijotettua ja senttejä mittailtua, vaan uskon siihen, kun syö sillä omalle kropalleen parhaalla tavalla pysyy kroppa kaikinpuolin kunnossa. Ihan sama mitä muut ajattelevat, tai vaikka joutuisin selittelemään.

Välillä vaan toivoo ihmisiltä tiettyä hienovaraisuutta esimerkiksi juuri ruokapöydässä. Se, että ruokaillessa pitää alkaa selittelemään miksi lautasellani ei ole samaa pastaa, kuin sinun lautasellasi ei ole ehkä korrekteinta. Mutta uskokaa tai älkää, itse ainakin törmään tähän aika usein. Jengiä kiinnostaa miksi joku syö toisin. Osa antaa vielä niitä omia vinkkivitosia ja heittää kommenttia, kuinka minun nyt vaan pitäisi syödä sitä pastaa, koska olen hoikka. 😀 Tuo ärsyttää itseäni eniten, eiköhän jokainen tiedä miten syö ja miksi.

Törmäättekö te paljon ennakkoluulihin ruokavalionne suhteen? Miten näihin ennakkoluuloihin suhtaudutte?

Kommentit (31)
  1. Oon ollu kasvissyöjä melkein 6-vuotta joten ennakkoluulot ovat kyllä tuttuja. Näihin oon jo ihan tottunut (mikä on vähän surullista, koska ei ihmisten töykeyteen pitäisi tottua) mutta nykyään, kun koitan elää terveellisemmin niin tuntuu että porukka on niskassa kyyläämässä millon ”repsahdan”. Söin sokeritonta luomulakua yks päivä ja poikaystävän kaveri tokasee, että mitä järkee mun on koittaa syödä terveellisesti jos kuitenkin tungen tollasta paskaa kitusiini. En jaksanu alkaa selittää ettei se nyt ihan nii hirveetä ”paskaa” oo vaan tokasin vaan, että jos syön 95% ajasta terveellisesti ni enköhän mä voi sillon tällön nauttia lakuista. Jäi vaan nii pahamieli koko hommasta kuitenkin… Ja tuntuu inhottavalta, että pääasiassa ylipainoset ihmiset on näitä huomauttelijoita, eiks heillä ois miettimistä omassa syömisessäänkin! :/

    1. Argh, tulipas ärsyyntynyt olo sun puolesta!! Älä välitä tuollaisista tolloista. Herkuttelet silloin, kun mielesi tekee. 🙂

  2. Ruoka asiat ovat todella henkilökohtainen asia. Itse sairastin alle kakskymppisenä bulimiaa ja sairaus laukesi juuri toisten tyhmistä heitoista ruokaan liittyen.Se miten joku syö,e i vaikuta millään tapaa sen toisen ihmisen elämään.Tuputtaminen on myös tosi raivostuttavaa,ei pidä selittää miksi ei just vaikka halua sitä pullaa.Ehkä ei just sillä hetkellä tee vaikka mieli!Ei sen kummempaa.

    1. No sanoppa muuta. Tuo on itseasiassa se pahin seuraus mitä tuollaisesta arvostelusta ja muiden heitoista saattaa seurata. Ja samaa mieltä, mielestäni jokainen päättää mitä suuhunsa tunkee, joten jos ei halua pullaa niin sitä ei pitäisi kenenkään tyrkyttää.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *