Lihalla vai ilman?

En ole koskaan erityisemmin ollut lihan ystävä. Lapsena mua ällötti pihvit, joissa oli läskiä. Boikotoin niitä ja oikeastaan ainut liha mikä maistui oli jauheliha ja no kana, tosin sitä meillä ei ihan kauhean usein edes tainnut olla? Olen aina ollut aika nirso ruoan suhteen ja tosiaan kuten monesti täälläkin maininnut, mulle saattaa todella helposti tulla huonovointisuutta jos ruoka ei ole visuaalisesti houkuttelevaa tai suussa tuntuu vaikka joku jäntevä epämiellyttävä pala. Ja yleensä nuo epämieluisuudet aiheutuvat juurikin lihasta, lihan jänteistä tai ihan läskistä. Tiedän, tämä on varmaan aika pikkumaista sillä osa jengistä näkee nälkää, mutta empä mahda itselleni mitään. Tämä on oikeasti aikalailla se syy miksi en vaikka kokeile ravintolassa mitään erikoisuuksia, pelkään yksinkertaisesti etten tykkää tai tulisi niin huono olo, ettei ruoka menisi alas.

Moni liha on ollut mulle aina tosiaan sellainen pieni vastenmimelisyyden lähde. Siksipä oikeastaan ainoastaan vaalea liha on sellaista joka maistuu. Joskus olen miettinyt kasvissyöntiäkin mutta tullut siihen lopputulokseen, etten kuitenkaan halua luopua lihasta täysin, liian työlästä. Tykkään kyllä broilerista tai kalkkunasta silloin, kun se on oikein tehty ja palat ovat ”kuivia”. Ja mites vaikka makaronilaatikko? Kai siitäkin kasvisversion saisi mutta jauhelihalla se vaan on niin parasta! Vaalea lihahan myös sulaa elimistössä paremmin, kuin punainen. Toisaalta pitäähän se hitaammin sulava kait sitä nälkää pidempään mutta kuitenkin. Olo punaisen lihan syönnin jälkeen on huomattavasti raskaampi, kuin vaikka siipikarjan jälkeen. Moni taas sanoo vastaavasti, että jos alkaa kasvissyöjäksi muuttuu olo pikkuhiljaa todella erilaiseksi, paljon energisemmäksi ja paremmaksi?

Mulla on ystäväpiirissäkin kasvissyöjiä ja he aina hehkuttavat kuinka kannattaa jättää liha jo ihan eettisitäkin syistä. Ja tosiaan, kaikkeen kuulemma tottuu. Onhan kasvissyöjilläkin todella paljon vaihtoehtoja! Ja tuo vähemmistö on kokoajan aikamoisessa kasvussa. Taitaa muuten olla yksi ruokatrendi joka on ajaton, ei mene minkään tietyn kauden mukaan vaan aina löytyy kasvissyöjiä. En ole nyt siis itse kasvissyöjäksi ryhtymässä, kuhan vaan utelen ja haluaisin kuulla teidän lukijoiden ”kasvissyöjien stooreja”. Miksi olet kasvissyöjä ja miten olet kyseisen ruokavalion kokenut? Muuttuiko olosi jollain tapaa suuntaan tai toiseen, kun jätit lihan? Onko se hankaloittanut elämää?

Pähkinät välipalana + arvonta

* Postaus toteutettu yhtestyössä Meiran kanssa.

Onko olemassa parempaa välipalaa kuin pähkinät? Itsehän vielä muutama vuosi sitten kammoksuin pähkinöitä niiden sisältämän runsaan kalorimäärän vuoksi. Onneksi tuollainen ajatusmaailma on historiaa ja nykyään mietin ruoassa ennemminkin sen laatua, kuin numeroita. Pähkinäthän sisältävät runsaasti hyviä rasvoja, kuituja ja vitamiineja. Ja vaikka kuinka toisin voisi luulla, pähkinät sopivat kohtuudella nautittuina myös painonpudottajille.

Mielestäni pähkinät ovat yksi helpoimmin mukana kulkevista välipaloista. Pussukka kulkee kätevästi käsilaukussa tai salikassissa, sen voi kaivaa esiin vaikka ratikassa tai kassajonossa. Ne eivät pilaannu tai liiskaannu laukun pohjalle. Itse harrastankin pieniä omatekoisia ”nyssäköitä” joihin kokoan milloin minkäkin sekoituksen kyseisiä terveyspommeja, kera siementen. Pidän tuollaista pussukkaa aina mukana laukussani, jolloin se on helppo kaivaa esiin nälän yllättäessä tai jos ruokaväli meinaa venyä. Mielestäni erinomainen välipalavinkki paljon liikkeellä oleville! Tuoreet pähkinät ja siemenet täyttävät mukavasti vatsaa ja nostavat verensokeria.

Mukana kulkevien nyssäköiden lisäksi suosin tuoreita pähkinöitä ja siemeniä myös erilaisissa välipaloissa ja ruoissa ihan kotosalla. Laitan niitä smoothieisiin, chia-puuroon, banaani-pannareiden päälle, kanaruokiin, kaurapuuroon jne. Lisäksi pähkinät ovat aivan erinomainen lisä raakaleivonnassa, jota itse harrastan. Raakakakun pohjankin tekee helposti ja nopeasti liotetuista pähkinöistä kera taateleiden. Niiden monipuolisuus on tullut tässä viimeisen vuoden aikana hyvin tutuksi ja nykyään meidän kaapista löytyykin aina poikkeuksetta etenkin manteleita, cashew -pähkinöitä, sekä auringonkukan -ja kurpitsansiemeniä.

Musta on ollut myös hauska huomata miten miehenikin on innostunut pähkinöiden syönnistä. Ennen hänen maitorahkansa sisälsi pelkän ananas-banaani yhdistelmän, nyt siinä on niin siemeniä kuin pähkinöitäkin! Kannattaa siis vaan tarpeeksi esitellä pähkinöitä myös perheen miespuolisille henkilöille, kyllä hekin voivat hyvistä rasvoista innostua! Tai jos eivät innostu, niin pyydäppä syömään vaikka edes sinun mieliksesi. :D

IMG_5382-002

Itselleni myös pähkinöissä, kuten muussakin ruoassa on tärkeää laadukkuus. Haluan, että syömäni ravinto on paitsi hyvin tuotettua, niin kaikin tavoin mahdollisimman laadukasta. Meiran pähkinätuotteita olen suosinut pitkään, ihan jo pelkästään hinta-laatusuhteen vuoksi. Heidän mantelit ja pähkinät ovat kokonaisia, sekä puhtaita. Meira pakkaa pähkinänsä suojakaasuun mikä hidastaa niiden sisältämien rasvojen härskiintymistä ja mikä parasta, tuotteet pakataan koti Suomessa, meidän naapurissa Vallilan tehtaalla.

Meiran pakkauksethan ovat nyt uudistuneet entisestä ruskeasta raikkaamman vihreään. Pussukoita koristaa nyt myös markkinoiden ensimmäisenä edelläkävijänä sydänmerkki. Lisäksi pakkauskoot ovat laajentuneet, nyt nimittäin pähkinöitä ja siemeniä löytyy myös napostelukoossa (70 g), sen suuremman (170 g) pakkauskoon lisäksi.

Olen ihan varma, että täällä lukijoideni joukossa on myös innokkaita pähkinöiden syöjiä!? Ja ellei ole niin nyt on korkea aika tutustua noihin vitamiinipommeihin. ;) Vapun kunniaksi minulla on ilo arpoa teistä kolmelle onnekkaalle MEIRAN PÄHKINÄISET TUOTEPALKINNOT! Oujee! Arvontaan voit ottaa osaa kommentoimalla tätä postausta, kertomalla mitkä ovat sinun suosikkipähkinöitäsi ja miksi? Osalllistumisaikaa on sunnuntaihin 3.5.2014 saakka. Tsemppiä arvontaan!

PS. Muistathan lisätä myös s-posti osoitteesi, kiitos!