Ihmiset ympärilläsi

Olen viime aikoina miettinyt hyvin paljon ympärilläni olevia ihmisiä ja heidän vaikutusta elämääni. Millaisilla ihmisillä sitä itsensä ympäröi? Ovatko he lojaaleja ja rehellisiä, vai selkäsi takana jotain aivan muuta?

Olen tavannut elämäni aikana hyvin monenlaisia tyyppejä. Jossain vaiheessa vietin aikaani aivan väärässä seurassa, sellaisten ihmisten keskellä jotka eivät oikeasti tiedä mitä lähimmäisen rakkaus on. Sitä oli silloin nuori ja etsi hyväksyntää, oli siistiä hengailla muka niin siistien ihmisten keskellä ja loppupeleissä sitä huomasi, että se kaikki siisteys olikin katoavaa. Seura tosiaan tekee kaltaisekseen. Tuo oli aikaa jolloin mallinnin itsekin käyttäytymiseni ympäriltä ja toimin samalla tavoin. Kohtelin montakin kertaa ystäviäni rumasti, en ollut aina rehellinen, lojaali tai ystävä sanan oikeassa merkityksessä.

IMG_7294IMG_7299

Olen muuttanut elämässäni todella monta kertaa. Lapsena vaihdoimme paikkakunnalta toiselle useamman kerran mikä tarkoittaa lapselle/nuorelle suurta muutosta, täysin uusia ihmisiä ja ympäristöä. Kiinnyt ihmisiin mutta sitten joudut luopumaan heistä. Loppupeleissä et enää uskalla/osaa kiintyä. Tämä on ollut omassa elämässäni jonkunlainen ”haaste”, koska olet ikäänkuin tottunut siihen luopumiseen on sinun hyvin vaikea enää päästää ketään todella lähelle. Vaikka tavallaan kirjoitan täällä hyvinkin avoimesti, en kuitenkaan avaa monellekaan ihmiselle syvimpiä aatoksiani face to face. Sieltä lapsuudesta on ehkä jäänyt jonkunlainen mielikuva siitä, että vaikka ihmisiä on nyt elämässäsi, tulevat he kuitenkin jossain vaiheessa siitä lähtemään. He ovat ikääkuin vierailulla.

Tänä päivänä tahdon ympäröidä itseni ihmisillä, jotka välittävät. Mielestäni täällä on aivan liikaa tyyppejä, joiden elämänarvot ovat todella hukassa. Jengi pyörii kuin mikäkin susilauma, sokea ohjaa sokeaa. Samanhenkisiä ihmisiä on myöskin jatkuvasti vähemmän ja vähemmän (tai sille ainakin tuntuu). Välillä sitä miettii onko itse jotenkin vanhanaikainen, kun tahtoo ihmissuhteilta tiettyjä arvoja ja kunnioitusta? Itse tahdon vaalia olemassa olevia ystävyyssuhteitani. Ne ihmiset, joiden kanssa koet sen yhteyden ovat todellakin kultaa. Välillä on niin hassua miten sitä tapaa jonkun täysin vieraan ihmisen ja jo muutamassa tunnissa sitä onkin käyty läpi puolet elämäntarinastasi. Tuota oikeastaan voisi kutsua siksi ”yhteydeksi”. Uskon myös, että noita sinulle ”tarkoitettuja” ihmisiä on elämässäsi tietty määrä. Heistä tulee tukipilareitasi ja heidät on tarkoitettu sinua varten, sekä sinut heitä varten. Ja mikä muuten parasta, jo yksikin kultakimpale riittää!

IMG_7298IMG_7303

On muuten aika taivaan tosi, että elämänlaatuumme vaikuttavat hyvin suurelta osaa ihmiset ympärillämme. Jos et ihan erakko ole, on ihmisillä todella suuri vaikutus. Usein se on se toinen ihminen joka saa sinut joko iloiseksi tai surulliseksi. Ihmiset vaikuttavat myös ajatuksiisi. Jos olet tsemppaavassa seurassa, saat uskoa itseesi ja sinullekin tulee voimaantunut fiilis. Negatiivisuuskin leviää kuin kulovalkea. Toisaalta elämässämme on vaiheita, on surua ja iloa, negatiivisuutta ja positiivisuutta. Kaikki nuo ovat erilaisia tunteita ja niitä tulee sekä menee.

Välillä itsekin pohdin noita negatiivisia tunteita, jotka itselläni usein kasvavat hyvinkin suuriksi. Koen tunteet aika vahvoina ja negatiivisuuskin tulee sisältäni hyvin vahvasti esiin. Jään myös helposti vellomaan niihin tunteisiin ja jos toisella on myös negismoodi päällä, ei sitä ole minuun vaikea tartuttaa. Jos kuitenkin päättää kiinnittää huomiota asiaan, pystyy sen varmasti pois kitkemään. Joudut tosin tekemään enemmän duunia mutta milläpä elämän osa-alueella ei joutuisi. Tuostakin aiheesta voisin varmaan kirjoittaa kokonaisen postauksen, toiseen kertaan…

Heräsikö teillä ajatuksia? Oletteko kokeneet vahvasti muiden ihmisten vaikutuksen elämänlaatuunne? 

IMG_7296

On my way

11 vastausta artikkeliin “Ihmiset ympärilläsi”

  1. Näytät upealta ! :) mutta missä rusketus ? Luulin että kävit barcassa hakemassa väriä pintaan

    • Kiitos. :) Kuvien värimaailma on kylmä, joten näytän vaaleammalta kuin mitä olen. Tosin se päivetys mikä lähti Espanjasta mukaan on kyllä jo aika hyvin haalistunut. Ja haluan nyt vähän oikaista tuota ”hakemassa väriä pintaan”, eli enää en matkusta siksi, että pitää saada rusketus. Käytiin kyllä Barcassakin rannalla mutta kovin kauaa ei siellä kerralla maattu, eikä edes joka päivä. Aurinko oli myöskin vielä aika ”viileää” jos näin voi sanoa. Sellaista perus kuolen kuumuuteen meininkiä ei tuolloin vielä kohteessa ollut.

  2. Yhdyn täysin tekstiisi! :) Meillä on hyvin samanlainen arvomaailma ja on jotenkin ihana aina lukea näitä sun syvällisempiä tekstejä. Samankaltaisten ihmisten ja samoja arvoja kannattavien löytäminen on jotenkin ihan älyttömän vaikeaa nykyään, joskus tosiaan törmää satunnaisesti ihmiseen jonka kanssa klikkaa heti, niistä pitäisi kyllä yrittää jollakin lailla pitää kiinni koska loppupeleissä niitä kenen kanssa voit jakaa omaa elämäntarinaasi kipuilujen kera jne syvempiä asioita, löytyy aika harvassa, koska ei ketä tahansa, niinkun sanoit – uskalla tai osaa päästää lähelleen.

    • Voi kuinka ihana kuulla! :) Arvot ovat tänä päivänä niin monella täysin romuttuneet, että musta on ihanaa kuulla ihmisistä joilla sellaisia vielä on. Ja kyllä, ihmiset joiden kanssa klikkaa heti ovat aika harvassa joten heihin pitäisi kyllä ehdottomasti tarttua. Näitä ihmisiä on kuitenkin rajattu määrä per henkilöä kohden, joten on hukkausta päästää heidät menemään.

  3. Sinuun ainakin on vaikea saada kontaktia ja tunnut tuomitsevan omien ennakkoluulojen perusteella ihmisiä. Et varmaan edes huomaa, miten töksähtelevää oma käytöksesi välillä voi olla. Ympärilläsi on paljon ei-niin-fiksua /puhtoista JA negatiivista porukkaa, kuin kuvittelet ja silti et edes anna mahdollisuutta uusille tuttavuuksille.

    • No kylläpäs sieltä tulee tuomitsevaa tekstiä. :D En tiedä kuka olet tai missä olemme tavanneet mutta myös sinä saatat tehdä omia johtopäätöksiäsi. En ole ihminen joka juttelee välttämättä jokaiselle samassa seurueessa olevalle jos paikalla on mun läheinen/tai läheisiä ystäviä. En nää tärkeitä ystäviänikään joka päivä, joten jos he sattuvat olemaan paikalla vietän aika pitkälle aikaa heidän seurassaan. Jos taas olemme jutelleet monta kertaa ja silti olen etäinen, niin ehkä nyt et vaan satu sitten olemaan se minun ”sielunsiskoni”.

      Mä olen todella huono feikkaamaan mitään, eli jos musta tuntuu ettei olla samoilla aalloilla niin sitten en ala lässyttämään ystävää. Eihän kaikki ihmiset vaan yksinkertaisesti voi olla ystäviä. Jo luonne-erot, elämänarvot, elämäntilanteet ja ihan ajatusmaailma saattaa tehdä kuilua joidenkin välille. Voi olla, että elämät kohtaa jossain vaiheessa mutta ei välttämättä juuri sillä hetkellä.

      Toivoisin muuten, että seuraavalla kerralla kun nähdään avaisit asiaa ihan kasvotusten mun kanssa. Tympeää ja mielestäni mautonta haukkua ilman kasvoja.

    • Haluaisitko kertoa missä kohtaa haukuin sinua? Taisi osua arkaan paikkaan. En todellakaan tarkoittanut ystävystymistä, vaan ihan normaalia kaverillista kanssakäymistä.

    • Osua arkaan paikkaan? En tiedä kuka siellä kirjoittelee ja mistä tilanteesta edes puhut joten todella ”arkaan” kohtaan osuit. :) Kuten sanoin, tule vaikka kasvotusten kysymään minulta ensi kerralla niin ehkä asia selviää.

  4. Kun sitä lapsena ja nuorenakin olisi vaan aina osannut luottaa siihen, että ne oikeat ihmiset kyllä elämään vielä löytyvät <3 Lapsena kuitenkin sosiaalisten suhteiden luominen tapahtuu suht pienissä piireissä, vanhetessa nämä mahdollisuudet kasvavat :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta