Rakkautta vielä kolmen vuoden jälkeenkin?

Joku teistä lukijoista toivoin hiljattain kommenttiboxissa postauksia parisuhteesta. Pieni tovi onkin vierähtänyt siitä, kun viimeksi aihetta avasin joten nythän on jo korkea aika! Tavallaan myös aika ajankohtainen vaihekin kirjoitella aiheesta, sillä kohta tulee kolme vuotta yhdessäoloa täyteen. Ensitapaamisesta sen sijaan tulee syksyllä kuluneeksi 9 vuotta. Kuten olen jo joskus aikaisemmin meidän tarinaamme avannut, meni jonkun aikaa kunnes alettiin seurustelemaan. Tiedättekö, vahvoja tunteita ja on-off -meininkiä. Moni ei ehkä olisi ihan heti uskonut, että me tullaan jossain kohtaa aloillemme asettumaan.

Tässä sitä on kuitenkin nyt sitten tosiaan ihan juuri kolme vuotta yhdessä taivallettu. Tähän aikaan on sisältynyt paljon tapahtumia ja erilaisia tuntemuksia. Sitähän sanotaan, kuinka jokaisessa ihmissuhteessa on vaiheensa ja etenkin vielä suhteessa jossa asutaan saman katon alla. Meillä on viimeisen vuoden aikana ollut paljon erilaisia muuttuvia tekijöitä, jotka ovat osittain aiheuttaneet stressiä ja tietynlaisia fiiliksiä tahtomattaankin. Joskus elämässä tapahtuu asioita, jotka saavat meidät tuntemaan itsemme hyvin pieniksi ja voimattomiksi. Monesti myös se parisuhteeseen ”panostaminen” jää huomattavasti vähemmälle, kun on mielen päällä kaikkea muuta. Vuosi onkin kokonaisuudessaan ollut suhteemme vaikein jos näin uskallan sanoa. Jännä muuten miten tuon lauseen kirjoittaminen tuntuu jotenkin vaikealle ja nololle… Tulee epäonnistunut fiilis, vaikkei se todellakaan mitään epäonnistumista tarkoita! Mulla on ehkä vaan ollut nuoruudesta saakka jotenkin niin ruusuinen kuva parisuhteesta ja siitä, kuinka jokaisen päivän tulisi olla sydänlasit päässä hengailua. Eihän se kuitenkaan todellisuudessa noin aina mene. Vastoinkäymiset vahvistaa!

minä ja sakuherne

Parisuhdehan on kokonaisuudessaan aikamoista koulua. Avioliitto taas koko elämän mittainen sellainen. Mielestä tärkein on kuitenkin se tunne. Jos tunne katoaa, ei suhteessa ole enää järkeä. Tai näin minä ajattelen… Kuten olen muissakin yhteyksissä maininnut uskon, että jokainen kohtaaminen ja tapahtuma on ennalta määritelty. Se, että me aikanaan tavattiin, aikamme kipuiltiin ja lopulta tähän päädyttiin on kaikki tarkoituksellista. Toki tunteetkin heittelevät elämän mukana mutta se syvin tunne säilyy jos näin on tarkoitettu. Itse toivon, että suhteemme kestää ja meillä on vielä monta yhteistä vuotta edessä!

Toimiva parisuhde rakentuu monista palapelin palasista. Mielestäni siihen kuuluu luottamus, rehellisyys, kunnioitus, avoimuus, toisen huomioiminen ja tärkeimpänä asiana se rakkaus. Jos aidosti rakastaa toista, tuskin haluaa rikkoa näistä mitään osa-aluetta. Liiaksi en voi myöskään toitottaa sitä, että ennen kuin pystyy rakastamaan toista tulee rakastaa itseään. Kun on itse ehjä, on helpompi antaa rakkautta myös toiselle. Myös oma tila, omat jutut ja oma elämä ovat oikeasti parisuhteessakin todella tärkeä asia, eivätkä ne poissulje sitä ”me-liitettä”.

11216013_10153029174608001_2113182147_n

No mites sitten se rakkaus? Hiipuuko se vuosien kuluessa vai voiko rakkautta olla vielä kolmen vuodenkin jälkeen? Tiedän, kolme vuotta on lyhyt aika monelle. Itselleni se on kuitenkin pisin aika jonka olen toisen ihmisen kanssa viettänyt. Jos miettii kuinka monet itkut ja naurut siihen aikaan mahtuu? -Aika monet. Vaikkei joka päivä ole ollut ne rakkaustunteet ihan piripinnassa, päivääkään en ole ollut häntä rakastamatta. Yhdessä ollaan koettu todella paljon. Ja mitä suhteesta kokemusta nyt on, siihen mahtuu aika monta aikakautta. Välillä ollaan todella rakastuneita, sitten taas hieman etäämmällä omien juttujen pauloissa ja joissain kohtaa jonkunlaisessa täydellisessä symbioosissa. Tärkeintä on kuitenkin loppupeleissä se yhteinen sävel ja halu jakaa arki toisen ihmisen kanssa! Niin ja rakkaus. Ilman rakkautta ei vaan ole parisuhdetta, ei ainakaan minulle.

Olisi mielenkiintoista kuulla millaisissa parisuhteissa te olette? Miten yhteisten vuosien kertyminen on vaikuttanut suhteeseenne? 

PS. Love you honey! 🙂

Kommentit (10)
  1. Outi Karita
    6.7.2015, 16:51

    Pian 12 vuotta yhdessä ja ensi viikolla 5-vuotis hääpäivä <3
    Meillä ei ole ollut ns. alamäkiä suhteessa, toki kinoja sun muuta sellaista mahtunut vuosiin, muttei oikeastaan mitään parisuhdekriisejä. Kyllähän vuodet tuovat lisää syvyyttä suhteeseen ja syvempää yhteyttä kahden mielen välillä. Sanotaan tosi usein samoja asioita täysin samaan aikaan 😀

    1. Pitkä aika. 🙂 Kuulostaa kuitenkin hyvältä! Tuollaiset suhteet tuntuvat olevan niin harvassa nykyään, että ole kiitollinen kun sellaisen omistat!

  2. Yhdessä 18 vuotta, josta pian 10 naimisissa ja rakkautta riittää! Suhdetta täytyy hoitaa, mutta myös tilaa täytyy olla myös muulle elämälle. Eli meillä molemmilla on myös omat juttumme ja reissumme omien kavereiden kesken. Luottamus ja toiselle tilan antaminen luo yhteisen elämän.

    1. Tämä oli niin hyvin sanottu! 🙂 Allekirjoitan.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *