Ehkäisy – Mikä on tilanteeni tänä päivänä?

Olen blogissani muutamaankin kertaan avautunut ehkäisystä ja omalla kohdallani e-pillereiden käytöstä, sekä niiden käytön lopettamisesta. Olen tosiaan syönyt pillereitä koko aikuisikäni, aloitin ne 19-vuotiaana jonka jälkeen napsinut putkeen lähestulkoon kahdeksan vuotta. Jossain kohtaa kokeilin merkin vaihdosta ja minipillereitä mutta nuo muutokset aiheuttivat kehossani mm. hiustenlähtöä ja suunnatonta mielialojen vaihtelua, joten vaihdoin takaisin niihin ”alkuperäisiin”.

Tämän vuoden tammikuussa lopetin pillerit, kuten täällä blogissanikin kerroin ja mielenkiinnolla odotin mitä tulee tapahtuman (postaus lopetuksesta täällä). Olin varautunut pitkään jaksoon jona kuukautiset olisivat poissa, tukka lähtisi päästä ja iho alkaisi kukkimaan. Niinhän suurimmalle osalle käy… Tuossa kohtaa mulle tuli myös fiilis, että tahdon hetken olla täysin ilman keinotekoisia hormoneja ja katsoa mitä tapahtuu, vai tapahtuuko yhtään mitään? Lukeudun siis tähän vähemmistöön, jolle pillerit oletettavasti sopivat sillä niitä olen noinkin pitkään käyttänyt. Tietenkään en voinut muistaa millainen olisin ilman hormoniehkäisyä, joten lähinnä se minua alkoikin kiinnostamaan. Mitä jos pillerit vaikuttavatkin minuun negatiivisesti mutta minulla ei vaan ole vertauspohjaa? Lisäksi pillereiden epäterveellisyys ja mediassa pyörineet veritulppa pelottelut alkoivat oikeasti mietityttämään. Olisiko muita vaihtoehtoja? Pakkohan tuo on kortti oli katsoa…

IMG_0077-001

Jätin siis tammikuussa pillerit pois tuosta noin vaan ja jäin toistaiseksi ilman hormoniehkäisyä. Tuossa vaiheessa sain myös Lady-Compin blogin kautta kokeiluun, jolla lähdin harjoittelemaan ns. kehoni tuntemista. Kroppani alkoi yllätyksekseni toimimaan yllättävänkin nopeasti, nimittäin kuukautiset tulivat jo helmikuun alussa (tammikuu jäi siis kokonaan välistä). Tuosta eteenpäinkin ne tulivat ajallaan muutamien päivien heittoja lukuunottamatta. Olin todella positiivisesti yllättynyt!

Muuten en huomannut kehossani sen kummempia muutoksia kuin hiusten nopeamman rasvoittumisen, mikä minulla nyt muutenkin saattaa mennä vähän kausiluonteisesti ja pienen pöhön etenkin vatsassa ja kasvoissa. Kyseessä todennäköisesti kuitenkin oli vaan jonkunlainen hormonipöhö, sillä tavallisestihan e-pillereiden sanotaan ennemminkin turvottavan eikä päinvastoin. Mielialan tasaantuminen on monelle se huomattavin muutos, joka näkyy kuulemma lähestulkoon samantien, kun pillerit lopettaa. Itse en huomannut tässäkään mitään ihmeempää. Oli vaan pakko todeta, että ehkä mun luonne nyt vaan on hieman ailahtelevainen ja äkkipikainen. Turha siitä on pillereitä syyttää… :D

Vaikka hormoniton elämä lähti itselläni pääpiirteittäin hienosti käyntiin, omalla kohdallani suurimmaksi murheen kryyniksi ehkäisyn lopettamisen jälkeen muodostui juurikin se itse ehkäisy. Asia alkoi stressaamaan ja jouduin kokoajan pelkäämään, koska pamahdan paksuksi. Lady-Comp sinällään on erinomainen tapa opetella oman kehon tuntemista mutta täyttä varmuuttahan kone ei ehkäisylle anna vielä pitkään aikaan, ennen kuin se tuntee kehosi lämpötilat tarpeeksi hyvin. Lisäksi naiskehon arvaamattomuus alkoi myös mietityttämään. Mikään ehkäisyhän ei nimittäin ole 100 % mutta hormoniton ehkäisy varmasti vielä epävarmempi. Jostain kumman syystä olen nimittäin aina luottanut hormoniehkäisyyn täysin ja siksi sen lopettaminen alkoi oikeasti pelottamaan. Tämä ei varmaan haittaa teitä ketkä olette siinä elämäntilanteessa, että lapsi ei olisi katastrofi mutta, kun itse en todellakaan tiedä vielä tahdonko lapsia. Tällä hetkellä en ainakaan olisi missään nimessä valmis äidiksi ja siksi homma tuntuikin vähän sellaiselta tulella leikkimiseltä.

IMG_0079-001

Ja noh luonnollisesti tiedätte myös sen, että ehkäisyasiat ovat kahden kauppa. Vaikka nainen siitä valitettavan usein joutuukin huolehtimaan, parisuhteessa molemmille on tärkeää olla tyytyväinen ehkäisytapaan. Vaikka itse et stressaisi, ei ole mielestäni oikein, että toinen osapuoli joutuu asiaa jatkuvasti miettimään. Ja stressi tuollaisesta asiasta kuin ehkäisy tappaa helposti halun koko ehkäistävään puuhaan… Kyllä te tiedätte.

Aloinkin miettimään vaihtoehtoja. Kierukka, kapseli vai pillereiden aloitus uudelleen, mitä tekisin? Tavallaan alkoi myös ahdistamaan se miten sekaisin kehoni mahtaa mennä. Olet ilman hormoneja sen neljä kuukautta kunnes alat pumppaamaan niitä sinne uudestaan… Hormonitoiminnan muutoksethan näkyvät aina myös jälkikäteen elimistössä, joten tiesin varsin hyvin etten vielä ollut saanut kaikkea sitä pillerijäämää kehostani pois ja täten muutoksia tulisi mahdollisesti vielä tapahtumaan. Myös ajatus ehkäisytavasta jota et pysty lopettamaan kuin seinään on aina ahdistanut minua. Kierukkaa ei niin vaan oteta pois ja vaikka sinulle puhkeaisi maailman hirvein akne ja kuukautiset olisvat 24/7 kuukauden putkeen lääkäri sitä tuskin edes noilla perustein pois nappaa. Aina pitää odottaa vähintään se kolme kuukautta… Ja sama pätee kapseliin. Lisäksi kuulin huhua, että kapseli ei sovi niille joille eivät sovi minipillerit, minä minä!

IMG_0053-002

Olipas pitkä vuodatus! Tämä oikeasti osoittaa sen kuinka ristiriitainen suhtautumiseni hormoniehkäisyyn on ja tulee varmasti aina olemaan. Kehon kuormitus tuollaisilla myrkyillä ällöttää mutta mitkä ovat vaihtoehdot? Valitettavasti vaihtoehtoja ei ole kovin montaa ellet ole valmis elämään jatkuvasti raskauden mahdollisuuden kanssa.

Nyt moni varmaan pettyykin, kun sanon tämän mutta palasin pillereihin. Siihen samaan merkkiin jota käytin kahdeksan vuotta ja nyt olen syönyt sitä toukokuusta lähtien. Toistaiseksi olen laittanut koko ehkäisypohdinnan kauas takaraivooni ja hyväksynyt sen tosiasian, että näillä mennään nyt taas eteenpäin. Millään tavalla epävarma ehkäisytapa ei yksinkertaisesti sovi minulle, sillä ajatusmaailmani lasten suhteen on millainen on. Mun on oltava 98% varma siitä etten tule raskaaksi ja jos sitten oikeasti sillä 2 % tulen niin sitten se on tarkoitettu niin. En siis missään nimessä omalla kohdallani näe aborttia vaihtoehLisäksi pillereiden huolettomuus ja se, että nyt tiedän niiden sopivan itselleni saa mut nappaamaan joka ilta tuollaisen naamariini. Ja tällä sopivuudella tarkoitan siis sitä millaisia eroja huomasin kehossani. Toki osa olisi varmaan tullut jälkikäteen mutta varmasti monia vaikutuksia ilmeni hetikin ja nämä olivat omalla kohdallani hyvin neutraaleja, enemmän oikeastaan jopa pillereitä puoltavia.

Minusta on hienoa, että hyvin moni nainen on alkanut viime vuosien aikana miettimään e-pillereiden käyttöä ja vaihtoehtoja niille. Monelle pillerit aiheuttavat jos jonkunlaisia sivuvaikutuksia ja niistä pahimmat haittaavat ihan jokapäiväistä elämää. Uskon, että on oikeastaan olemassa hyvin pieni vähemmistö jolle pillerit todella sopivat. Olemme kuitenkin yksilöitä ja se mikä sopii toiselle, ei välttämättä käy toiselle. Siksi onkin tärkeää hakea sitä itselleen sopivaa tapaa. Oli se sitten hormonaalinen tai hormoniton ehkäisymuoto.

Millaisia kokemuksia teillä on pillereiden lopetuksesta? Positiivisia vai negatiivisia? Onko kenelläkään minun kaltaistani tarinaa? Olisi myös kiva kuulla teidän ajatuksia, jotka koette pillereiden sopivan teille. Niitä nimittäin kuulee harvemmin. :)

Ponchossa

Syksy tekee tuloaan, pikkuhiljaa mutta varmasti. Itse olen aina pitänyt tästä vuodenajasta, pimenevistä illoista ja siitä, kun saa taas luvalla sytytellä kynttilöitä ympäri asuntoa. Tänäkään vuonna sen tulo ei ahdista, vaan homma tuntuu itseasiassa ihan mukavalle. Syksy on mielestäni muutenkin aina mielenkiintoista aikaa. Kalenteri täyttyy ja on jos jonkunlaista kivaa. Ja toki itse ainakin aijon pitää huolen siitä, että ennen joulua pääsee taas jonnekin reissaamaan. Mielessä on ollut viikonloppuloma, todennäköisesti suuntana on Budapest, Praha tai Köpis. Let`s see!

Syksyn saapuminen tuo tullessaan myös pieniä muutoksia pukeutumisen suhteen. Enää ei tarkenekaan kesähepeneissä, vaan on aika kaivaa esiin ne lämpöisemmät vaatteet. Moni hehkuttaa tällä hetkellä kerrospukeutumisen ihanuutta ja sitä, kun saa pukea päälleen pehmeän neuleen… Yök kaikki villaneuleet!! Mitä korkeampi kaulus ja villaisempi, sitä kauempaa minä tuon syksyn trendivaatteen kierrän. Tosin kerrospukeutumista vastaanhan mulla ei mitään ole. Neuleille löytyy onneksi korvaavia, joten yllättäen olenkin näistä tämän syksyn ehdottomista trendiykkösistä innostunut. Nimittäin ponchot, ahh!

En tiedä mikä niissä viehättää mutta joku kumma niissä nyt vaan on. Ehkä se on se turvallisuuden tunne joka tulee, kun verhoutuu tuollaiseen kaapuun? Lisäksi nuo sopivat oikeastaan asun kuin asun kaveriksi ja ovat erittäin helppoja vaan sujauttaa harteille tai kietaista kropan ympärille. Jos ponchoon haluaa naisellisempaa muotoa, voi vyötäisille kiinnittää vielä vyön tukemaan koko pakettia. Mielestäni toimivat kyllä erinomaisesti ihan vaan rennosti harteilla ja jos kantaa esimerkiksi käsilaukkua toisessa käsikynkässä, sulkee se viitan mukavasti alleen.

IMG_0033-001IMG_0037-001IMG_0043-001IMG_0032-001IMG_0040-001

Kengät Zara / Housut Dr. Denim / Toppi Berschka / Poncho H&M / Laukku LV / Kello MK / Käsikorut Berliini / Sormukset Lindex / Aurinkolasit D&G

Eilisessä asussa näkyvä H&M:n poncho on itseasiassa tämän hetken suosikkini värinsä puolesta. Näin syksyllä alkavat ruskan värit puskemaan taas pintaan ja jostain kumman syystä alkavat ne jälleen näyttämään aika mukaville. Kuten nyt vaikka metsänvihreä, ruskean sävyt, viininpunainen ja oranssi. Siinä on selvästi jotain psykologista…

Mutta mitäs te pidätte tämän syksyn muotihitistä ponchosta? Aijotteko hankkia tai löytyykö kenties jo vaatekaapista? :)