Maanantain randomit

  • Osaan nauraa itselleni. Mielestäni huumorintaju on yksi ihmisen tärkeimmistä ominaisuuksista, sillä ilman hauskuutta elämä käy tylsäksi. Omille kömmähdyksille nauraminen on myös vapauttavaa, vaikkei se aina siinä hetkessä sille tuntuisi. Omalla kohdallani tunteet menevät monesti epäonnistumisissa itkusta nauruun.
  • Inhoan korkeakauluksisia neuleita ja muita paitoja. Jotenkin niihin sulloutuminen on niin ahdistavaa ja vastenmielistä. Kaulus painaa kaulaa ja kuristaa.
  • Jos jollekin jäänyt epäselväksi, mulla on jonkun sortin huulipunaaddiktio. Niitä pitää ostaa jatkuvasti ja etenkin nuden eri sävyissä. Huulikiiltoja inhoan!
  • Olen ihan koukussa korvatulpilla nukkumiseen. Viimeksi viime yönä tajusin, etten saa enää unta ilman niitä. Nykyään pienikin ääni sieltä tai täältä häiritsee.
  • Olen aina ollut todella huono aikataulujen kanssa. Ja vaikka tavallaan alkaisin valmistautumaan pari tuntia ennen sovittua tapaamista, loppupeleissä teen kaiken ihan viimetipassa. Meikkaus käynnistyy tyyliin puoli tuntia ennen kuin pitäisi jo olla jossain. Toki työn suhteen olen säntillisempi. Mattimyöhäisiä ei taideta työelämässä suosia. 😉
  • Musta tuli MAC -ihminen sillä hetkellä, kun sain ensimmäisen Macin käsiin. Enää en suostuisi työskentelemään millään muulla vapaa-ajallani! Aivan maailman paras kone verrattuna PC-koneisiin, joissa on aiiiiina jotain ongelmaa.
  • Jossain vaiheessa pelkäsin paljon kuolemaa ja sitä miltä kuoleman hetkellä tuntuu. En oikein tiennyt varmaksi uskonko kuolemanjälkeiseen mutta nykyään minulla on paljon rauhallisempi olo sen suhteen. Jokaisen aika täällä on ennalta määrätty ja jokaisen on joskus aika lähteä. Ikävintä olisi kuolla ahdistukseen tai johonkin hirveään kipuun.
  • Olen nykyään aikamoinen ”kukkafriikki”. Kotona pitää aina olla kukkia esillä tai muuten ei tule elämästä mitään.
  • Olen hiusteni kanssa toipumattoman ailahtelevainen. Välillä haluan sitä mustaa ja sitten taas raidoitettua tukkaa. Nyt tekisi jälleen mieli niitä vaaleita kermaraitoja…
  • Kierrätän paljon vaatteitani. Myyn siis sitä mukaa Facebook -kirppiksillä, kun joku kipales alkaa tympimään. Mielestäni erinomainen tapa saada vaatteet eteenpäin nopeasti pienellä vaivalla. Etenkin Kallio – ja Punavuori kierrättää ovat suosikkejani.

Näiden myötä oikein energistä päivää jokaiselle! 🙂

IMG_8435-001

Kommentit (6)
  1. Moi. Olen jo pitkään lukenut sun blogia. Ja ihailen kovasti kuinka määrätietoinen olet esim. ruokavalion ja liikunnan suhteen. Oletko koskaan tullut ajatelleeksi että olet ehkä erityisherkkä? En tarkoita tällä luonnetta tai yleensäkään mitään negatiivista. Mutta kun luen tekstejäsi, esim. kuinka ajattelet asioista, kuinka olet herkkä muuttuvalle ruokavaliolle, kaulus paidassa ahdistaa jne. niin kuulostat kovinkin siltä mitä itse olen, eli erityisherkkä. Lue kirjoista ja netistä jos haluat tietää lisää.

    1. Kiitos paljon, kiva kuulla. 🙂

      Itseasiassa tiedostan olevani herkkä, myös tunnepuolella joo mutta sitten monissa arkipäiväisissä jutuissa. Olen herkkä monille ruoille, tuntemuksille tai visuaalisuudelle. Sitten taas herkkä kivulle, epämiellyttäville tunteille kropassa ylipäänsä ja esimerkiksi henkiselle pahoinvoinnille. Toisaalta olen kuitenkin vahva nainen, selviytyjä. Mussa on kahdenlaisia piirteitä.

      Erityisherkkyyttä en ole sen koommin mietiskellyt, koska en oikeastaan tarvitse määrittelyä itselleni. Mulle riittää se, että tiedostan herkkyyteni. Voi olla, että sellainen olen, tai sitten olen ihan vaan ”normaali herkkä”. 🙂

  2. Moikka! Kirjoittelit talvella e pillereistä, löysitkö paremman ehkäisykeinon? Itse söin samaisia pillereitä viidettä vuotta ja nyt vihdoin puolivuotta ilman hormonaalista ehkäisyä. Kuitenkin tää ei ole paras vaihtoehto parisuhteessa olevalle, heh. Olisi mukava kuulla löysitkö jonkun paremman ehkäisyvalmisteen kuin yasminellen, (mulla sama), vai vieläkö epilleri kierteessä olet :). Saa nähdä palaanko itse takaisin epilleri kierteeseen, buu.

    1. Moikka,

      Olin neljä kuukautta ilman, kunnes aloitin pillerit uudelleen. En huomannut oikeasti juurikaan mitään eroa, lähes ainut oli että stressasin enemmän. Lasta, kun en tahdo ja ei hormonaalinen ehkäisy alkoi todella jossain kohtaa ahdistamaan. Loppupeleissä olin muutenkin paljon hermostuneempi vaikka odotin päinvastaista reaktiota, tukka rasvoittui jne. Missään nimessä en ole pillereiden kannalla mutta helppouden vuoksi syön niitä silti nyt jälleen. Ehkä jossain kohtaa siirryn kierukkaan mutta sekin kyllä pelottaa… Pillerit tuntuvat siinä mielessä turvalliselle, että ne pystyy koska tahansa lopettamaan, kierukkaa ei niin vaan ulos oteta.

      Voisko oikeasti joskus tulla se miesten ehkäisy? Ehkä vuonna 2050…?

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *