Unelmieni mies

”Tummat hiukset tai luonnonvaalea, ei missään nimessä kalju. Ruskettuu hyvin, ei rintakarvoja, on mua ainakin 5 cm pidempi, isot kädet, eläinrakas, lihaksia sopivasti, ei pihi, vähän masua, hyvä ja muhkea pylly. Tyyli sopivan rento mutta kuitenkin tyylikäs, ei metsästäjä, itsevarma, muhkeat huulet, lapsirakas, ei albiino tai punakka, puhelias (sopivan) ja huumorintajuinen. Saman tyylisiä mielipiteitä ja ajatuksia, uskoo Jumalaan, luotettava, rehellinen, hauska, sporttinen, auringonottaja, ei maalaistalon isäntä eikä yksityisyrittäjä. Ei helposti hermostuva, romanttinen, ei 10 vuotta vanhempi, osaa soittaa kitaraa eikä omaa rillejä tai kuulokojetta”.

”Hyvät tasaiset hampaat, kiva hymy ja hymykuopat plussaa. Ei hoppari eikä hevari, ei pisamia, pulisongit joo, karvavana joo (jep :D), mutta ei missään nimessä hentorakenteinen. Vahva luonne, herkkä, filmaattinen, ei liian fiksu tai hienosteleva, huomioiva ja mielikuvituksen omaava. Ei kuiva, flirttiveijari, ei juntti, ei isoja hampaita, pitkät ja kaarevat mustat ripset, sekä tummat kulmat. Ei nörtti, eikä rekkakuski, mersu plussaa! Tiettyä ylpeyttä, ei väkivaltainen tai harmaahapsi”.

Niin, siinä unelmieni miehen kriteerit 15.8.2004 kirjoitettuna. 

IMG_0870

Nauroin eilen oikeasti katketakseni tämän kaksipuoleisen listan löytäessäni. Johan on ollut tytöllä kovat unelmat ja mikä parasta, unelmien miestä on mietitty tarkan kriteerilistan kautta. 😀 Kyllä sieltä silti aika moni natsaa nykyiseen mieheeni mutta samalla aika moni mielipide on muuttunut, lähes suurinosa itseasiassa. Kun rakastuu, unohtuu näistä joka ikinen kohta kertaheitolla, senhän me tiedämme. Kokonaisuus, se on sana mikä pitää aika paljon sisällään.

Olen kuitenkin todella onnellinen, että olen saanut elää tällaista vaihetta vielä 17-vuotiaana. Tuossa vaiheessa olin jotenkin vielä niin naivii, lapsellinen ja unelmani olivat niin viattomia. Mua harmittaa todella paljon tämä maailma nykyään, lapset kasvaa aikuisiksi jo pahimmillaan ala-asteella ja sellainen puhdas unelmointi, sekä hassuttelu jää. Kun tietää mitä aikuisuus on, toivoo todella etteivät nuoret kiirehtisi tähän.

Löytyykö muiden pöytälaatikosta vastaavanlaisia hassun hauskoja unelmointi-listoja? 🙂

Kommentit (18)
  1. Miksi ruma puhelin on pitänyt änkeä kuvaan ? Miten se liittyy koko postaukseen? Minä ei ymmärrä

    1. Oikeesti, eikö sulla ole muuta tekemistä kuin pohtia moista? 😀 Ihme haloo jostain puhelimesta joka nyt vaan sattui olevan rekvisiittana kuvassa. Ei sillä, tiedän monen Applea inhoavan mutta puhelin ei ole kuvassa siksi, että haluaisin jotenkin mainostaa minulla sellainen olevan. Tää on naurettavaa. 🙂

  2. Iihana postaus :”D muuten laitatteko päivisin poikaystäväs kanssa viestiä jos hän on töissä vaikka 8h ja sä myös? Kuinka paljon? Tai onks päivii ettette laita ollenkaa? 🙂 mietin vaa ku itellä menny siihe ettei laiteta yhtää…seurusteltu saman verran kun te 😀 ps mitä tykkäsit luokkakokous leffasta? 🙂

    1. Kiitos. 🙂 No kyllä me itseasiassa laitellaan, vähän kaikenlaista viestiä facessa (niitä ihania tilattavia hymiöitä ja ihan tekstiä). On päiviä, ettei kauheasti laitella ja päiviä jolloin hyvinkin paljon. Riippuu vähän siitä kuinka kiire molemmilla on omien duunien parissa. 🙂 Meillä tämä on ollut tapa oikeastaan aina enkä usko, että loppuu koskaan kokonaan.

      Ehkä sun pitää aktiivisemmin alkaa itse viestittelemään jos tahdot, että laittaisitte niitä useammin? Mutta en tosiaan näkisi tuota mitenkään ”ongelmana”. Miehet on erilaisia, toiset ei kauheasti edes tykkää viestitellä…

      Mä en itseasiassa ole edes nähnyt sitä eikä yhtään kiinnostakaan. 😀 Suomalainen leffa jonka katsomatta jättämisessä en usko menettäväni yhtään mitään…

      1. Ihanan nopeasti vastasit! 🙂 eli teillä ei oo päivii ettette laita mitää :DD niin ehkä munkin pitäis laittaa.. sit toinen kysymys, kuinka monta kertaa päivässä pussaatte/silitätte toisianne/annatte huomioo? Suuttuisitko siitä jos miehes lähtis lenkille illalla eikä tulis moikkaan sua. Huikkais vaan et ”nyt lähem” 😀

        1. Satuin olemaan koneella. 🙂 No harvemmin on tämmösiä päiviä… Tämä kysymys on haastavampi, riippuu niin paljon päivästä ja kuinka paljon nähdään mutta luonnollinen läheisyys on kyllä ihan päivittäistä. Jos siis ollaan samaan aikaan himassa. 🙂 Toki on ajanjaksoja, kun molemmilla stressiä tai kiireitä niin ei läheisyyttä aina niin paljon ole.

          Ei meistä kumpikaan koskaan lähde ilman, että sanoo toiselle mitään. Kuulostaa sille, että ehkä teidän pitäisi jutella? Painaakohan häntä joku? Vaikuttaisi, että on sulkeutunut omaan kuoreensa tai omiin juttuihinsa? Ehkä huolia? Ottaisin sinuna rohkeasti asian esille jos käytös ei ole ollut vuosia jatkuvaa. Tsemppiä! 🙂

          1. Heh aika hauska juttu minkä huomasin..
            Samanlainen kommentti on osunut muutamassa blogissa silmään ja nimi on aina eri.. Udellaan tuota viestittelyä yms..
            Ihmiset ovat kyllä uteliaita 😀 Ihanan vaihtelevia postauksia sulla, ei aina tiettyä ja samaa aihetta :))

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *