Feikki?

Pinnallinen, feikki, luonnoton… Nämä ihanaiset adjektiivit ovat tainneet kaikua blogeissa etenkin täällä FitFashionilla viime aikoina. Osittain mylly lähti ymmärtääkseni pyörimään fitness-kisojen jälkimainingeista, kun taivasteltiin kisaajien ulkomuotoa kaikkine ”feikkivirityksineen”. Itse en ota kantaa sen koommin itse lajiin mutta ajatukseen feikistä ja luonnollisesta kauneudesta ajattelin ottaa.

On kyllä totta, että kauneusihanteet ovat muuttuneet kauemmas siitä syntymäluonnollisuudesta tässä vuosien saatossa. Kymmenen vuotta sitten silikonit, täyteaineet, peppuimplantit, erilaiset pidennykset ja tekorusketuksen ylläpito eivät ehkä olleet niin in. Tänä päivänä nämä asiat ovat yleistyneet, kyllä. Itse näen nämä jutut jokaisen omana asiana. On todella ikävää miten esimerkiksi Instagramissa vaaditaan jengiä repimään ripset irti jotta voit käyttää hästägiä #naturel tai #nomakeup. Tuohan on jo ihan naurettavaa! Itselläni on ollut sekä hiusten-, että ripsienpidennykset ja edelleen löytyy ripset. Olen myöskin ollut ilman molempia ja jo monta vuotta itseasiassa ilman hiustenpidennyksiä. Mielestäni kummassakaan ei ole mitään pahaa! Samalla tavoin kuin meikki, rusketus tai hiusten värjääminen -niillä haetaan ikäänkuin omien hyvien puolien korostamista. Tai vastaavasti jos vaikka omaa hirveän ohuet omat hiukset, on kiva juttu, että tänä päivänä on mahdollisuus tuuhennuksiin/pidennyksiin. Minä esimerkiksi tykkään ripsistä, koska ne korostavat kauneutta, helpottavat aamuja ja ennenkaikkea ovat niin käytännölliset!! Huomaatteko, jokainen hyöty ei ollut pelkästään pinnallinen. ;)

Itse olen muutenkin ollut aina hyvin avoin näille asioille, enkä koskaan nähnyt sitä niin, että naisen tulisi olla harmaavarpunen joka häviää massaan. Kauneutta saa korostaa JOS HALUAA! Jokaisella meillä on omat kauneusihanteemme, toinen tykkää kunnon lihaksista -toinen ei, toinen hyväksyy omien piirteidensä korostamisen piikkien avulla -toinen ei, toinen suosii erilaisia ”lisäkkeitä” -toinen ei… Tämä on oikeasti niin loputon mielipidesuo, ettei mitään rajaa. Itse en tuomitse ihmisiä sen perusteella onko heillä mitä ”feikkiä” kehossaan, koska sillä ei ole itselleni väliä. Onko muiden feikkeys uhka minulle? -No ei todellakaan. Jokaisen oma asia.

IMG_1649

Itse tahtoisin, että ihmiset näkisivät enemmän sisäisen kauneuden. Nyt joku varmaan taas ajattelee kuinka kliseetä heittää minulta tällaista jolla on kuitenkin tissit, ripset, huulet ja muutenkin leikelty naama. Näin ainakin olen kuullut. :) Olen monesti miettinyt pitäisikö näihin velloviin huhuihin ottaa kantaa tai kertoa asiat rehellisesti blogissani vielä tänäkin päivänä. Sehän hiljentäisi uteliaat ihmiset, kun ihmiset tietäisivät totuuden? Olen kuitenkin toistaiseksi tullut siihen tulokseen, että ei mun ole pakko. Vaikka kuinka näissä kommenteissa joita en julkaise syyllistetään, että valehtelet, kun et voi myöntää sitä tai tätä mutta toistaiseksi en ole kokenut sitä tarpeelliseksi. Mulle on ihan sama jääkö jengi arvuuttelemaan onko meikäläisen pää vaihdettu toiseen vai ei, se ei omaa elämääni hetkauta. Eikä pitäisi muuten hetkauttaa muidenkaan elämää. :D Eikö blogeissa ylipäänsä ole tärkeintä ihan muut seikat kuin kirjoittajan ulkonäkö? Jos multa face-to face kysytään asioita, vastaan kyllä aina rehellisesti mutta jotkut jutut eivät vaan kuulu blogiin, eivät ainakaan enää omaani. Ehkä joku päivä, ehkä ei?

Mutta sisäiseen kauneuteen vielä palatakseni, vaikka se kuinka kliseeltä kuulostaa niin se on tärkeintä. Loppupeleissä ulkonäkö rapistuu vuosien mittaan ja mitä jää jäljelle? Sisin, sielu ja sinä. Nuorempana en itse ainakaan pystynyt liikkumaan ilman meikkiä missään saatika sitten olemaan blogini kuvissa meikittömänä. Nykyään en koe tuota mitenkään ongelmallisena, vaan olen paljon ilman meikkiä. Iho kiittää! En kuitenkaan sano, että olisin sen parempi ihminen kuin tyyppi joka menee lähikauppaankin pakkelit päällä. Jokaisen oma valinta. Uskon kuitenkin, että nämäkin seikat vahvistuvat iän myötä, kun itseluottamus kasvaa ja se ei enää perustukaan niin paljon ulkoisiin avuihin. Vanhemmiten on muutenkin pakko korostaa sisäistä kauneutta, kun ulkoinen alkaa rapistumaan. Itse muuten bongasin ensimmäisen otsaryppyni jo 24-vuotiaana ja se oli kriisin paikka! Nykyään suhtaudun ryppyihin hyväksyvästi. En tiedä mikä on fiilis viiden vuoden päästä mutta toistaiseksi ainakin mun on hyvä olla näiden muutamien kanssa. :)

Mitä mieltä te olette tästä vellovasta myllystä luonnokauneus vs. feikki? Onko se oikeasti niin mustavalkoista? Heräsikö ajatuksia?

PS. Eilen kävin jälleen Anniinalla huollattamassa mun ripset (yhteistyön merkeissä) ja ihanat tuli! IG:stä löytyykin kuvaa. :) Jos pikkujoulukaudeksi tahtoo räpsyt ottaa, nyt olisi hyvin aikoja jopa ensi viikolle. Kannattaa siis kilautella Helsingin parhaalle ripsiteknikolle sikälimikäli haluaa hieman pirteämmän pikkujoululookin! ;) Varauksia voi tehdä numerosta: 050 411 9536 tai laittamalla vaikka Facessa viestiä täällä. Anniina on niin paras!

On my way

10 vastausta artikkeliin “Feikki?”

  1. Mun mielestä myöskään asiat ei ole niin mustavalkoisia eikä mikään leikkaus/lisäkehärpäke tee kenestäkään ihmisenä huonompaa. Toki jos maksetaan satoja, jopa tuhansia euroja siitä, että lopputulos on luonnoton ja ”rumentaa” henkilöä niin silloin tulee kyseenalaistettua henkilön tyylitaju tai jopa henkinen tila sekä ennen kaikkea toimenpiteen toteuttanut ammattilainen. Mielestäni kauneusleikkaukset tai vastaavat on ok niin kauan, kun ne eivät ole kauheusleikkauksia vaan lopputulos on luonnollinen ja ”normaali”. Se sitten onkin jokaisen omassa päässä, mikä on sitä normaalia ja haluaahan jotkut nimenomaan luonnottomankin lopputuloksen ihan tietoisesti. Leikkauksissa olisi hyvä muistaa, että lopputulos on pysyvä (ilman uutta leikkausta) ja voi miettiä onko ne parikymppisenä laitetut F-kupin tissit kauhean kivat enää vanhemmalla iällä. Vaatteet päälläkin luonnottoman näköiset rinnat/huulet tai mikä tahansa voi tuoda työelämässä uskottavuusongelmia, jos työnkuvaan kuuluu esimerkiksi johtotehtävissä toimiminen. Paitsi ehkä pornoalalla ;)

    Mielestäni sulla tai kenellä muullakaan ei ole mitään velvollisuutta myöntää julkisesti mitään toimenpiteitä, eihän ne mitenkään muille kuulu. Musta hieman naurettavaa, miten Eevin blogitekstiä kommentoineet tuntuivat olevan kovin huolissaan siitä, ettei vaan nuoret tytöt kuvittele että niin isot rinnat hoikalla ihmisellä on aidot. Ihan kuin samanlaista naiskuvaa ei olisi muutenkin koko media täynnä :) Eevin tai kenenkään muunkaan yksittäisen henkilön harteille sitä vastuuta on aivan turha sysätä. Sitä taas voidaan miettiä, tulisiko jo peruskoulussa opettaa lapsille medianlukutaitoa ja itsensä hyväksymistä. Luulen, että läpi aikojen murrosikään ja nuoruuteen on kuulunut itsensä vertailu muihin, epävarmuus kehon muutoksista jne. Onneksi Suomessa ainakaan ei kauneuskirurgisia toimenpiteitä tehdä alaikäisille, vaikka 18-20v on myöskin usein aika kypsymätön vielä .

    • Niin. Olen samaa mieltä, että homma ei ole kenenkään yksittäisen henkilön vastuulla. Suurinosa silikonirintaisista naisista on oikeasti perheenäitejä, tavallisia työssäkäyviä naisia eikä mitään silaribimboja. Eli monen lapsen äidillä on silikonit ilman, että hän edes niitä mainostaa tai esille tuo. Mielestäni homma ei siis todellakaan ole kenenkään yksittäisen tyypin vastuulla kuten sanoitkin, eikä sinulla tai minulla ole vastuuta kirjoittaa noin henkilökohtaisesta julkisesti ellei tahdo.

      Tänä päivänä on ehkä hieman ikävää, että silikonit ovat mediassa hyvin paljon esillä ns. esittelymielessä ja moni ne ottava haluaa erilaisiin iltatyttökuviin sun muuhun mediaan esittelemään niitä. Eli tavallaan se silikonien julkisuuskuva on automaattisesti tyrkky bimbo. Todellisuus on kuitenkin täysin toinen. Ja joo, ehdottomasti 20-ikävuoden raja ottamiseen!! Ja kaikkiin kauneusleikkauksiin tai pistoksiin, samaa mieltä.

  2. Mulle on periaatteessa ihan sama kuinka paljon lisäkkeitä, silikonia, botoxia yms. ihmiset haluavat itseensä laittaa. En arvostele enkä tuomitse ketään sellaisten asioiden takia.

    Mietin vaan sitä, että erilaisia kauneusblogeja lukee myös teini-ikäiset tytöt, joiden itsetunto saattaa olla vielä todella heikko. He voivat ottaa mallia ”feikeistä” blogin pitäjistä, joilla on mahdollisesti silikonirinnat, täyteainetta huulissa, erilaisia lisäkkeitä yms. ja kokea, että eivät riitä sellaisena kuin ovat, omana luonnollisena itsenään. Ajattelevatko ”feikit” bloggaajat koskaan asiaa siitä näkökulmasta, että minkälaisen naisen mallin he antavat nuorille naisen aluille ulkonäköasioissa? Tottakai lähtökohtaisesti ajattelen, että lasten ja nuorten itsetunnon perusta luodaan kotioloissa. Sitä vastuuta ei voi sysätä kenenkään muun taholle. Mutta: myös ympäristö ja siitä saadut vaikutteet ovat olennainen osa itsetunnon kasvussa ja minä -kuvan luomisessa. Mielestäni lähtökohtaisesti tavoiteltavampaa on kuitenkin oppia hyväksymään itsensä omana luonnollisena itsenään kuin turvautua ulkonäkönsä muokkaamiseen erilaisin keinoin. Silikonirinnat, täytehuulet, ripsien pidennykset yms. kun ovat kuitenkin vain median luoma illuusio jostain ”oikeanlaisesta” naiskehosta, vaikka mitään sellaista ei oikeasti ole olemassakaan.

    • Kuten edelliseen kommenttiin kirjoitin, tuo on yksi pieni osa. Suurinosa leikkauksessa käyneistä on kuitenkin ihan tavallisia naisia eikä millään tapaa julkisuudessa. Moni käy kyseisissä toimenpiteissä ilman, että kukaan edes huomaa asiaa. Esimerkiksi huulia on todella helppo täyttää ilman, että kukaan huomaa mitään ja niiden täyttäminen on hyvin, hyvin yleistä etenkin vanhempien naisten keskuudessa (lue aikuisemmat naiset :)).

      Ja vaikka kirjoittaa blogia, tai on julkisuudessa niin mielestäni on iso ero siinä elääkö esimerkiksi silikoniensa kanssa ns. normaalia elämää niitä sen koommin esille tuomatta tai tyrkyttämättä. Toki on ikävää, että nuoret päätyvät lukemaan niitä tyrkkyblogeja ja saitteja joissa tissejä ja muuta tuomalla tuodaan esille, mutta voiko tänä päivänä enää suojella lapsiaan medialta? Tänä päivänä se on hankalaa ja mitä tulee kaikkeen, alkoholiin, huumeisiin, masennuslääkkeisiin jne. Mallinnusta tulee joka puolelta.

      Vaikken itse äiti olekaan, näkisin asian niin, että tärkeintä on pyrkiä kasvattamaan omasta lapsesta ihminen, joka oppii rakastamaan itseään ja hyväksymään itsensä vikoineen päivineen. Aina se ei kuitenkaan ”onnistu” ja lapsi tahtoo jossain vaiheessa tehdä valinnan ja ottaa vaikka ne silikonit. Nämä asiat tapahtuvat kuitenkin vasta aikuisiällä, mikä on taas jo siinä vaiheessa lapsen omalla vastuulla ja hänen valintansa.

  3. Ihmisillä on nykyään liikaa aikaa ja rahaa ulkonäön tuunaamiseen ja peilin edessä pyörimiseen…ja tällä en tarkoita sitä, että ulkonäöstä ei saa huolehtia/ehostaa, mutta kun siitä on osalle tullut elämäntehtävä. Mun mielestä esim. huulten täyttäminen, ripsien pidennykset, rintojen suurentaminen yms. ovat täysin turhaa ja naurettavaa, niin feikkiä ja muovista!! En ole nähnyt vielä yhtäkään onnistunutta tapausta esim. huulten suurentamisesta! kauneusleikkaukset ymmärrän silloin, jos esim. on synnynnäinen epämuodostuma, eripari rinnat, tubulaariset rinnat tai ei rintoja ollenkaan. Tulevilla sukupolvilla on näillä näkymin sellaiset ajat edessä, että ei välttämättä ole rahaa tällaiseen turhuuteen vaan joutuu paneutumaan ihan muihin asioihin kuin siihen onko räpsyt tuuheat ja pitkät, tissit ja huulet töröllä…voi näitä aikoja!

    • Tämä on sinun mielipiteesi ja ymmärrän senkin. Itse olen kuitenkin eri mieltä, enkä tuomitse asioita noin yksioikoisesti turhaksi tai naurettavaksi. Mielestäni on yleisesti tärkeämpää keskittyä niihin muihin asioihin, kuin leikkauksiin tai ripsienpidennyksiin ja samalla unohtaa ihmisten tuomitseminen. Jokainen tekee keholleen mitä tahtoo ja se, vaikka omaisi silikonit ei tarkoita aina oitis, että on kyseessä ihminen joka on bimbo, tyhmä, itsekeskeinen tai omaan napaan tuijottaja. Kuten jo tuolla aikaisemminkin mainitsin, leikkauksessa käy eniten vanhemmat naiset, imettäneet tai ihan tavalliset tallaajat. Harmi vaan, että se bimbo osa tuo mediassa asiaa niin tyrkylle ja leimaa samalla kaikki muutkin leikkauksessa käyneet naiset.

      Minunkin mielestäni elämässä on paljon paljon muuta ja energia pitää keskittää ehdottomasti muuhun! Kauneus ja yleinen kauneutensa huoltaminen on kuitenkin joillekin naisille mielekästä ja vaikka samanlainen henkireikä kuin liikunta. Ihanaa päästä ripsihuoltoon tai laittamaan kynnet. Ei siis aina ole kyse yksioikoisesti turhamaisuudesta tai naurettavuudesta. :)

      Mukavaa syksyn jatkoa!

  4. Mutta voihan joillain olla luonnostaankin isot rinnat ja olla myös samaanaikaan suht hoikka, sekin voi jonkun nuoren itsetuntoa kolaista, mutta minkä sille mahtaa? Nuorilla, ja myös vanhemmillakin ihmisillä, on aina ollut ja tulee aina olemaan enemmän tai vähemmän itsetunto-ongelmia ulkonäköön liittyen, ei siitä voi laittaa vastuuta kenenkään toisen niskaan. Eri asia on sitten nimittely ja toisen suoranainen vähätteleminen. Tärkeää sen sijaan olisi, että jokainen ihminen, ei pelkästään nuoret, saisi joltain läheiseltään kuulla olevansa hyvä sellaisena kuin on. Minusta tuntemattomien ihmisten ja bloggaajien vaikutus on siihen verrattuna pieni. Ainakin itse loukkaannun herkästi, jos joku läheinen tai minulle tärkeämpi henkilö sanoo pahasti, mutta en välitä yhtään vaikka joku tuntemattomampi / ei niin tärkeä tyyppi sanoisi.
    Mutta näistä erinäisistä lisäkkeistä ja täytteistä olen sitä mieltä, että eivät ne kenestäkään ainakaan kauniimpaa tee, mutta jos joku kokee tarvitsevansa esim. silikonit niin siinähän pistää rahansa menemään, ei se minun pussistani ole pois. Eikä sekään, jos jollekin tulee niistä parempi mieli.

    • Kyllä. Meitä on eri näköisiä ja kokoisia, näin se vaan menee. Nuoret naiset tulevat aina kilpailemaan toistensa kanssa eikä se ole kenenkään yksittäisen ihmisen vika. Tärkeää on oppia rakastamaan itseään mutta niin valitettavasti sen oman tasapainon useimmiten löytää vasta vanhemmalla iällä.

      Itse olen samaa mieltä, että läheisen ihmisen arvostelu satuttaa enemmän kuin ventovieraan. MUTTA, kun puhutaan esimerkiksi ylä-aste ikäisestä tytöstä satuttaa esimerkiksi laudaksi nimittely vaikka luokkatoverilta tai samasta koulusta olevalta. Eli, joskus se vieraammankin sana voi satuttaa kun ollaan vielä kasvuvaiheessa ja itsetunto ei ole kunnolla rakentunut.

      Jep, jokaisen oma asia ja ei minulta pois! Samaa mieltä siis. :)

  5. Moikka! Mitä lajia hiuslisäkkeitä olet joskus aikoinaan käyttänyt, kaikki hyvät ja huonot kokemukset kiinnostavat. Itse omaan valitettavan ohuet hiukset ja nyt on alkanut mietityttämään lisäkeasiat. Sellaisia en kuitenkaan halua, jotka vahingoittavat jo ennestään hieman heikkoa fledaani, siksi hyvä tehdä tätä taustatyötä! :) Haluan jotain tosi luonnollista, enkä mitään suurta määrää tekotukkaa, koska kun ne ottaa pois ehkä välillä niin en haluaisi että ero on niin kamalan suuri. Kiitos jos jaksat vinkkailla!

    • Mulla oli Keunesta teippipidennykset. En voi kuin suositella! Itselläni tukka vahvistui ja kasvoi hienosti pidennysten alla! Mitään damagea ne eivät myöskään missään kohtaa aiheuttaneet eli lämpimät suositteluni.

      Pidennyksiä tulee huoltaa kuitenkin hyvin. Ne nostetaan noin 4-6 viikon välein ja tämä tietysti hieman veloittaa. Muuten nykyään on kuulemma jo olemassa jotain kaksipuoleista teippiä, joka sulautuu omaan hiukseen hienosti. Myös osiot voidaan laittaa pienempinä ja niin ettei pidennyksiä huomaa. Sopivat hyvin siis myös hentohiuksiselle.

      Suosittelen kuitenkin kuuntelemaan kampaajan mielipidettä eniten. Hän näkee hiuslaatusi ja tietää mikä sinulle parhaiten sopii. :))

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta