Mitä tasapaino minulle merkitsee?

Mitä enemmän vuosia mittariin karttuu, sitä enemmän olen huomannut nauttivani mahdollisimman tasapainoisesta elämästä. Haluan pitää itseni balanssissa kaiken suhteen, niin ruokailujen treenien, töiden, kuin ihmissuhteidenkin. Enää sitä ei kaipaa niitä hurjia ylä- ja alamäkiä, vaan toivoo kaiken olevan tasaista tai mieluiten vaikka tasaisen nousujohteista. Kehon ja mielen tasapaino pitää elämänlaadun ehdottomasti laadukkaimpana!

Pyrinkin arjessa mahdollisimman pitkälle tasapainoisuuteen. En tahdo stressata asioilla liikaa mutta haluan kuitenkin pitää itseni motivoituneena ja hyväntuulisena. Kuten olen joskus maininnutkin, en ole syntyjään mikään vuosisadan positiivari, vaan itseasiassa helpommin pessimistisyyteen taipuva. Teen kuitenkin jatkuvasti duunia asian suhteen ja olen huomannut, että pikkuhiljaa olen tässä työssä onnistunutkin, pienin askelin. Toki vastoinkäymisten kohdatessa vaivun usein samantien sinne alamaailmaan mutta se nyt vaan olen minä. Onneksi sieltä kuitenkin aina noustaan!

IMG_3873

Mutta mitä tämä tasapaino sitten elämässäni on? Ensinnäkään en tahdo, että joku asia hallitsee ylenpalttisesti mieltäni. En tahdo painaa niska limassa duunia ilman muuta elämää, urheilla liikaa tai riidellä jatkuvasti ihmisten kanssa. En tahdo kytätä vartaloani tai ulkonäköäni negatiivissävytteisesti, tai enää valittaa jokaisesta pienestäkin asiasta. Olen kai jollain tapaa hurahtanut tähän nykyiseen hyvinvointi-villitykseen ja mielestäni se ei ole huono asia laisinkaan. Minulle se sopii paremmin kuin hyvin.

Mielestäni elämästä pystyy nauttimaan huomattavasti enemmän, kun keho ja mieli synkkaa. Jos sitä kokoajan soimaa itseään jostain, vaatii ylisuoritusta tai tunnetasolla täydellisiä ihmissuhteita, palaa sitä väkisinkin loppuun. Burn-out on Suomessa yleistyvä kansantauti. Ihmisten pitäisi muistaa hengittää, olla ja tuntea. Tämän päivän suoritusyhteiskunta vaan vaatii ihan muuta ja aivan liian moni media toitottaa sitä kuinka pitää olla sitä tai tätä, kilpailu on kovaa. Loppupeleissä, kun miettii elämää kokonaisuutena on se hyvin lyhyt. Vuodet vierivät ja siksi kannattaakin miettiä millaisissa ihmissuhteissa tahtoo elää, mitä työtä tekee, miten itseään toteuttaa, vapaa-aikaansa viettää (tai onko sitä ylipäänsä tarpeeksi), sekä millaisilla ihmisillä elämänsä ympäröi.

IMG_3871

Tasapainon vaaliminen on kuitenkin paljon helpommin sanottu kuin tehty. Jokaisen elämä tuo välillä eteen pettymyksiä ja itsekin olen viime aikoina joutunut kamppailemaan juurikin näiden tuntemusten kanssa, kun kokee epäonnistuneensa. Olen tunnemaailmaltani hyvin herkkä ja sen mullistukset vaikuttavat yllättävän paljon elämänlaatuuni. Vastoinkäymiset kuitenkin kuuluvat elämään. Koskaan ei tule tilannetta etteikö tunnelin päässä näkyisi valoa, ei koskaan. Uskon myös siihen, että ilman vastoinkäymisiä ihmiset ovat huomattavasti heikompia ja kasvamattomampia. Niitä nyt vaan kuuluu aikuisen ihmisen elämään ja niistä selvitään, joko yksin tai yhdessä.

Aikaisemmin myös mietin, että asioita on muutettava ollakseni joku tai jonkunlainen. Mulla oli tietynlainen visio siitä ”oikeasta” Jutasta. Tänä päivänä tahdon toki käydä koulua tietyistä asioista itseni kanssa, mutta tuon halun tulee lähteä itsestäni. Minun ei tarvitse muuttua kenenkään toisen vuoksi, vaan muutoshalun tulee lähteä itsestäni. Esimerkiksi rakkaus, sehän on toisen ihmisen hyväksymistä, ei sitä, että yrität tehdä toisesta samanlaista kuin itse olet. Ei missään nimessä. Itselleen ja toiselle pitää olla armollinen, sekä rakastava.

IMG_3876-001

Tällä hetkellä elämässäni ei ole meneillään mikään tasapainon tyyssija mutta näillä mennään. Tasapaino on myös sopeutumista tilanteisiin ja aina ne eivät tosiaan elämässä ole mitään herkullisia.

Mikä teidän mielestänne on elämän tasapainoa? Onko se täydellinen parisuhde ja työpaikka vai jotain ihan muuta?

On my way

4 vastausta artikkeliin “Mitä tasapaino minulle merkitsee?”

  1. Sulla on huikee kroppa<3 tommonen siro ja naisellinen mutta sporttinen. Itse haluaisin ainakin viisi kiloa pois kun niitä on vähän kertynyt tässä muutaman vuoden aikana kun asunut miehen kanssa saman katon alla, miten se herkuttelu on niin kivaa toisen kanssa? Hanurista kun näkyy sitten omassa kropassa.

    Postausideana päivä sun kanssa!:) tai perusviikko, jossa näkyisi liikunnan määrää tmS:)

    Kuinka usein herkuttelet? Mulla menee sekin aina överiksi:((

    • Kiitos! :)) Ja postausvinkeistä myöskin!

      Herkuttelen aika vaihdellen… Välillä on päiviä, että muutamanakin peräkkäisenä päivänä ja toisinaan kerran viikossa ja välillä kerran kuussa. Vaihtelee siis. Harvoin syön enää niin paljon herkkuja, että tulisi paha olo. Ja herkkujen määrä ja laatu on hieman erilaista sarjaa mitä se joskus oli. :)

      Pilkuhiljaa vaan parempia valintoja!! ;-))

  2. Olipas osuvasti kirjoitettu tuo mielen ja kehon tasapaino. Pyrin itse samaan, ja niinä hetkinä kun ne saavuttaa, tuntee valtavaa onnellisuutta. Sitten se ääripää, se alavireisyys ja vastoinkäymiset. Ai että kuinka vaikeaa silloin onkaan. Tuntuu että kaikki kaatuu päälle ja siitä ei millään selviä. Aina ihmettelen miksi juuri silloin on hankala edes muistaa niitä onnistumisen hetkiä. Hankalaa.

    Ihanat kuvat ja tunnelma niissä jälleen kerran :)

    • Kyllä, samoilla linjoilla kanssasi. Ja kiitos, mukava kuulla! Tuolloin oli kyllä nätti päivä ja saikin ikuistettua jotain auringonvalossa. :-)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta