Joulunpyhien sokerikoukku

Käsi ylös kuka muu on skipannut liikunnat joulunpyhien ajan? Minähän kovasti itselleni ennen joulua uskottelin kuinka sitä sitten tulisi käytyä sulatuslenkeillä, mutta toisinhan siinä sitten kävi. Yhdellä pienellä kävelyllä kävin joulupäivänä, joka sinällään ihan toimi, mutta muutenhan sitä on pääosin maattu vaakasuorassa tai istuttu pepun päällä. Suu on käynyt tiheään ja suklaa on maistunut. Huomio, jonka olen näiden neljän päivän aikana tehnyt on se, että väsyttänyt on tavallista enemmän ja olokin on ollut kovin vetämätön. Myös agressiivisuustasot ovat välillä nousseet ja meillä käytiin hyvinkin kiivaita mielipidekeskusteluja. Ei siis missään nimessä riitatasolla mutta kiihkeydellä kuitenkin.

Mietittiin tätä seikkaa yhdessä perheeni kanssa ja todettiin syypääksi sokeri. Kukaan meistä ei syö tavallisesti päivittäin tällaisia sokerimääriä, saatika tosiaan vielä useamman päivän ajan. Aluksihan sokeri tuo mielihyvää ja nostaa energiatasot pilviin. On poweria tehdä vaikka mitä, keskustelut rullaa ja tuo energia saattaa tosiaan mennä huumeen tavoin vähän sinne kiihkonkin puolelle. Ääni saattaa nousta, kun sokeri virtaa kehossamme. Sitten tulee se piikki, joka tuo väsymyksen ja käsittämättömän vetämättömyyden tunteen. Ei ole energiaa tai halua tehdä muuta kuin olla vaakatasossa, tai ehkä nukkua päiväunet? Ja kuten aikaisemmin mainitsin, nukuimme siskoni kanssa ihan hurjia yöunia. Siskollani nyt saattoikin olla kunnon univaje mutta ei itselläni sellaista pitäisi olla? Nukuin kuitenkin reilun 12 tunnin yöunia jota en tee koskaan tavallisesti, en edes lomilla! Säännöllinen sokerin syönti väsyttää, saa kehossamme aikaan jotain sellaista, joka vie meistä mehut ihan täysin.

IMG_7016-001

En tiedä kuinka paljon makeaa muut ovat nauttineet tai onko moni jättänyt sokerin jo jouluaaton jälkeen? Meille tuota suklaata kuitenkin kertyi jouluna taas aivan liian paljon ja ehkä se sellainen lööbailu sitten saikin käden aina sinne rasialle palaamaan. Vaikkakin siis joulupäivänä jo mietin, että nyt voisi lopettaa… Toisaalta joulu on kerran vuodessa ja onkin kiva syödä todella vapaasti (älkää siis ymmärtäkö tätä väärin) mutta itse en kyllä jaksaisi tällaista arjessani tai edes joka viikonloppu. Voi olla, että koska oma sokerin käyttö on nykyään ollut niin minimalistista niin keho vallan sekosi tuollaisista määristä. Tänään onkin ensimmäinen sokeriton päivä koko joululomallani ja tuntuu, että kokoajan tekisi mieli avata Fazerina-papereita. Sali tuntuu hurjan raskaalta ja keho on todella vetämätön. Vaatii siis suuria ponnisteluja saada se taas teräskuntoon…

Valkoinen sokeri koukuttaa ja ei ole laisinkaan valetta kuinka nopeasti. Eipä vaadita montaa päivää… Ja jos mietitään mitä se tekee tällaiselle aikuiselle naiselle, niin kuinka lapset sokerista sekoavatkaan?! Heistähän tulee ylivilkkaita ja myös agressiivisia. Kiukuttelu sokerilaskun jälkeen taitaa olla aika tyypillinen vieroitusoire. Kerran vuodessa onkin hyvä kokea totaaliherääminen ja muistaa taas se, miten ihanaa onkin omata terveelliset elämäntavat. Energiaa on ihan eri tavoin niin mielessä, kuin kehossakin. Mistään hinnasta en vaihtaisi pois tätä elämäntyyliä, en.

Huomasiko moni teistä taas joulun aikaan nämä sokerin ikävät sivuvaikutukset? Tai kuluiko teillä edes makeaa näin useana päivänä kuin meillä?

On my way

8 vastausta artikkeliin “Joulunpyhien sokerikoukku”

  1. Pakko sanoa, että olo on kyllä niin vetämätön :D koko joulu on oikeastaan tullut vaan maattua. Kyllä olen kävelemässä käynyt, mutta kunnon hikitreenit on jääneet viimeisen viikon tai parin aikana. Tavoitteena olisi ensivuonna oman itseni löytäminen treenien suhteen ja sen tasapainon löytäminen kropan ja mielen välille, jotenkin käsittämättömästi tuntuu vaan että se fitlife alkaa täysin uudella tavalla kun vuosi vaihtuu. Sen takia en ole ollenkaan treenannut, tiedä näitä aivoituksia. Lähinnä olen vaan mässännyt jouluna saatuja suklaita melkein pakolla vähemmäksi selittäen että täytyy nyt syödä koska vuoden alusta alkaa kuntokuuri, ettei sitten ole kaapit täynnä houkuttelevia suklaita. Nyt ei voi treenata, se on sitten se ja sen jälkeen koko loppuelämäni on terveellistä. Ei ole vuodesta 2016 lähtien tällaisia monen viikon taukoja heheh. Mutta täytyy sanoa että tässä vaiheessa toimettomuutta oikein odotan sitä kunnon treenaamista ja energistä oloa, luulen että innolla hikoilen seuraavan kuukauden kun sen jälleen aloitan. Paukkuja on nyt kyllä kerätty ja varmistuttu siitä terveellisen elämän ihanuudesta ja keveydestä.. maltan tuskin odottaa uutta vuotta ja energistä ja voimallista oloa. Ja tietenkin treenien tuloksia, jotka aion saada esiin :)

    • Täällä onneksi helpotti jo tänään, kun sain eilen pidettyä sokerin minimissä. Okei, viisi konvehtia söin mutta oli se nyt vähemmän kuin edellisinä päivinä. :D

      Niin, ymmärrän tuon ajatuksen siitä, että vielä saa mässätä kunnes alkaa kuntokuuri. Tavallaan sitä kuitenkin kerää itselleen entistä pahemman olon jos putkea vaan jatkaa ja jatkaa. Itse sain tänään kyllä tarpeekseni ja nyt olen totaali sokerittomalla ainakin uuteenvuoteen. :)

      Tsemppiä alkavaan vuoteen ja päämääriisi! Ihan varmasti niihin pääset jos tarpeeksi tahdot!

    • Kiitos!

      Ajattelin kysyä että voisitko kenties tehdä joskus postauksen bloggaamisesta ja antaa vinkkejä. Itse olen ajatellut jo pitkään blogin perustamista. Voisit esim kertoa vinkkejä aloittamiseen, kirjoittamiseen yms ja sitten yksityisyyteen, oletko huomannut blogin pitämisessä muita haittoja tai vaaroja kuin ilkeät kommentit… miten saada blogia menestymään, vinkkejä kuvaukseen yms yms..
      Tällainen kiinnostaisi kovasti :)

  2. Mä en edes syönyt yhtäkään palaa sokeria, vaan humot kuriin aspartaamilla ja stevialla 😉

    • Tuo aspartaami kyllä särähti korvaani. Stevia on toki luonnontuote mutta aspartaamin käyttöä miettisin pariin kertaan. Keinotekoinen makeutusaine, josta on ollut liikkeellä ristiriitaista infoa. Nojoo, omalle vatsalleni se ei muutenkaan sovi vaan saa aikaan kauhean turvotuksen ja vatsakivut mutta vaikka se sopisi niin en kyllä suosisi. Vaikka kuinka kaloriton onkin…

  3. Syön sokeria arkenakin parina päivänä viikossa, mutta nyt jouluna vielä enemmän. Eilen vanhemmilta palatessa tänne herkuttomaan omaan kotiin, niin mietin varmaan 3 tuntia lähtisinkö ostamaan jotain makeaa tai suolaista naposteltavaa. Tuntuu kuin olisi saanut kunno vierotusoireita, kun yhtäkkiä ei enää ollutkaan konvehteja tai pipareita käden ulottuvilla. Neljässä päivässä sokeriin voi todellakin jo tottua….Vieroitukseksi piti paahtaa kikherneitä, syödä riisikakkuja ja juoda raakaakaota. No ehkä tämä päivä on jo helpompi!

    • Hahah, jep! Samoja fiiliksiä oli täällä eilen. Ja mullehan vielä lähti mukaan muutamat konvehdit vaikka kuinka sitä vastustinkin… Neljässä päivässä todellakin tottuu, itse totun jo parissa päivässä ja ne määrät mitä pystyy syömään ilman huonoa oloa kasvavat pelottavan nopeasti. Onneksi on olemassa raakasuklaa ja erilaiset terveysherkut, niitä nyt sitten taas kehiin! :))

  4. Juu huomattu on :D karkkia en normaalisti syö oikeestaan ollenkaa ja suklaata sillon tällön, mut aaton jälkeen on koko ajan himottanu karkki ja kaikki makee ja salilla olo oli pari ekaa päivää huomattavasti raskaampaa mut onneks alkanu jo helpottaa, viellä tosin joutuu taistelee sokerihimoo vastaa enemmä ku normisti :D

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta