10 syytä suosia hyviä rasvoja

Moni muistaa varmaan vielä ajan, jolloin rasva oli se pahis jota lähes jokainen meistä vältteli. Jogurtit ostettiin rasvattomana, samoin juustot ja voit. Itsehän välttelin myös pähkinöitä, avokadoja ja manteleita niiden ”suuren” energiamääränsä vuoksi. Enhän tahtonut syödä yli kulutukseni, saatika sitten kerätä verisuoniini ylimääräistä rasvaa… Jep, jep. Onneksi tämä tilanne korjaantui omalla kohdallani muutama vuosi sitten, kun ravintoterapeutti auttoi minua ruokavalioni kanssa oikeaan suuntaan. Hyvät rasvat eivät lihota, päinvastoin ne pitävät figuurin kuosissa. Niillä on todella tärkeitä tehtäviä elimistössämme mm. aineenvaihdunnan kannalta ja jos emme rasvoja tarpeeksi saa, on se haitallista kehollemme. Parempi siis herätä myöhään kuin ei milloinkaan!

Jos ylipäänsä mietin aikaa muutaman vuoden taakse, en ymmärrä miten edes jaksoin miettiä tuollaisia. Oliko se sitten sitä omaa epävarmuutta ja tyytymättömyyttä kehoonsa vai mitä, mutta rajoitin elämääni kyllä turhilla jutuilla aivan liikaa. Pelkäsin rasvoja ja sitä kautta lihomista, enkä muuten varmaan ollut ainoa… Nykyään tahdon toimia kehoni ehdoilla, syön tarpeeksi ja ennenkaikkea kehoni tarvitsemia raaka-aineita. Onneksi yleiset ravitsemussuosituksetkin ovat menneet tässä eteenpäin ja tänä päivänä toitotetaankin hyvien rasvojen terveellisyydestä ja siitä, että kehomme todella tarvitsee rasvaa toimiakseen kunnolla. Etenkin naiset, hox hox!

IMG_4728

Mutta miksi sitten suosia näitä hyviä rasvan lähteitä, kuten manteleita, avokadoa, lohta, pähkinöitä, hamppu-  ja oliiviöljyä? Kerron kymmenen hyvää syytä tähän.

Hormonitoiminta. Jos saamme liian vähän hyvänlaatuisia rasvoja, järkkyy hormonitoimintamme. Varsinkin naisille korostan tätä kohtaa. Pahimmillaan rasvojen puute saattaa aiheuttaa hedelmättömyyttä tai keskenmenotaipumuksen.

Rasvaliukoisten vitamiinien imeytyminen. Riittävä rasvojen saanti siis takaa sen, että rasvaliukoiset vitamiinit imeytyvät kehoomme mahdollisimman hyvin. Rasvaliukoisia vitamiineja ovat A-, D-, E -ja K-vitamiinit. Etenkin deen imeytyminen kannattaa taata näin pimeään aikaan! Toki siis kehomme muitakin näitä tarvitsee kovin, mutta deetä tahdon korostaa. 🙂 Sitähän saa mm. rasvaisesta kalasta.

Solujen rakennusmateriaali. Rasvahapot muodostavat solukalvoa, eli solujen seinämiä. Nämä seinämät puolestaan huolehtivat, että ravinto -ja energia liikkuvat oikealla tavalla solujemme eri osissa. Jotta solumme toimivat oikein, rasvaa on saatava.

Kehomme lämpötasapaino. Jokainen varmaan tietää, että laihoilla ihmisillä on usein kylmä ja puolestaan lihavilla kuuma. Tämä johtuu osittain myös rasvan määrästä kehossamme, sillä sehän lämmittää meitä. Toki hoikkakin ihminen voi omata vallan riittävän rasvan määrän kehossaan, kun syö hyviä rasvoja eli ei lihavuus ole tae sille, että kehon rasvamäärät ovat oikeat. Usein siellä lämmittääkin se ”vääränlainen” roskaruoasta saatu kova rasva… Jokatapauksessa rasvahan suojelee sisäelimiämme ilmaston vaihteluilta, sekä esimerkiksi ulkopuolisilta iskuilta. Rasva auttaa säilyttämään kehon lämpötasapainon.

Hyvä muisti ja aivojen toiminta. Kun saamme tarpeeksi hyviä rasvoja, muistimme ei kärsi ja aivomme toimivat kokonaisvaltaisesti paremmin.

IMG_4725

Iho, kynnet ja hiukset. Jos saamme liian vähän rasvaa, kaikki nämä naiseutemme peruspilarit kuivuvat. Tukka voi huonosti ja iho on kuivakka. Rasvat ovat siis yksi kauneuseliksiiri, jota kannattaa vaalia.

Hyvä mieli. Tähänkin osa-alueeseen rasvoilla on vaikutuksensa. Rasvaton keho saa kiukkuiseksi ja huonolle fiilikselle. Jokaisen diettaavan kannattaa siis muistaa, että rasvattomuus ei ole tae timmille kropalle.

Aineenvaihdunta ja painonhallinta. Kuten alussa totesin, hyvälaatuiset rasvat ovat hyvän figuurin edellytys. Rasva ei siis enää olekaan se paha, vaan se voi pitää myös solakkana kunhan lähteet ovat oikeat ja piilorasvaa vältellään. Painoaan pudottaville oikeat rasvanlähteet ovat ehdoton edellytys ja ne auttavat jaksamaan pidempään ja täten syömään vähemmän. Pelkällä salaatilla, kun ei elä.

Näkökyky. Vähäinen rasvan saanti vaikuttaa myös näkökykyyn. Ei nyt varmastikaan puhuta mistään heikosta kaukonäöstä tai ikänäöstä, mutta näkökyvystä pimeällä ja yleisestä silmien toiminnasta ja terveydestä.

Muistathan Omega 3- ja 6 -rasvahapot! Niitä ei nimittäin saa niin helposti ruokavaliosta, ellei suosi rasvaista kalaa ihan päivittäin. Ja harvapa meistä suosii… Hyviä lähteitä lohen lisäksi ovat esim. pellavansiemenöljy, hamppuöljy, saksanpähkinät ja hampunsiemenet.

Vaikka tekstissä puhun nyt hyvistä rasvoista niin silti itse suosin välillä esimerkiksi luomu voita tai muuta ns. kovaa rasvaa. Eli mieluummin se täysrasvainen vaihtoehto, kuin rasvaton jossa rasva on todennäköisesti korvattu sokerilla tai jollain lisäaineella. Ja lapsille toki rasvaa runsaasti, jotta heidän aivonsa kehittyvät! Aikuisten lautasella määrät kannattaa kuitenkin kaikessa pitää järkevissä suhteissa, eli ei pähkinöitäkään pussitolkulla kannata vetää, vaan maalaisjärjellä. Kyllä keho varmasti kertoo jos tässäkin lyödään yli tai ali.

Tuleeko teidän suosittua hyviä rasvoja ruokavaliossanne? Mistä nämä rasvat keräätte?

Kommentit (2)
  1. Olisi fiksua jos laittaisit näihin teksteihisi myös lähteen, ei varmaan nämä jutut ja faktat ole aivan sinun omasta päästä.

    1. Hei,

      Tämä on yleistä tietoa joka kyllä suurimmaksi osaksi on ihan omassa päässänikin opittuna ja luettuna tietona. Eivät nämä nyt niin vaikeita asioita ole, etteikö niitä voisi maallikkokin tietää tai opiskella. 🙂 Toki Googlea tulee toisinaan käytettyä apuna, joten sieltä voit itsekin googlailla jos epäilyttää. Hakusanaksi vaan terveelliset ja hyvät rasvat. Mitään lähdettä en laita jos en tietoa suoraan ole jostain napannut.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *