Miksi en laske kaloreita?

En ole laskenut kaloreita vuosiin, enkä tule enää koskaan niitä laskemaan. Ylipäänsä ruoan sisällön numeraalinen laskeminen tavalla tai toisella muille, kuin ammatikseen urheileville on mielestäni turhaa. Jos mietitään kuinka yleisiä erilaiset syömishäiriöt ovat ja miten helppo väylä juurikin ruoka on kehonsa kontrolloimiseen? Kun siitä tiedetään jokainen mikro, makro ja kalori tai punnitaan joka ikinen suupala, voi sairauteen taipuvaisten ihmisten olla hankala enää ajatella ruokaa nautintoaineena. Päässä pyörii vaan lukuja.

Itsehän laskin myös nuorempana kaloreita ja mietin syömääni ruokaa pitkälti sitä kautta. Nyt jälkeenpäin, kun asiaa ajattelen oli se todella turhaa. Siinä vaiheessa kalorit olivat vaan kovasti pinnalla ja oli trendikästä olla tietoinen siitä, kuinka monta kilokaloria mikäkin syötävä sisällään pitää. Tuo oli sitä makeutusaineiden kulta-aikaa, jolloin ”sokeriton ja kaloriton” olivat hittejä. Tämä aikakausi ja ympäriltä tulviva trendipuuska lieni omalla kohdallanikin syy siihen, että söin paljon vähäkalorisia valmisruokia, kuten vaikka keittoja ja kaalilaatikkoa. Mitään muita ravintosisällön osia en sitten vaivautunutkaan katsomaan… Kaikkea muuta kuin terveellistä ruokailua sanon minä!

IMG_6926-001

Sen jälkeen, kun muutin ruokavalioni vatsaongelmien vuoksi unohdin kalorit kokonaan. Lukujen sijaan aloin seuraamaan enemmänkin ruoan laadukkuutta, sitä mitä suustani alas laitan. Einekset ja sokeripommit jäivät ruokavaliostani tyystin. Toki kaikessa pitää muistaa se kohtuus, eli välillä on todellakin tervettä herkutella ja unohtaa syömänsä epäterveellisyys. Tarkoitan tällä yleisellä mielipiteelläni siis lähinnä arjen valintoja ja sitä, millaista ruokaa syön suurimman osan elämästäni.

Arjessa en tosiaan enää halua vaalia piilosokereita tai hirveitä lisäainepommeja. Nämä muutokset ovat vaikuttaneet omaan yleiseen jaksamiseeni, mielialaan ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiini positiivisella tavalla, joten miksi ihmeessä tästä elämäntavasta luopuisin?

IMG_6907

Ruoka on minulle niin paljon enemmän kuin numerot tai kalorimäärät, se on nautinto. Eikö jatkuva mikromakrojen (vai mitä lie :D) kyttääminen käy oikeasti pidemmän päälle raskaaksi? Ja vieläpä jos kaikki suuhun menevä käy puntarin kautta? Omaan korvaani tuo kuulostaa ihan hirveältä. Ruokailusta katoaisi aivan varmasti nautinto.

Jos mietitään ruoka-aineita joita tänä päivänä käytän päivittäin, joskus olisin ihan varmasti kauhistunut. Kun puhutaan esimerkiksi hyviä rasvoja sisältävistä pähkinöistä, manteleista tai avocadoista, usein näitäkin mietitään kaloreiden kautta. Jokainen varmaan siis tietää, että kyseessä ovat energiamäärällisesti tuhdit setit. Itse en kuitenkaan usko, että esimerkiksi hyvä rasva varastoituu samalla tavalla kehoomme, kuin paha rasva. Toki näitäkään ruoka-aineita ei kannata vetää överimääriä mutta kohtuukäytöllä päivittäin nautittuna me vaan hellimme kehoamme. Kehomme tarvitsee rasvaa mutta senkin voi hankkia laadukkaista lähteistä!

IMG_6893

Kalorit eivät tosiaan kerro kaikkea. Ne eivät ole oikotie onneen tai siihen, että voit olla varma siitä, että syömäsi ruoka on terveellistä ja sopivaa. Itse näen esimerkiksi täysin kalorittomat keinomakeutetut tuotteet aivan hirveänä kehomme kannalta. Edelleen nimittäin uskon, että makeutusaineiden runsaalla käytöllä olen itse aikanaan vatsani pilannut. Niitä en siis suosittele kenellekään! Ennemmin täysrasvaista tai vaikka limsaa ihan sokerilla, kuin aspartaamilla. Tästä voi olla monta mielipidettä mutta tämä on omani.

Olisi mielenkiintoista kuulla mitä mieltä te olette kaloreiden laskemisesta? Tai ylipäänsä ruoan punnitsemisesta jne.? Teettekö tätä itse, koetteko sen elämää rajoittavana vai positiivisena asiana?

On my way

10 vastausta artikkeliin “Miksi en laske kaloreita?”

  1. Minulle kaloreiden satunnainen laskeminen toi esille asian eli söin liian vähän vaikka luulin toista. Liikun paljon, joten huomasin syöväni treenipäivänä jotain 1800 kcal ja toisena päivänä reippaasti yli kahden tonnin eli epäsäännöllistä syömistä, joka kompensoitui tälläisellä ees taas liikkeellä. Nyt kalorit on ollut tässä hetken aikaa jo yli 2100 ja tuntuu, että jaksan hiukan enemmän kun hiilareita just lisätty, eikä painokaan heittele niin paljon. Paino pysyny lähes samana vaikka kaloreita nostettu. En tietenkää päivittäin laske, mutta aika hyvin jo osaa tässä päässä suunnilleen kun syö samoja juttuja lähes päivittäin.

    Eli lyhyesti minulle ei tuota stressiä kaloreiden laskeminen vaan avasi silmäni tässä asiassa, ja lisäys punnitsen jotakin ruokia mm. palautusjuoman, kaurahiutaleet, riisit yms lihat. :) Mulle ei taaskaan toimi se, että heitetään kattilaan jokin x määrä riisiä ja keitetään se, koska todennäköisesti määrät jäisivät liian alhaiseksi. Ehkä tämä toimii siksi, koska minulla ei ole ollut mitään syömishäiriöitä eikä muutenkaa liian väärää kehonkuvaa itsestäni, kuin monella nuorella on ollut.

    • Tuokin hyvä kanta asiaan. Itse ehkä mietin niin, että kyllä kehoni kertoo missä vaiheessa olen kylläinen. Tai vastaavasti milloin tarvitsen ruokaa.

      Toki on ajanjaksoja ettei nälkä välttämättä ilmoittele mutta silloinkin syön 3-4 tunnin välein. Tavallaan ihan hyvä, että löytyy nää nälkäkiukku sun muut jos vs pääsee laskemaan. Harvoin tulee siis pitkää ruokaväliä. :) Kullekin toimii oma tapansa. Itse olen aika suurpiirteinen ihminen muutenkin niin punnitseminen olisi kyllä aika raskasta puuhaa…Hyvä, kun leipoessa jaksan aineet mitata! :D

  2. Oon samaa mieltä kaloreiden laskemisesta ja mahdollisimman puhtaasta ravinnosta! Oon lähiaikoina kierrelly kaupoissa etsien kookoskermaa, mantelijuomia yms., niin tuli mieleen kysäistä sulta, että ootko löytänyt jostain näitä tuotteita ilman lisäaineita sun muuta sontaa? Noi Alpron juomat ei oikein vaikuta hyviltä… Tarkoitan, että sieltä löytyy ihan kivasti happamuudensäätöaineita, stabilointiaineita jne. :/

    • En valitettavasti… Ruohonjuuressa on joitain mantelijuomia myös mutta en nyt ole kovin tarkkaan tarkastanut niitä purkkeja. Saattaisi ehkä olla jotain ”parempaa”.

      On kyllä ikävää, että kaikkeen lisätään epämääräisyyksiä. Tää on vaan tää tän päivän meininki… :(

  3. sama juttu mulla nuorena kiinnitin kaloreihin huomiota ja ruokateollisuuden kevyt, light, rasvaton, sokeriton jne. tuntui jotenkin hyvältä valinnalta. kun kaloreita alkaa laskea ruokailusta katoaa into ja tulee oikeesti syötyäkin epäterveellisemmin kuin mitä aikomus on. välipalana popsiin light myslipatukoita, kahvitauolla riisikakkuja kevyt kalkkunaleikkeleellä, leivälle becel levitettä, ruokajuomana rasvatonta maitoa, myös rasvattomat jogurtit ja rasvaton rahka, aspartaami mehukeiton kanssa.. ja näitä lapataan paljon koska on nälkä! ruuasta ei saa minkään näköstä tyydytystä, siis kun syö kalortittomia litkuja jokka ei maistu miltään. Kehittelee päässään ajatus malleja ”jos syön pekonia tai pistän leivälle voita lihon kilon”. Ei vaan, luultavasti terveytes paranee ja nälkä sammuu. kaloreita laskemalla oikeesti aiheutat vaan itselles turhaa stressiä, se + epäterveelliset lisäaineilla täydennetyt kevyt tuotteet= hirveä yhdistelmä. teet itelles palveluksen kun alat syömään puhdasta täysrasvaista ruokaa kuunnellen omaa kroppaa. ei oo pakko syödä jos ei oo nälkä eikä missään nimessä pidä odottaa nälissään seuraavaan ateriaan. kun lopettaa light tuotteet ei ole myöskään tarvetta ahmia.

    • Olen täysin samaa mieltä!

      Light-tuotteita on kai käytetty sikojen lihotukseen, hyi!! Eli niissä on kyllä jotain joka kasvattaa ruokahalua ja saa syömään enemmän.

  4. Ymmärrän hyvin näkökantasi ja oon kyllä samaa mieltä siinä, että normaali painoisen ja terveellisen liikkujan ei kaloreita tai makroja tarvitse laskea. Sen sijaan esim. reilusti ylipainoiselle kalorien laskeminen voi olla silmiä avaava kokemus sillä todennäköisesti tietämättömyydellä on ollut suuri rooli tilaan joutumisen kanssa. Sanoit että vain ammatikseen urheilevat tarvitsevat mielestäsi laskea makroja yms. Kuitenkin itse lasken (treenipäivien) kalorit sekä tarkkailen makroja aina, sillä mun intohimon kohteena on juurikin kehonrakennus. Siinä hommassa kun pitää tarkasti laskea olevansa tietyn verran ylikaloreilla ja jos tuloksia halutaan optimoida, on tärkeää että proteiinia/hiilaria/rasvaa saadaan kaikkia oikeessa suhteessa. Itse olin ennen kaloripelkoinen ja pelkäsin syödä, mutta juurikin se että aloin oikeasti laskea kaloreita ja tajusin että niitä tuloksia ei ole syntynyt juuri siksi koska olen syönyt liian vähän. Nyt asenne ruokaan on paljon rennompi ja laskenkin kalorit lähinnä juuri siksi että niitä tulee varmasti tarpeeksi, en koskaan siksi että näen mistä voisi kiristää.

    • Tavallaan joo… Mutta toisaalta, eikö pelkkä terveellinen ruokavalio-ohje riitä? :) Toisille kaloreista tulee pakkomielle laihdutuksen jossain kohtaa. Ja tieto lisää tuskaa.

      Ymmärrän, että kehonrakennuksessa kaikkia numeroita kytätään mutta perus urheilijan ei mielestäni tarvitse kuin käyttää maalaisjärkeä sen suhteen mitä syö. :)

    • Kiitos! Ja kiitos myös postaustoiveesta. Se on kyllä pakko toteuttaa pian… Ihan liian moni toivonut!!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta