Itsevarmuudesta

Itsevarmuus on asia jota ihailen. Se, että kantaa itsensä upeasti, luottaa omiin kykyihinsä ja on olemukseltaan itsevarma on arvostettavaa. Itsevarmuus ei ole kuitenkaan ylimalkaista itsestään puhumista tai omien tekojensa buustaamista. Se on jotain sellaista joka vaan on. Itsevarmuus useimmiten kasvaa vuosien saatossa, kun ikävuosiakin tulee mittariin. Aina näin ei kuitenkaan ole, sillä itsetunnon kolhut voivat jättää jälkensä. Aika usein nämä kolhut tulevat joko ihan lapsuudesta tai aikuisiällä solmituista vääränlaisista ihmissuhteista. Itsevarmuus on kuitenkin asia jota on mahdollista kasvattaa, harjoittaa ja muuttaa parempaan suuntaan. Koskaan ei ole liian myöhäistä.

Yhteiskunnan suorituskeskeisyys luo tänä päivänä aika kovat paineet siitä mitä meidän tulisi olla. Jokaisen tulisi saavuttaa mahdollisimman paljon, tehdä rahaa, edetä elämässä ja olla jotain suurta. Myös some aiheuttaa enenevissä määrin itsetunnon säröilyä. Vaikka olen paljon blogissani kirjoittanut, että olen nykyään itsevarmempi mitä olin viisi vuotta sitten niin olen minäkin vain ihminen. Kärsin yhtälailla erilaisista paineista ja olen huomannut, että mitä enemmän selailen vaikka Instagramissa täydellistäkin täydellisempiä kuvia, saattaa oma elämä alkaa tuntumaan hyvinkin arkiselta. Itse bloggaajana kuitenkin tiedän, että niin moni asia on vain pintaa. Tottakai somessa otetaan kuva siitä täydellisestä lautasesta eikä siitä likaisesta. Onhan se kauniimpaa. Ja kukapa tahtoo itsestään rumaa kuvaa nettiin? Aika harva. Itse olen kuitenkin sen verran järkevä, että en enää lähde tuohon myllyyn mukaan. Katkaisenkin ikäviltä ajatuksilta siivet heti alkuunsa.

IMG_0663

Itsevarmuutta on mahdollista tietoisesti voimistaa. Omalla kohdallani tämä on tapahtunut lähinnä sillä tavoin, että pyrin positiivisiin ajatuksiin ylipäänsä kaikessa. Aamulla, kun herään en katso itseäni peilistä ja kauhistele peilikuvaa. En aloita päivittelemällä hirveää säätä tai kiroamalla herätyskelloa. Asenne ratkaisee. Myös se, että kannustaa muita luo suotuisat mahdollisuudet sille, että joku muukin kannustaa sinua. Sanonkin aina, että koskaan ei ole liian myöhäistä hakea unelmien työtä tai opiskelupaikkaa. Aina kannattaa yrittää ja vaikka usko omiin kykyihin olisikin alhaalla on parempi kokeilla, kuin olla kokeilematta. Monesti vastoinkäymisten kohdatessa saattaa tulla fiilis, että aina minulle käy näin. On ihan luonnollista kokea pettymyksen tunteita mutta toisaalta, vastoinkäymiset vahvistavat. Itseasiassa ehkä itsevarmimmat ihmiset, jotka tiedän ovat sellaisia joiden elämässä on ollut myös paljon vastoinkäymisiä. Ei pelkkä siloteltu kiiltokuva ketään kasvata.

Asia joka minua itseäni aina välillä huvittaa on se, että itsevarmuus yhdistetään siihen, että ihminen ei panosta ulkonäköönsä. Tai jos nainen panostaa ulkonäköönsä, sitä leimataan aivan liian helposti turhamaiseksi ja epävarmaksi. Ainakin Suomessa. Eihän itsevarmat naiset meikkaa, käytä pidennyksiä tai tarvitse hienoja vaatteita. Itse näen asian niin toisin. Mielestäni useimmat tuntemani itsevarmat ihmiset nimenomaan näkyvät ulospäin ja he ovat huoliteltuja. Ei tokikaan tarvitse olla mitään feikkiä mutta ei se feikki ihmisestä sen surkeampaa tee. :) Itse esimerkiksi rakastan ripsienpidennyksiä ja koen ne ulkonäköänikin kaunistavana seikkana. Joidenkin mielestä asia ei näin ole mutta minä tykkään. Omaan itsevarmuuteeni ne jopa vaikuttavat positiivisella tavalla, eikä tuon myöntäminen ole mitenkään noloa. Onhan naisilla kuitenkin jonkunlainen luontainen tarve tuntea olevansa mahdollisimman kauniita.

IMG_0650-2

Ylipäänsä se, että itsevarmuus ei ole täysi kymppi ei ole millään tavalla hävettävää. Tai sen ei pitäisi ainakaan olla. Ehkä joskus aikaisemmin olisi nolottanut suuresti sanoa, että kamppailen välillä edelleen itsevarmuuteni kanssa mutta eipä enää. Aika harvassa ovat nimittäin ikäiseni ihmiset joilla se on täydellinen tai jos on, niin se on varmasti muodostunut vuosien saatossa ja sen eteen on ehkä duuniakin tehty.

Itse toivon, että oma itsevarmuuteni tulee vielä paljon kasvamaan ja uskallan olla rohkeampi monissakin asioissa. Rohkeasti ilmaista mitä mieltä olen, tuoda itseä esiin ja kulkea omaa polkuani. Vaikka itsevarmuuteni onkin kasvanut paljon tähän mennessä elämääni, on sen suhteen silti edelleen paljon kasvettavaa. Toisaalta se nimenomaan on inspiroivaa! Jokainen päivä on kasvun paikka.

Oletteko te itsevarmoja? Mitkä asiat ovat eniten vaikuttaneet itsevarmuutenne kehittymiseen?

On my way

7 vastausta artikkeliin “Itsevarmuudesta”

  1. Tämä voi kuulostaa tylyltä, mutta ei sellaista asiaa kuin itsevarma nainen ei ole. Ainakaan ei ole tullut vastaan yli kolmeenkymmeneen vuoteen saati että muuallakaan maailmassa, jossa olen kiertänyt olisi näin käynyt. Tämä on harmillista.

    • Valitettavaa ettet ole törmännyt. Ettei olisi omassa asenteessasi naisia kohtaan jotain tiettyjä vivahteita jotka estävät sinua näkemästä naisissa itsevarmuutta?

  2. Ei ole mitään naisten luontaista tarvetta tuntea itseään kauniiksi, kyllä se on aivan täysin ja puhtaasti kulttuurin tuote. Ei sellaisille naisille ole hirveästi tilaa tässä maailmassa, jotka eivät juoksisi kauneuden oravanpyörässä. Ja kyllä, sinulla voi olla erilainen subjektiivinen käsityksesi naiseudesta, mutta sitäkin ohjailevat hyvin paljon yhteiskunnan piilevät rakenteet. Ehkä isi arvosti kauniita naisia, ehkä äiti hyötyi kauneudestaan, ehkä ala-asteen opettaja sanoi, että on niin kaunista kun pikkutytöllä on hienot letit ja röyhelömekko.. Josta tulee käsityksesi, että naisilla olisi jokin luontainen tarve tuntea itsensä kauniiksi. Sanoisin, että tarve todellakin on olemassa, mutta se tulee täysin ulkopuolelta. Kyllähän meidän _täytyy_ näyttää kauniilta, mutta ei se halu siihen tule minulta itseltäni. Eikä sellaista tutkimusta olekaan, jossa todettaisiin naisilla olevan luontainen tarve tuntea itsensä kauniiksi. Sen sijaan löydät varmasti sukupuolen tutkimuksia pikaisella googlettelulla, joissa käsitellään naisten ulkonäköä ja kauneutta ja syitä kauneustoimien taustalla.

  3. En kyllä voi olla samaa mieltä siitä, että tarve olla kaunis olisi pelkästään kulttuurin tuote. On ihan luonnollista yrittää näyttäytyä viehättävänä vastakkaisen sukupuolen silmissä, näin on ollut jo aikojen alusta ja sama tarve on myös eläimillä, se kun liittyy ns. parin valintaan ja suvun jatkamiseen..

    • Itse olen kanssasi samoilla linjoilla. En kuitenkaan jaksanut alkaa vänkäämään kommentoijan kanssa. Veit siis sanat suustani. :)

  4. Kommenttini ei välttämättä liity juuri itsevarmuuteen, mutta mieleeni tuli juuri tämä asia kun mainitsit etteivät feikit asiat tee ihmisestä sen huonompaa esim. Ripset ym. Olen täysin samaa mieltä ja itse olen aika pinnallinenkin… :D mielestäni kuitenkin kauneinta on luonnonkaunis nainen, kuten yksi ystäväni, joka näyttää meikittä aivan upealta ja kulkeekin usein töissä ja muualla ilman meikkiä. Olen aina kadehtinut miten joku voi näyttää luonnostaan niin kauniilta, itse en haluaisi mennä töihin ilman meikkiä, koska kokisin että jotakin puuttuu. En kuitenkaan kauppaan mennessä meikkaa ja kyllä ne sunnuntait lähes poikkeuksetta meikittä meneekin ja ikäkin on tuonut lisää itsevarmuutta, onneksi!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta