#stressi

Olen viime päivät ollut todella stressaantunut. Ja joo tiedän kuinka hassulle tämä nyt kuulostaa, mutta samaan aikaan olen jollain tapaa kovin vapautunut ja onnellinen. Olen onnellinen hyvinkin monista asioista mutta samalla jälleen kerran huomannut kuinka tuo stressi paholainen ei minulle sovi. Kurkkua kuivaa, ahdistaa ja noh, yksinkertaisesti suomennettuna stressaa. Ollut niin hektisen kiireistä menoa viime päivät, että oma hyvinvointi on jäänyt taka-alalle. Olen aika herkkä tällaisille tuntemuksille ja siksipä reagoin yleensä koko kehollani. Tänään oli muuten elämäni ensimmäinen kerta, kun kokeilin meditaatiota! Oli aika siistiä.

Minusta tulee stressaantuneena kuin toinen ihminen. Vaivun vapaa-ajalla epäsosiaalisuuden maailmaan, syön huonosti, makea houkuttaa ja juon nestettä todella vähän. Töiden jälkeen olenkin lähinnä hengaillut kotona peitoissa sen sijaan, että olisin treffannut vaikka ystäviäni. Siispä antakaa anteeksi, ehkä tämä tästä kohta helpottaa. Syy stressilleni on hyvin yksinkertainen; pitkä työviikko (vanhan päättyminen ja uuden alku), huonosti nukutut yöt ja ehkä se sellainen hektisyys ja paikasta toiseen juokseminen, joka elämässäni on viime päivät vallinnut. En ole ehtinyt tekemään asioita samalla tavalla kuin normaalisti, saatika vaikka ihan vaan olemaan. Osittain myös omaa vikaa ja ahneutta. Minä, kun tarvitsen yllättävän paljon hengitystilaa ja aikaa ihan vaan luovalle olemiselle.

IMG_1416

Tärkeintä on kuitenkin se, että havaitsee stressin. Huomaa ne merkit jolloin keho alkaa erittämään stressihormonia. Tuohon tunteeseen tulee tarttua oitis, sillä stressissä eläminen on meistä useammalle loppupeleissä vahingollista. Itse olen elämäni aikana opetellut stressinhallintaa, nimittäin suurin osa tunteistamme ja muista olotiloistamme on hallittavissa (puhun nyt siis terveistä ihmisistä). Olenkin huomannut, kuinka suuri vaikutus itsensä psyykkaamisella ja rauhoittelulla esimerkiksi juuri tällaisessa olotilassa on.

Toinen erittäin toimiva tapa on toisen ihmisen läheisyys, esimerkiksi paijaaminen. Myös kissojen kovaääninen kehräys on erinomainen stressinpoistaja. Sinkuille ja yksin eläville paras tapa on kuitenkin yksinkertainen rauhottuminen, ehkä rentouttavan musiikin kuuntelu ja nimenomaan vaan oleminen. Meditaatiosta en vielä menisi takuuseen mutta kyllä se tällä kertaa ainakin rentoutti!

IMG_1413-2

Huomenna vietän onneksi vapaapäivää ja saan mennä aamusta ihan vaan meikittä ripsihuoltajan penkkiin hellittäväksi. Ajattelin myös käydä treenailemassa ja ehkä leffakin voisi toimia? Niin ja terveellistä ruokaa kiitos, jo oli ikävä… Toivottavasti luvassa olisi oikea rentoutumis-maanantai.

Stressitöntä sunnuntai-iltaa jokaiselle. <3

On my way

2 vastausta artikkeliin “#stressi”

  1. Niin tiedän tunteen. Miulle iski totaalinen uupumus ja olen pienestäkin asioista stressiherkkä. Nuorena olin ”ei se oo niin justiinsa” lähes joka asiassa, voi kumpa sitä ajatusmaailmaa saisi osittain takaisin :D

    • Niin. Mä olen myös todella stressiherkkä, valitettavasti. Nuorena osasi tosiaan suhtautua asioihin lungimmin. Nykyään on tilanne hieman eri… Onneksi nyt on jo parempi fiilis, kun sai lepäillä eilen. :)

      Ihanaa kevättä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta