Opiskelusta ja työelämästä

Joku teistä jätti jokunen aika sitten kommenttiboksiini postaustoiveen siitä, että haluaisi kuulla hieman tarkemmin työhistoriastani ja mitä olen ylipäänsä elämäni aikana opiskellut. Tänään tuntuu sille ettei ole mitään erikoisempaa aihetta, joten postailen mielelläni nimenomaan tästä teille. Minkälaisen tien olen kulkenut ja miten päätynyt tähän pisteeseen, jossa nyt olen? Saa muuten jatkossakin antaa näitä postausideoita, sillä mielelläni niitä myös toteutan. :)

IMG_7625-2

Oma työhistoriani alkaa kuudennelta luokalta, jonka jälkeen olen ollut joka ikinen kesä kesätöissä siihen saakka kunnes opinnot lopetin. Mansikanpoimijana, myyjänä, kiireapulaisena, siivoojana ja mitäs vielä? Olen saanut kasvatuksen joka kannustaa työntekoon ja siihen, että rahaa ei tule ellei itse näe vaivaa sen eteen. Tuo ajatusmalli onkin iskostunut aika syvälle ajatusmaailmaani ja tosiaan töitä on tullut tehtyä jos jonkunlaisissa paikoissa. Yläkoulun jälkeen lähdin opiskelemaan lähihoitajaksi, joka tuntui silloin oikealta vaihtoehdolta. Haaveilin kätilön ammatista mutta kas kummaa, ajatukseni muuttuivat opintojen edetessä. Valmistuttuani hoitajaksi muutin Helsinkiin ja sain paikan eräästä koulusta vaikean erityislapsen henkilökohtaisena avustajana. Tuolla työskentelin lukukauden, jonka jälkeen jo mietin mitäs sitten? Koulumaailma oli surkeasti palkattu ja todella raskas. Taisin olla tuolloin 19-20-vuotias.

Minähän en ole oikein koskaan tiennyt selvästi mitä haluan. Olen miettinyt vestonomia, sitä kätilöä, eläinlääkäriä, optikkoa, suuhygienistiä ja jopa ammattiurheilijaa. Kaikenlaisia ajatuksia on ollut mutta mikään ei ole sitten vuosien edetessä enää tuntunutkaan sellaiselle, joka kiinnostaisi riittävästi. Kun lopetin työskentelyn koululla menin henkilöstövuokraus palveluiden listoille (kuten Seure), mikä tarkoittaa sitä, että voit itse valikoida minne menet minäkin päivänä töihin. Tein siis paljon keikkaa eri päiväkodeissa, sairaaloissa, kotihoidossa ja muissa lähihoitajan työtehtävissä. Töitä oli niin paljon ja valinnanvaraa riitti. Myös promohommat tulivat tuossa vaiheessa kuvioihin. Nautinkin siitä, että elämäni oli kirjavaa ja työt hyvin erilaisia.  Sopi muutenkin niin levottomaan elämäntyyliini. Tässä vaiheessa en siis oikeastaan kauheasti edes miettinyt asioita pidemmällä tähtäimellä, vaan lähinnä elin viikonlopuille ja juhlimiselle. Aloitin muuten bloginikin näihin aikoihin, eli vuonna 2010.

IMG_7617

Sitten alkoi iskemään se vaihe, että sain tarpeekseni epäsäännöllisyydestä ja etenkin niistä hoitoalan töistä. Työn raskaus ei vaan kohdannut palkan kanssa, eikä hoitoala edes ole koskaan ollut itselleni kutsumusammatti. Nyt jos minulta kysytään miksi alalle päädyin, en oikein osaa sanoa? Moni ystäväni opiskeli alaa, joten se lieni silloin omasta mielestäni mukavin ratkaisu. Tässä vaiheessa sitten päädyinkin töihin erään kaupan leivos/konditoria-tiskille, jossa taisin työskennellä puolisen vuotta kunnes lähdin opiskelemaan merkonomiksi. Tuo oli niin oikea valinta tuossa kohtaa. Koulu tuntui mielekkäältä ja alakin houkutteli, opiskeluvaihe myös rauhoitti elämääni aika paljon. Aloitin työskentelyn Lindexissä opintojen ohessa ja tein edelleen satunnaisia promojuttuja.

Valmistuttuani merkonomiksi olin hetken Lindexissä, jonka jälkeen hain Vero Modaan ja sain sieltä paikan. Alkuun viihdyin erinomaisesti, kunnes monet asiat ajoivat minut haluamaan pois. Olinkohan Vertsussa vuoden päivät? Vero Modan jälkeen pääsin heti seuraavaan paikkaan, jonka vuoksi sitten irtisanoin itseni ja sittenhän sitä tehtiinkin toimisto-asiakaspalvelutyötä 2,5 vuoden ajan. Tuo on oikeasti pisin aika jonka olen koskaan ollut yhdessä ja samassa työpaikassa. :D Nyt olenkin sitten jälleen myymälätyössä mutta vaan osa-aikaisena. Blogini alkoi kasvamaan suuresti muutettuani FitFashionin alle 2014 vuoden lopulla, mikä sitten on mahdollistanut minulle nämä nykyiset valintani. Vielä vuosi sitten en oikein osannut tästä meiningistä edes haaveilla, mutta nyt olen todella onnellinen tilanteestani.

IMG_7621

Monesti minulta kysytään ajattelinko vielä opiskella ja mitä tulevaisuudessa? Tottakai nykyään mietin tulevaa eri tavoin kuin silloin parikymppisenä, jolloin sitä olisi ollut syytä ehkä vähän enemmänkin funtsia. Silti jos en olisi käynyt elämääni läpi kuten olen sen tähän saakka käynyt, en välttämättä olisi tässä yhtä onnellisena ja iloisena siitä mitä saan tällä hetkellä tehdä. Itselleni ei siis ole koskaan ollut tärkeintä raha tai paksun lompakon kasvattaminen. On mukava olla hyvin toimeentuleva mutta onnellisuus on silti tärkeintä. Se ehkä paistaakin valinnoistani, sillä en ole pitkäjänteisesti tavoitellut jotain suurta rahakasta uraa. Olen mennyt hyvin pitkälti tunteet ja fiilikset edellä ja se on ollut oma tieni.

Tulevaisuudessa en tiedä puraiseeko opiskelukärpänen vai mihin tieni vie. Tällä hetkellä kuitenkin se luovuus elämässäni tuntuu juuri sille, jota olen kaivannut. Nautinkin suuresti blogini kanssa työskentelystä ja myös asiakaspalvelu ihanassa myymälässä on ollut todella mieluisaa. Koen oloni jollain tapaa hyvinkin vapautuneeksi. Koskaan ei kuitenkaan kannata sanoa ei koskaan, sillä en voi tietää. Päivä kerrallaan ja samaan aikaan päässään kasvatellen niitä unelmia, joita ei uskalla edes ääneen sanoa. :)

Nyt tekisi mieli kysyä teidän työ -ja opiskeluvalinnoista mutta taitaa olla liian työlästä kommentoida? :) Ymmärrän hyvin. Tämänkin kirjoittaminen vaati jokusen tunnin ja vieläpä muistin terästämistä.

Oikein ihanaa ja energistä perjantaita jokaiselle! ♥

Kuvat: Janita Autio

On my way

12 vastausta artikkeliin “Opiskelusta ja työelämästä”

  1. Itellä ei oo noin monimuotoista. Menin peruskoulun jälkeen lukioon ja sieltä hain ja pääsin suoraan haluamalleni alalle eli farmasialle, ja nyt kolmen vuoden jälkeen olen valmistumassa farmaseutiksi. Olen ollut töissä ekan kerran vasta 16-vuotiaana, siivoojana, kolme vuotta tästä sain vasta seuraavan kerran kesätöitä, hautausmaalta. Tämän jälkeen olin taas siivoojana. Sen jälkeen onkin tullut tehtyä kaksi apteekkiharjoittelua ja kesätöitä apteekissa. Katsotaan mihin tie vie. Oli kiva lukea sun polusta :)

    • No mutta ei se kaikilla ole. :) Jokainen meistä käy sen oman tiensä. Omani on ollut vähän kirjava ja todellakin luonteeni näkyy näissä valinnoissani aika paljon.

      Onneksi olkoon ammatista johon olet valmistumassa, tärkeä työ! Ja oikein ihanaa kevättä ja lämpimiä ajatuksia elämääsi <3

  2. Tää postaus anto jotenkin voimaa siihen, että pitäisi vaan luottaa elämän kulkuun. Itse stressaa nyt 22-vuotiaana siitä kun en oikein tiedä mikä se oma juttu on. Olen siis tehnyt kans kesätöitä pienestä pitäen, sitten lukioon ja äsken valmistuin liiketalouden tradenomiksi (äidillä sama koulutus) Eli tähän asti koko elämä on mennyt koulun penkillä. Nyt työskentelen perheyrityksessä jota en kuitenkaan koe ihan omaksi jutuksi, mutta vaihtoehtoja ei hirveästi ole..(näin nuorena vaikea saada hyvää työpaikkaa) Kiitos kun jaoit oman historiasi – saa ajattelemaan asioita laajemmin ja että ehkä mun iässä ei ole vielä niin tärkeää tietää kaikkea niin tarkkaan. Kiitos ihanasta blogista <3 :)

    • Kiva kuulla! Olet nuori, joten todellakin kannattaa antaa elämän viedä. Kokeilla ja tehdä ehkä jopa niitäkin valintoja jotka eivät aina edes järkeen käy. :) Elämä on seikkailu ja mielestäni sen saa käyttää myös fiilistellen ja tunnustellen. Jossain kohtaa kaikki selkenee aivan varmasti -tai sitten elämä vaan ajaa sinut oikealle paikalle. :)

      Kiitos sinulle, että vierailet ja kommentoit. <3

  3. Et halua kertoa missä myymälässä nyt olet? Ymmärrän Vero Modaltasi lähdön..tai Bestseller ylipäätän, worst place to work. En ole kuullut keltään hyvää..*eka vkon jälkeen

    • Olen sen muutamaan otteeseen maininnutkin, eli by the way Storessa Kampissa. :) Ihana paikka kaikin puolin! Niin, sinäpäs sen sanoit…

  4. Mukava oli lukea sun opiskelu- ja urapoluistasi :) Minusta on hassua, kun liike missä työskentelet muistuttaa jotenkin kaukaa sun blogin nimeä! Tästä pitänyt sanoakin sulle, kiva yhteensattuma :D Se liike näyttääkin ihan sun paikalta, sun tyylisiä juttuja myynnissä :) Montako vuoroa viikossa teet muuten?

    • Kiva kuulla, että postaus kiinnosti. :) Hahah, no sanoppa muuta. Siitä on moni muukin kuittaillut, by the way ja On my way. Liike on kyllä kaikin puolin ihana.

      Riippuu vähän viikosta mutta noin neljä vuoroa. 20-25 tuntia per viikko suunnilleen. Välillähän noissa on tasauksia, joten saattaa olla toisinaan hieman enemmänkin tunteja ja sitten taas toisinaan vähemmän.

  5. Olipas mukava lukea sun historiasta työelämässä. Todella inspiroivaa kyllä, antaa uskoa itsellekin että kaikkea voi vielä tapahtua! Itse menin samalla tavalla suoraan peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen, mutta nyt on alkanut tuntua että haluaisin jotain muuta. Ehkäpä samaa alaa(sosiaali- ja terveysala), mutta haasteita kaipaisin. Kun on 15-vuotiaasta luullut tietävänsä mitä haluaa, onkin nyt miettimisen paikka että hmm mitäs muita vaihtoehtoja on edes olemassa. Rehellisesti sanottuna myös palkkaus mietityttää, ei toki ensisijainen asia, mutta silti. Mutta kiitos sinulle, inspiroit kyllä jatkamaan hyvällä fiiliksellä! :)

    • Kiitos, mukava kuulla. :) Todellakin, kaikkea voi tapahtua. Elämä on arvaamatonta ja täynnä mahdollisuuksia. Jos tuolle tuntuu, niin kannattaa kokeilla muuta. Mielestäni on väärin elää elämänsä tehden jotain josta ei pidä 100 %:sesti. Paljon tsemppiä! Olen varma, että sinullekin löytyy se oikea tie. :)

  6. Olipa kiva postaus! :) Mahtavaa toi sun fiilispohjalta meneminen, täällä toinen samanlaisesta meiningistä onnen löytänyt. :’) Vielä 3 vuotta sitten uhoilin, etten koskaan aio lukioon – kunnes tuli täyskäännös, ja nyt aikuislukiosta valmistuessani seuraava etappi olis hakea lääkikseen, hahha! Kun löytää intohimonsa ja uskoo itteensä, niin kaikki on mahdollista!
    Iloista vappua :)

    • Kiva kuulla. :) Sun suunnitelmat kuulostavat hyvältä ja se, että fiilispohjalla sielläkin mennään. Mahtavaa. :)
      Uskon, että ihminen on onnellisin kuunnellessaan sydäntään ja seuratessaan sitä mihin se kehoittaa menemään.

      Ihanaa kevättä sinne!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta