Entiset suosikit, nykyiset inhokit

Tiedättekö ne asiat joita nuorempana rakasti ja piti siisteinä, mutta tänä päivänä ne aiheuttavat lähinnä kauhistusta tai ihmetystä? Muoteja, ilmiöitä tai ihan vaan oman pään sisällä kelluneita ajatuksia, tapoja, maneereita… Itselläni ainakin niitä piisaa. Tavallaan nykyään monellekin seikalle voi vaan naureskella, joten nämä listaamani asiat on kirjoitettu siis pilke silmäkulmassa. Mitkä ovat niitä seikkoja, joita nykyään kauhistelen mutta jotka olivat entisiä ”suosikkejani”?

IMG_7808

-Liian lyhyet shortsit. Gröhöm. Tämä on asia jota en vaan voi enää nykyään sietää. Näin Kroatian matkalla jotain niin järkyttävää ja toivon etten näkisi sitä enää koskaan uudestaan. Kahdella tytöllä oli nimittäin niin lyhyet shortsit, että kannikat paistoivat lahkeista puoliksi. Aikanaan itsekin rakastin lyhyitä shortseja (ylläri, ylläri) mutta nykyään jopa nuo Levikseni ovat turhan lyhyet edes rantamenoon…

-Ohuet viivamaiset kulmakarvat. Itsehän en sortunut siihen aivan pahimpaan kulmakarvameininkiin mutta kovin ohuiksi annoin ne kuitenkin nyppiä ja vieläpä ylhäältä. Aikanaan ihailtiin kapeaa kulmakarvamuotia, nykyään homma on päinvastoin. Voin kuitenkin melkeinpä vannoa, että tuohon viivameininkiin en tule enää koskaan palaamaan. Hirveintä on mielestäni kynämäisesti viivoin piirretyt kulmakarvat… Esimerkiksi vaalealle henkilölle mustalla kajalilla tehdyt.

-Minimekot, etenkin trikoiset sellaiset. Gina Tricotin keinotekoisilla paljeteilla varustellut pikkuruiset ”coctailmekot” olivat joskus kovaa huutoa. Mitä lyhyempi ja niukempi, sen parempi. Voi kumpa olisin tuon vaiheen selättänyt mutta eiiiiii… Usein on istuttu baarin rapuissa pipari vilkkuen tai tanssittu pöydillä hame korvissa. Nykyään en ole enää hame-ihmisiä mutta jos sellaista käytän, tulee sen olla nätin ja aikuisen pituinen…

-Viinan juominen, siis kossun. Kun aloitin alkoholin käyttöni 19-vuotiaana, join aina viinaa. Viini maistui niin pahalta ja se oli liian ”mietoa”. Pää sekaisin ja äkkiä! Viinahan oli oiva apu tuohon… Ostettiinkin aina ystäväni kanssa yksi viinapullo aloittelujuomaksi, josta sitten tehtiin drinkkejä. Ei siis mitään oikeita drinksuja vaan blandattiin Cokikseen tai appelsiinimehuun. Eipä ihme, että pää oli aina aivan jumissa… Classy, classy. Nykyään viina on inhokkijuomani numero yksi.

-Numeroa liian pienien kenkien käyttäminen. Jep, tämä on taas niitä hullutuksia joita en todellakaan enää nykyään ymmärrä. :D Omaan 38 koon jalan mutta silti ostin aina mahdollisimman pienet kengät, yleensä kokoa 37. Olihan se nyt kivemman näköistä, että kengät olivat mahdollisimman pienet. Ja miksikö? En tiedä. En todellakaan tiedä… :)

-Lihaspelko. Jossain vaiheessa pelkäsin kovasti lihaksia. Se taisi olla sitä aikaa, kun fitness alkoi pikkuhiljaa tulemaan trendikkääksi ja jengi muuttui kokoajan lihaksikkaamman näköiseksi. Itse kammosin tuollaista vartaloa ja edelleenkään lihaksikkuus naisilla ei siis ole makuuni. Sopivissa määrin joo, mutta liika on liikaa. Meni kuitenkin hetki tajuta, että hei ei mun kroppa tuosta noin vaan lihaskimpuksi muutu. Lihasten rakennus vaatii kovan työn ja niitä painoja uskaltaa käyttää ihan reilusti ilman, että muuttuu yhdessä yössä bodariksi.

-Sivuotsis. Tämä on itselleni henkilökohtaisesti sellainen ei enää ikinä- juttu. Minullahan oli siis pitkään kyseinen liiskana otsani päällä. Muistan kuinka pesin sitä aina lavuaarin alla, koska se likaantui nopeammin kuin muu tukka. Otsis oli aina puoliksi silmillä tai ylikasvanut. Minähän nimittäin inhosin nuorempana sitä, että pääni on pitkän mallinen ja siksi kokeilinkin nimenomaan erilaisia otsatukkamalleja jotta saisin hämättyä kasvojani lyhyemmiksi. Nykyään jopa korostan tuota pään pituutta ja lemppari jakaukseni on ihan perus keskipää. :)

-Vähäinen pukeutuminen talvisin. Ehkä naurettavin muoti-ilmiö jonka tiedän. Lyhyitä takkeja ja matalalla vyötäröllä varustettuja farkkuja. Eräs nuoruudenystäväni sai selkäänsä tummentuman/paleltuman, koska pyöräili kouluun aina selkä paljaana. Oli kuitenkin tärkeintä näyttää omasta mielestään hyvältä… Nykyään pukeudun niin lämpöisesti kuin vaan mahdollista.

-Kovaäänisyys ja tyttölaumat. En oikein tajua mikä siinä tietyssä ikää olikin, kun kaikki piti huutaa kovaan ääneen. Muistan, kuinka omassa ystäväporukassani oli aina meneillään jonkunlainen show. Tehtiin tosi paljon asioita vastoin yleisiä maneereja ja kapinoitiin. Tuo kapinahenki nykyään lähinnä huvittaa. :) Ja volat olivat tosiaan aina katossa jotta kaikki varmasti kuulevat. Vaikka olin tosiaan kiltti seurakuntatyttö, kapinoin siellä seurakunnan sisällä aika paljon. Kuunneltiin esimerkiksi radiota, jota ei periaatteessa suositeltu kuunneltavaksi. Miettikää. Absurdia, mutta tuollaisessa ympäristössä tosiaan itse teini-ikäni vartuin…

Tuleeko teille mieleen jotain vastaavia ilmiöitä tai asioita joista ennen piditte, mutta jotka ovat nykyään ehdoton ei? :D

Ihana Micellar Water

Olen jo pitkään suosinut ihonpuhdistuksessani erästä tuotetta. Kyseessä ei ole puhdistusgeeli eikä kasvovesi, vaan Micellar Water eli suomennettuna puhdistusvesi. Veikkaan, että useampi teistäkin on kosmehyllyiltä näitä eri merkkisiä vesiä bongannut ja ehkä joskus kokeillutkin? Itsehän rakastuin Nivean kyseiseen puhdistustuotteeseen heti ensikosketuksesta ja tämä purkki taitaakin olla jo neljäs ostamani sellainen.

IMG_8069

Mikä tästä puhdistusvedestä sitten tekee niin ihmeellisen, miksi sitä kannattaisi kokeilla? Ihan alkuun haluan sanoa, että olen tapaus jonka iho tarvitsee kasvovettä. Olen ollut joitain aikoja ihan vahingossa ilman ja ihooni alkoi syntymään oitis pientä ”nyppylää”. Kasvovesi on siis kasvoilleni ihon kunnon kannalta kaiken a ja o. Ihoni on kuitenkin niin normaali/kuiva, että jos hankailen kasvojani useammalla erilaisella puhdistustuotteella, on se toisinaan liikaa. Välillä kasvot toki kaipaavat kunnon puhdistusgeelillä pesua mutta ihan päivittäin en sellaista tarvitse. En etenkään talvisin, jolloin iho on kuivempaa laatuaan.

Syy jonka vuoksi olen ollut niin innoissani tästä puhdistusvedestä jo pitkään on nimenomaan se, että kyseinen vesi korvaa puhdistusgeelin sekä kasvoveden. Vesi pitää sisällään kolme ominaisuutta eli puhdistuksen, meikinpoiston ja kosteutuksen. Se saa kasvoille hyvin puhtaan fiiliksen ja irroittaa helposti meikin sekä myös mahdollisen rasvan. Tunne kasvoilla on oikeastaan täysin samanlainen kuin kasvoveden jälkeen. Raikas ja puhdas.

IMG_8070-001

Puhdistus itsessään tapahtuu todella helposti vanulappujen avulla. Vettä kaadetaan lapuille kuten kasvovettä ja puhdistetään iho. Itse vältän silmiä, sillä en käytä silmämeikkiä. Luomivärit olen tällä kyllä joskus pois sipaissut mutta ripsivärin lähtevyydestä en ole varma. Ehkä vesiliukoinen voisikin lähteä? Vesipesua ei tosiaan tarvita laisinkaan joka tietyllä tapaa auttaa ainakin herkkää ja helposti kuivuvaa ihoa. Tuotteestahan on olemassa kaksi versiota, tämä Daily Essentials puolen ”normaalin ihon” vesi ja sen lisäksi vielä herkemmälle iholle suunnattu vaaleanpuna etiketillinen purnukka.

Oli muuten reissussa hauska kuinka selektiivisen puolen kosmetiikassa työskentelevä ystäväni fiilisteli mukanani olleita Nivean tuotteita. Itsellenihän Nivea on aina ollut monessakin  tuotteessa ykkönen ja esimerkiksi kasvovesistä olen aina suosinut Niveaa. Ihan ensimmäiset puhdistustuotteenikin olivat kyseisen merkin purnukoita. Olikin hauska huomata kuinka paljon erilaisten selektiivisten merkkien tuotteita kokeillut ihminen pitää kuitenkin hyvin paljon Niveasta, tällaisista ihan ”perus” tuotteista. Aina ei tosiaan tarvitse maksaa satoja euroja saadakseen hyvää, vaan sen voi saada edullisemminkin. Kyseinen Micellar Water ei ainakaan paljoa lompakkoa kevennä ja se kestää… Purkki kestää ainakin omassa käytössäni muutaman kuukauden ajan.

IMG_8082

Onko Micellar Water teille tuttu? Tai oletteko ehkä jo siihen koukuttuneet? :)