Suolisto on paras ystävämme

Sanasta suolisto tulee aivan liian helposti mieleen jotain ällöttävää, sellaista josta varsinkaan nainen ei saisi puhua. Aika moni suomalainen kuitenkin kärsii jonkun sortin vatsavaivoista. On ripulia, ummetusta, pahoinvointia, turvotusta, närästystä… Lista on loputon. Oireita kuitenkin liian usein vähätellään, salaillaan tai jopa häpeillään. Onhan se nyt noloa jutella työkaverin kanssa ripulista tai siitä kuinka ilmavaivat kiusaavat kroppaa päivittäin. Onko lopulta kuitenkin helpompi elää ikuisesti vatsavaivojen kanssa kuin, että saisi niihin avun?

IMG_5740-004

Kuten blogiani pitkään lukeneet tietävät, kärsin muutama vuosi sitten aika rankoistakin vatsaongelmista. Omalla kohdallani ongelman tiedostaminen ja se, että elämä jatkuvan turvotuksen ja sekaisin olevan vatsan kanssa ei ole normaalia vaati aikaa. Oireisiin nimittäin tottuu aika nopeasti ja niitä tulee nimenomaan vähäteltyä. Siinä vaiheessa, kun suolisto voi todella huonosti ja omalla kohdallani kuvioihin tuli myös pahoinvointi, tajusin ettei kaikki ole ok. Vatsa oli niin herkässä kunnossa, että sain pelätä jatkuvasti mitä uskallan syödä ja/tai mitä en.

Tänä päivänä, kun olen käynyt ”parantumisprosessia” jo kahden vuoden ajan, en voi kuin todeta, että onneksi hain apua. On mielestäni ihan naurettavaa miksi näistä asioista ei puhuta enemmän? Suolisto on kuitenkin kehomme tukipilari ja oikeasti koneisto jonka reistaillessa reistailee koko kroppa, aivoja myöten. Terve suolisto on kaiken A ja O. En voi puhua olevani terve jos vatsani on päivittäin turvonnut tai sekaisin ja tämä on valitettavan yleistä. On normaalia, että vatsa toisinaan reagoi ruoka-aineisiin mutta jatkuva reagoiminen kertoo kyllä ehdottomasti ongelmasta, jolle on syytä tehdä jotain. Oireiden syy voi olla vääränlainen ruokavalio, yliherkistyminen tietyille ruoka-aineille, antibioottikuurien aiheuttamat suoliston bakteeritasapainoin heittelyt, ärtynyt paksusuoli, hiiva, pH-epätasapaino ja mitä vielä? En ole lääkäri tai ravintoterapeutti mutta sen verran olen aiheeseen aikanaan perehtynyt, että kutakuinkin tiedän mitä oireita mikäkin aiheuttaa.

IMG_5752-2

Mitä suolistomme sitten kaipaa? Miten voimme pitää sen terveenä ja hyvinvoivana? Itse uskon lähtökohtaisesti siihen, että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Olemme kokonaisuus. Stressitön ja rento elämänasenne ovat mitä parhaat lähtökohdat hyvinvoinnillemme. Siihen kylkeen vielä terveelliset elämäntavat ylipäänsä niin avot. Itse pyrin miettimään suolistoa parhaana ystävänäni, mitä se haluaa ja mistä sille tulee hyvä olo? En lähde ärsyttämään sitä tieten tahtoen esimerkiksi jälkiuunileivällä, jonka olen monet kerrat todennut olevan pahasta. Myöskin mm. valmisruoat ja einekset jäävät kaupan hyllylle.

Terveellisten elintapojen lisäksi suosittelen jokaiselle ehdottomasti myös probiootteja! En niitä apteekin halvimpia vaan vaikka mieluummin hieman arvokkaampia sellaisia. On nimittäin olemassa maitohappobakteereja ja sitten näitä oikeasti tehokkaita ja suojaavia Probiootteja. Itselläni on käytössä Luontaistukulta saatu puteli mutta sen lisäksi voin suositella esimerkiksi Biomedin tuotteita. Niissä on ehdottomasti hinta ja laatu kohdillaan! Myös entsyymeistä on ollut ainakin omaan ruoansulatukseen apua, eli suosittelen ehdottomasti jos kärsii suolisto-ongelmista.

IMG_5771-001

Se mikä tässä kaikessa on kuitenkin lohdullinen ja hyvä juttu on se, että suolistolla on mahdollisuus eheytyä (mikäli mitään vakavaa sairautta ei ole löydetty). Suoliston ongelmista nimittäin useimmat on hoidettavissa ihan elämäntapamuutoksilla, niillä paremmilla valinnoilla. Itse voin ainakin käsi sydämellä ja kiitollisena todeta, että oma suolistoni on eheytynyt näiden kahden vuoden aikana hurjasti! Uskon kaiken johtuvan siitä, että lähdin parantamaan suolistoni kuntoa ihan sieltä ruohonjuuritasolta. Alkuun karsin kaikki mahdolliset häiriötekijät ja lopulta hain itselleni sopivaa ruokavaliota. Suolistoni sai mahdollisuuden eheytyä.

Useinhan on nimittäin kyse siitä, että suoliston limakalvo on tulehtunut tai nukka muuten vaan huonossa kunnossa. Tämä tila on kuitenkin yleensä hoidettavissa ja siksipä kehoitankin jokaista vatsavaivoista kärsivää ottamaan ohjat omiin käsiinsä ja hakemaan apua. Oireista ei kannata turhaan kärsiä! Ensin toki kannattaa vierailla lääkärissä ja poissulkea mahdolliset sairaudet. Jos olet ”terve”, käänny ravintoterapeutin puoleen. Heistä voin suositella lämmöllä etenkin Annika Havastetta, hän auttoi minua alkuun parantumisprosessin kanssa. Tänä päivänähän on toki helppo kokeilla myös itsehoitoa (netti pullollaan vinkkejä) mutta jos sekään ei auta niin suosittelen apukäsiin turvautumista. Ei kannata jäädä yksin ongelman kanssa.

IMG_5708-003

Kiteytettynä vielä loppuun omat suositukseni keinoista, joilla pitää suolisto hyvinvoivana:

  • Säännöllinen ruokarytmi. Ei liian pitkiä ruokavälejä mutta ei myöskään jatkuvaa napostelua.
  • Ruoan kunnollinen pureskeleminen ja syömiseen keskittyminen. Omalla kohdallani tämä on haaste etenkin niillä vartin tauoilla, joilla pitää parhaassa tapauksessa hakea safka ja vieläpä syödä se. Kostautuu muuten jälkikäteen kivana närästyksenä ja ikävänä tunteena ylävatsalla.
  • Terveellinen ja monipuolinen ruokavalio. Älä rajaa liikaa (ainakaan lopun elämän tähtäimellä) ja valitse hyvin. Välillä toki saa herkutella, eli iso EI kaikenlaisille kitukuureille.
  • Unohda laihdutus ja miinuskaloreilla painaminen. Suolistolle ei tee hyvää omenoilla eläminen, vaan se kaipaa myös kunnon ravintoa. Hyviä rasvoja!!
  • Muista probiootit, laadukkaat sellaiset.
  • Juo runsaasti vettä, vähintään 1,5 litraa päivässä.
  • Älä kiusaa suolistoasi. Jos vatsasi ei kestä kermajäätelöä, kokeile maidotonta sorbetti vaihtoehtoa. Mielestäni vatsan ehdoin tahdoin kiusaaminen on täysin turhaa! Toki voit vaikka kuukauden päästä kokeilla pienellä määrällä uudestaan, jolloin se joko onnistuu tai sitten ei. Suoliston kunnon paraneminen vaatii pitkäjänteisyyttä.
  • Nuku riittävästi, uni on lääke vähän kaikkeen.
  • Rakasta suolistoasi ja kehoasi. Kohtele sitä hellästi ja rakkaudella.

Kärsiikö moni teistä sitkeistä vatsaongelmista tai oletteko ehkä joskus kärsineet? Millaisin keinoin te olette saaneet suolistonne kuntoon? Heräsikö ajatuksia aiheesta?

On my way

14 vastausta artikkeliin “Suolisto on paras ystävämme”

  1. Heippa! Kiitos kirjoituksesta. Sinulla ilmeisesti on ärtyvän suolen oireyhtymä? Itsellä tuo on myös, ja vaikka ongelmaa on ollut vuosien ajan, vieläkin sekaisin siitä mitkä ruoka-aineet aiheuttaa ongelmia (toki selvät aineet kuten omena, sipuli, kaalit, tietyt vihannekset, voimakkaat mausteet, laktoosi/soijatuotteet jnejne on karsittu) mutta kun aineet joiden ei PITÄISI aiheuttaa ongelmia tuntuvat niitä aiheuttavat, syöminen on aika arvailua.

    Anyways- kysymykseni sinulle on: millä tavalla koit että ravintoterapeutti auttoi sinua? Koska kuten sanoit, fodmap-ruokavalioon löytyy runsaasti tietoa. Joten kysyisin miten ravintoterapia auttoi sinua siten että et olisi vastaavaa ’apua’ saanut vaikka netistä?

    Itse olen harkinnut ravintoterapiaa, mutta oletuksena tahdon ratkaista haasteet itse (kuulostaa tyhmältä kirjoitettuna :D ) Mutta jokin kynnys siihen on, myös rahallinen, ja epäilys saako rahalle ihan oikeasti vastinetta. Millä tavalla päädyit Havasteeseen muiden fodmap-asiantuntijoiden sijaan? Tehtiinkö sinulla joitain ruokayliherkkyystestejä? Kiitos jos voit avata asiaa ja mukavat viikonloput! :)

    • Hei,

      Eipä kestä. Itseasiassa lääkärin mukaan kyllä, mutta itse en usko tuohon. Pidän kyseistä oireyhtymää sellaisena ”joka toisen ihmisen diagnoosina” joka lääkärin on helppo ladella jengille. Tuohan ladellaan kaikille ilman perinpohjaisia tutkimuksia, säästetään rahaa ja saadaan jengi hiljaiseksi diagnoosin kanssa. Kävin lääkärissä vielä toistamiseen jolloin hän tyyliin nauroi minulle ja paasasi siitä kuinka en saa jättää missään nimessä ruokavaliostani suomalaista kuidun lähdettä RUISLEIPÄÄ. Voin sanoa, että en käänny enää ikinä lääkärin puoleen mitä tulee ravintoasioihin. :)

      Luin esimerkiksi fodmap-ruokavaliosta kyllä netistä mutta kaipasin konkreettisempaa apua. En mitään isoa listaa aineosista, joita tulee välttää vaan halusin ihmisen joka on oikeasti kiinnostunut siitä mikä minua vaivaa. Ravintoterapeutin kanssa käytiin läpi koko minun ruokailuhistoria ihan lapsesta lähtien. Myös antibioottikuureista hän kyseli, jotka lääkäriä eivät edes kiinnostaneet. Koen siis ehdottomasti, että tuo henkilökohtainen apu oli kohdallani hyvin tärkeä! Sain häneltä ohjeet siihen mistä lähdetään liikkeelle ja esimerkiksi millä korvata mitäkin. Muistutan kuitenkin, että tuohon aikaan kun itse olin tuossa huonossa jamassa nämä jutut eivät olleet niin yleisiä. Esimerkiksi maidoton ja gluteeniton ruokavalio eivät olleet vielä ”muotia”. Eli netistä ei löytynyt tosiaan samalla tavalla tietoa kuin nykyään löytyy.

      Annikaan päädyin googlen kautta ja onneksi päädyin. Aivan ihana ihminen ja otti ongelmani aidon kiinnostuneesti ja huolehtivaisesti. Minulle tehtiin lääkärissä keliakia-testit ja laktoosit. Kaikki olivat negaa. Havasteen kanssa oltaisiin jatkettu vielä asian kanssa ellei vatsani olisi rauhoittunut sen neljän viikon ”kokeilujakson” jälkeen. Eli omalla kohdallani ei tarvinnut mennä enää tarkempiin tutkimuksiin, joihin Annikan kautta olisi siis päässyt. En enää muista mitä tutkimuksia ne olivat mutta jotain tarkempia joita lääkärin kanssa ei varmasti saa.

      Tuon vatsan rauhoittumisen myötä jäin tosiaan osittain kiinni tietynlaiseen ruokavalioon. Kun sitä huomasi kuinka kroppa voi hyvin, ei halunnut enää palata entiseen. Nykyään olen kuitenkin ottanut askeleita jo eteenpäin ja esimerkiksi laktoosittomia maitotuotteita (esim. juustoja) syön välillä. Pitkään vältin maitoa kuin ruttoa. Olen kuitenkin huomannut, että vatsani on kokenut eheytymistä ja se kestää ihan eri tavalla asioita kuin aikaisemmin. Tarkoitukseni ei olekaan elää lopun elämää itseltäni mitään rajaten vaan lähinnä kehoa kuunnellen.

      Toivottavasti tästä oli jotain apua sinulle? :) Ihanaa vloppua sinnekin!

    • Oli apua juu, luulen että hakeudun itsekin jollekin asiantuntijalle juttelemaan. Kiitos vastauksestasi, ja kiva kuulla että olet itse löytänyt sinulle sopivan tavan :)

  2. Itse olin kärsinyt vuosia vatsaongelmista. Oli ummetusta, ripulia, turvotusta….you name it! Nyt kolmenkympin kynnyksellä sain laajojen tutkimusten jälkeen diagnoosiksi ärtyneen suolen oireyhtymän. Sinällään hyvä uutinen, kun pelkäsin jo Crohnin tautiakin. Edelleen haen sitä kultaista keskitietä, mitä voi syödä ja mitä ei. Mahdollisimman monipuolisena olisi ruokavalio kuitenkin hyvä pitää vaikka välillä tuntuu siltä, ettei mikään sovi mahalle :/ Se hyvä puoli tässä on, että sokerin ja alkoholin lähes täysin jättäminen on saanut kilojakin karisemaan mukavasti :)

    PS. Kiitos mukavasta blogista. On kiva lukea ikätoverin mietteitä elämästä, jotka vielä osuu yksiin omien mielipiteiden kanssa.

    • Millä tavalla tuo ärtynyt suoli sinulla todettiin? Itselleni jäi tosiaan vähän huono maku koko hommasta, kun lääkäri otti vaan keliakian ja laktoosin ja löi fodmapin käteen. Jäi fiilis, että tämä on se ”sairaus” jolla on helppo leimata kaikki nämä yleiset vatsavaivat. Helppo diagnoosi jolla lääkäri saa potilaan ulos huoneesta.

      Suosittelen, että alkuun rajaa aika tiukasti. Kun vatsa rauhottuu voi pikkuhiljaa lisäillä asioita. Omalla kohdallani muutosta on ainakin tapahtunut ihan hurjasti siihen kahden vuoden takaiseen! Nykyään pystyn syömään asioita joista en voinut silloin haaveillakaan. Toki tämä vain minun kohdallani, eli en tietysti voi yleistää. :)

      Ja kiitos, ihanaa kuulla positiivista palautetta! :)

    • Minulta otettiin kaikki mahdolliset kokeet: verikokeet, eritenäytteet (:D) ja lopulta suolen tähystyskin, joka oli aika raskas kokemus. Minulta etsittiin kaikkea mahdollista mm. matoja, laktoosit, hepatiitit…Kokemusta oli monesta aivan ammattitaidottomasta lääkäristä, jotka löivät leiman sen enempää kyselemättä. Mutta sitten osui kohdalle aivan täydellinen nuori naislääkäri joka teetti minulle kaikki nuo kokeet ja tähystykset. Vastaus oli toli sama, jonka sain aiemminkin eli ärtynyt suoli, mutta ainakin nyt on etsitty ja tehty kaikki mitä voi. Ja olen tyytyväinen että sen vakavampaa ei ollut :). Nyt vain täytyy oppia elämään tämän kanssa ja oppia itselle se oikea ruokavalio!

  3. Hienoa että kirjoitat aiheesta – toisinaan itselläkin siitä on vaikea puhua. Sain diagnoosini tänä keväänä nimenomaan ärtyneen suolen oireyhtymään ja lievään refluksiin. Stressillä on ollut varmasti suurin vaikutus tämän puhkeamiseen ja oireet tietysti vain pahenivat kun pelot ja kauhukuvat erilaisista suolistosairauksista ottivat vallan. Olen päälle parikymppinen ja tuntuu että tämä rajoittaa elämääni valtavasti. Ravintolat, miedot hyvänmakuiset alkoholijuomat sekä intuitiivinen seikkailu pitkin päivää vailla huolen häivää ovat muisto vain. Koko ajan pitäisi olla ’kunnon ruokaa’ mukana missä kuljenkin, sillä pahinta on jos ruokailujen välit ovat pidempiä kuin kolmetuntisia. Banaanilla ja riisikakuilla ei selviä. Noudattaen fodmapia (olen myös maidoton) pystyn jotenkuten olemaan ja elämään, mutta toisinaan kun tulee takapakkeja, vie toipuminen jopa viikon päivät – todella turhauttavaa. Tuntuu ettei tämä helpota millään. Olisi kiva kuulla mitä tarkalleen ottaen söit, tai millainen ruokavaliosi pääpiirteittäin oli pahimpana aikana. Mikä johti pikkuhiljaa helpotukseen? Ravintoterapeutin apu tässä mielen päällä myös:)

    • Kuulostaa ikävältä. Muistan kuitenkin itsekin ajan jolloin ruokavalio rajoitti hyvin paljon elämää, eli tiedän mistä puhut. Minullekin tosiaan sanottiin tuosta ärtyneestä suolesta mutta en jaksa uskoa siihen. Kirjoitin edellisiin kommentteihin miksi näin.

      Olin tosiaan alkuun täysin maidoton, gluteeniton ja vältin myös sokeria. Nykyään en ole ehdoton minkään suhteen. Esim. maitotuotteista suosin nykyään laktoosittomia juustoja esmes. Hommassa on siis menty eteenpäin! Sinuna en siis luopuisi toivosta parantumisen suhteen. Vaikka vatsa oikuttelee lopun elämä saattaa se kuitenkin vuosien myötä rauhoittua kuten itselläni kävi.

      Tuo tiukka ruokavalio kesti kohdallani aluksi 4 viikkoa, jonka jälkeen kokeilin pikkuhiljaa. Ei onnistunut joten jäinkin pitkäksi aikaa tuolle ruokavaliolle. Nykyään on onneksi jo parempi tilanne kuten kerroinkin. Suosittelen lämpimästi ravintoterapeuttia. Osaa antaa ihan eri tavoin avun kuin lääkäri. Hirjasti tsemppiä! <3

  4. Voi perhana taas, että suututtaa ihan sen takia, että ihmiset lukevat tämänkin tekstin kyseenalaistamatta. Itsellä ei todellakaan olisi pokkaa kirjoittaa, koska olen sen verran tietoinen siitä, mitä tiedän ja mitä en.
    Kertonettako nyt sinullekin, että kemistit ja biologit ympäri maan nauravat katketakseen pH-buumille. Ihmisen elimistössä on voimakkaita puskurijärjestelmiä joilla pH:ta pidetään siinä 7,4 paikkeilla melkein kaikkialla elimistössä, jotta entsyymit toimii oikein. Pelkkä hengityksen pidättely muuttaa pH:ta, samoin hyperventilaatio. Hengitys on yksi säätelijä. Ja nyt puhutaan pienistä hetkellisistä muutoksista. Asidoosit ja alkaloosit ovat vakavia tiloja jotka eivät liity näihin pH-dieetteihin. PH-dieetit ovat ehkä onnistunein huijaus. Oli pakko sanoa, koska luulet, että normaalilla ihmisellä voi suoli toimia huonosti koska pH olisi jotenkin vinossa. Näin ei todellakaan ole, tästä aiheesta ja tämän buumin vääristä luuloista saisi kirjan.
    Tästä päästäänkin entsyymeihin. Miksi ihmeessä syöt entsyymejä purkista ja oletko aidosti niin hölmö, että uskot niiden olevan toimiva apu? Entsyymit ovat proteiineja, joita kroppa valmistaa itse. Se sinun syömäsi pilleri hajoaa mahassasi vain pikkukasaksi aminohappoja, joista keho itse valmistaa mitä haluaa.
    Apinaa koijataan, apinaa pumpataan. Kaipa se on vaan sitä, että halutaan uskoa tähän pseudotieteeseen, koska on niin helkkarin kiva jutella kahvitauolla entsyymeistä ja hiilijalanjäljestä ja nyhtökaurasta. Kamalempaa on se karu todellisuus, jossa jokainen ihminen sisimmässään oikeasti tietää, ettei pH-dieetit ja entsyymipillerit auta, mutta uskoo mieluummin niiden auttavan, koska elämä on vähän jännempää niin.

    • No olipahan taas tyyli kommentoida :)

      En ymmärrä, miksi pitää noin hyökkäävällä tavalla kirjoittaa. Jos tiedät jostain aiheesta enemmän kuin joku muu, eikö asiaa voi ilmaista ystävällisemmin, eikä vain yrittää päteä yrittämällä oleva nokkela, ja lytätä muita. Tuskin oletat, että nyt esimerkiksi Jutalla on kemian, biologian, lääketieteen, ravitemustieteen ja fysiikan maisterin tiedot lähtiessään kirjoittamaan tätä postausta. Varmasti Jutta, ja me muut kaikesta tietämättömät lukijat, haluamme mielellämme oppia enemmän myös näistä ph-tasapainoon liittyvistä asioista. Kiitos siis sinulle tästä informatiivisesta kommentista, annoit hyvän kuvan kemian ja biologian alan ammattilaisista olemalla avulias ja auttavainen :)

    • Se miksi tyylini on kärkäs johtuu ihan siitä, että ärsyynnyn tällaisesta. Millä oikeudella sinun mielestäsi vaikutusvaltaiset bloggaajat saavat kirjoitella ihan mitä huvittaa? Eikö järjen käyttö olekaan enää sallittua? En yritä olla nokkela. En vain ikinä kirjottaisi blogiin, jos sellaista pitäisin, että ööh syökää tätä känsästä tehtyä pulveria niin nivelvaivat paranee.

      Minua suututtaa väärä informaatio. Sitä on liikaa fitfashionilla. Liikunta-alalla leviää ihan järkyttäviä pseudotieteilyjä ihan tuon tuosta ja yksi näistä ongelmista on bloggaajien ”tietävä ja toteava” kirjoitustyyli. Koskaan ei esimerkiksi itse etsitä tietoa näistä ja kirjoiteta lääketieteen/biologian/biokemian/kemian näkökulmista. Aina jauhetaan se sama paska mitä ollaan itsellekin syötetty ja vieläpä erittäin itsevarmaan tyyliin. Lukijat ovat suhteellisen haavoittuvaisia tähän, eli tosissaan uskotaan se, mitä liikunta-alan ammattilainen sanoo.

      Tuo entsyymipilleripurkkihan on mainos. Senkin uhalla, että levitetään täysin kamalan paikkaansapitämätöntä informaatiota, mainostetaan HUUHAATA.
      Mitäs jos minä kerron tässä, että luontaistuotteet ovat aivan järkyttävän huonosti tuotettua kamaa, aiheuttavat hirmumäärän allergisia reaktioita ja muuta oireilua, kuinka monen korville tämä kantautuu? Kuka edes kuuntelee ja uskoo, kun on paljon kivempi ajatella, että ne ravintolisät toimii, kun ne on niin hitsin kivoja?
      Kiitos kuitenkin, inspiroit minua ehkä tekemään tälle asialle jotain. Ehkä alan osaajana kirjoitankin kirjan, jossa kumoan kaikki nämä paskanjauhannat, vaikka kirjaani ei siltikään lukisi yhtä moni kuin tätä blogia.

    • Noniin, otetaas rauhallisesti. :) En siis puhunut pH-dieeteistä (en tiedä mistä dieetti-liitteen pölläsit) vaan mainitsin pH-epätasapainon vaan yhtenä mahdollisena syynä. Myös entsyymit ovat itselleni rinnakkaisvalmiste probioottien rinnalla mutta ei elinehto. :) Eli ei nyt kannata nostaa näitä kahta asiaa näin suuresti esille, jotka mainitsin sivutuotteena. Pääpointti itselläni onkin ruokavalion muuttamisessa. Jos suolisto oireilee on sille jotain tehtävä. Siinä tapauksessa minulle on ihan sama mitä kemistit ovat siitä mieltä.

      Jokainen meistä on yksilönsä vaikka keho pääpiirteittäin samoilla mentaliteeteillä toimiikin. Ollaan kuitenkin erilaisia ja nimenomaan syömiseen ei ole yhtä oikeaa tapaa. Minä muuten rakastan luontaistuotteita ja superfoodeja <3 Ihan sama mitä mieltä sinä niistä olet. Jokainen saa valita itse mihin rahansa laittaa ja mitä ylipäänsä kurkusta alas syytää.

      Oikein mukavat viikonloput sinne! :)

  5. Jaahas, joku (hullu?) kemisti on saanut näköjään pahemman luokan auringonpistoksen..

    Näissä blogeissahan on nimenomaan tarkoitus jakaa lähinnä omia kokemuksia ja näkemyksiä asioista.. Ja tämän kirjoituksen pointtina oli käsittääkseni antaa vinkkejä omien kokemusten pohjalta samoista oireista kärsiville..(?)
    Ja ihan yleisesti ottaen, jos joku nyt sattuu ottamaan kirjaimellisesti kaiken mitä netissä kirjoitetaan kyseenalaistamatta mitään, taitaa siinä vaiheessa olla lukijassa, eikä kirjoittajassa vika.

    Omasta kokemuksesta, noin 20 vuotta vatsaongelmien kanssa kamppaileena, about kymmeniä kertoja lääkärissä ilman apua käyneenä voin todeta, että nimenomaan ruoansulatusentsymeistä, ja itseasiassa PH-dietin kaltaisesta ruokavaliosta olen saanut suuren helpotuksen oireisiini. Eikä muuten kukaan lääkäri KOSKAAN maininnut, että vika voisi olla ruokavaliossani (mikä oli silloin ”terveellinen”, eli suomalaista ruokaympyrää vastaava) tai esimerkiksi hapettomassa vatsassa. Diagnoosiksi sain minäkin aikanaan ärtyvän suolen oireyhtymän, ja muistan ikuisesti kuin lääkäri totesi, että: ”tämän asian kanssa on vain elettävä”. Tuolloin olin jo hieman kerennyt perehtyä ravintoasioihin omatoimisesti ja lääkäriltä tiedustellessani viljatonta kokeilua, oli vastaus ”Ei missään nimessä kannata kun ei kerran keliakiaa ole ja jotta saat kuitua riittävästi”.. Nykyään olen todellakin kiitollinen, etten häntä uskonut, vaan etsin lisää tietoa netistä googlettamalla. Nimenomaan viljat ruokavaliosta karsimalla sain jo valtavan helpotuksen olooni ja nyt muutenkin ruokavaliota puhtaammaksi muuttamalla olen päässyt miltei kaikista vaivoista eroon.

    Näiden kokemusten myötä (mitä siis ravitsemusasioihin tulee), minulle on suoraan sanottuna aivan sama mitä mitkäkin lääkärit jne kotikemistit ”tutkimuksineen” milloinkin sanovat. Oma kokemus on se, joka nykyään mitään merkitsee.

    Onneksi siis löytyy näitä sinun kaltaisia ihmisiä Jutta, jotka jakavat avoimesti omakohtaisia kokemuksiaan, ja sitä kautta auttavat myös muita samassa tilanteessa olevia. :)

  6. Oletko ”kemisti” nyt ihan tosissasi siitä, etteikö ravinnon ph:lla ole mitään vaikutusta? On totta, että ihmisen elimistön puskurit pyrkivät kaikin keinoin pitämään ph tason optimaalisena. Mutta miettivätkö nämä kemistit mihin kroppa laitetaan, jos se joutuu päivä toisensa jälkeen puskuroimaan pitääkseen tason oikeana? Ihmiset laittavat elimistönsä rankkaan työhön sen sijaan, että söisivät sille sopivaa ravintoa, joka auttaa sitä ylläpitämään oikeaa PH-tasapainoa.

    Ph-ruokavalio onkin kehitetty juuri tätä näkökulmaa silmälläpitäen. Ei kukaan usko, että syömällä hirveästi hapanta ruokaa (mm. maitotuotteita ja lihaa) elimistön PH-taso muuttuu radikaalisti. Fiksut kemistit taas käsittäneet asiat ihan väärin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta