Näin pääsin irti sokerikoukusta

Kuten olen usein teille täällä maininnut, olen aina ollut sokerihiiri. Vuosia ajattelin, että ei ole oikotietä ”onneen” eli pois siitä etten enää sokeria himoitsisi. Toisin on kuitenkin käynyt ja se jos joku on aika uskomatonta.

IMG_6071-2

Ihan alkuun tahdon sanoa, että en ole absolutisti sokerin suhteen. En itseasiassa ole absolutisti minkään asian suhteen, sillä tahdon mennä fiilisteni mukaan. Usealle toimii totaalikieltäytyminen ja sitä usein suositellaankin sokerikoukussa eläville ihmisille. Kun jätät sokerin kahdeksi viikoksi, sen jälkeen sinun ei enää tee edes mieli sokeria. Niinkö? Itse en usko tämän kaltaisiin totaalikieltoihin. Ylipäänsä asioiden kieltäminen vaikuttaa alitajuntaamme negatiivisella tavalla ja lopulta teemme siitä omassa päässämme ongelman. Tämä ainakin omalla kohdallani ja siksi en lakkoile minkään asian suhteen enää ikinä elämässäni.

En oikein tarkkaan edes osaa sanoa mistä se alkoi tai mitä ylipäänsä tapahtui? Tärkein startti asiaan taisi olla se, kun vatsani alkoi oireilemaan. Jouduin jättämään myös sokerin kuukaudeksi ja se oli aika kamalaa. Samalla oloni toki parani, kun ruokavalio muuttui vatsaystävällisemmäksi. Siitä sitten pikkuhiljaa karkin syöntini väheni. Se ei ollutkaan enää joka viikkoista herkuttelua ja Makuunin irtokarkkilaarit pyörivät mielessä yhä harvemmin ja harvemmin. En tehnyt asiasta ongelmaa vaan otin rennosti. Samalla meiningillä mennään edelleen. En tietoisesti vältä karkkia, mutta eipä minun tee sitä juuri mielikään. Ja silloin jos karkkia syön, määrät ovat aika pieniä kunnes jo huomaan, että olo muuttuu pyörryttäväksi ja alkaa tulemaan ns. karkkihumala. Saatan ostaa esimerkiksi sellaisen 200 gramman Ässä Mix-pussin ja puolen välin kohdalla lopetan syömisen. Ei vaan tee enää pysty tai edes halua määräänsä enempää. Ja kyse ei tosiaan ole morkkiksesta sillä karkin syönnin itselleni kyllä ehdottomasti sallin.

IMG_6085

Karkkihumala on muuten asia josta tahdon pari sanaa sanoa. Sitähän ei siis itselleni tullut juuri koskaan aikaisemmin. Saatoin syödä puolikin kiloa irttareita ilman huonovointisuutta. Nykyään jo sata grammaakin on siinä ja siinä kunnes olo alkaa muuttumaan erikoiseksi. Omalla kohdallani liika määrä tuntuu nykyään aika helposti ja menenkin aivan toimintakyvyttömäksi. Se väsymys ja lamaantuminen, aivan kamalaa! Ei vaan voi olla miettimättä kuinka herkäksi kehoni on sokerille tullutkaan. Yleensä stoppaankin viimeistään siinä vaiheessa, kun alan ensioireita huomaamaan. Ei mitään järkeä vetää sokeria niin paljon, että jumittaa seuraavat kaksi tuntia eikä kykene juuri mitään tekemään.

Jos sinä kamppailet tälläkin hetkellä sokerikoukun kanssa suosittelen, että mietit miksi sokeria niin usein syöt? Voisitko vähentää alkuun vaikka kerta viikkoon? Itse en kuitenkaan kannata näitä ”kerran viikossa kaikki mätöt” päiviä joita erään lajin piireissä harrastetaan, vaan suosittelen pitämään järjen päässä. Yksi vaihtoehto on muuttaa omaa ajatusmaailmaansa. Yksinkertaisesti opetella raakasuklaan ja muiden terveellisempien vaihtoehtojen suosimisen. Siinä pikkuhiljaa huomaa kuinka valkoisen sokerin syöminen vähenee, ihan huomaamatta. Myös se, että syö kunnolla normaalia ruokaa auttaa asiaa. Ei dieeteille ja kitukuureille. Myöskään nälkäisenä ei kannata suunnata ruokakauppaan… Sen lisäksi kannattaa opetella unohtamaan ”maanantaina alkaa uusi elämä” -ajatusmalli. Suosittelen lopun elämän muutoksia, lempeästi. Pienin askelin kohti parempaa hyvinvointia. ♥

IMG_6075-001

Olen muuten monesti miettinyt, että onko karkin syönti mahdollisesti eniten suomalaisten ”ongelma”? Jos mietitään vaikka juuri välimeren maita, sieltä et löydä ihan hirveästi tuota karkkivalikoimaa. On lähinnä muutama pussi Hariboa. Oletteko huomanneet saman? Täällä Suomessa on aivan liikaa hyviä karkkilaatuja ja hyllyt suorastaan huutavat puoleensa. Onneksi nykyään kauppojen valikoimista löytyy jo parempiakin vaihtoehtoja kuten raakasuklaata, kuivattuja hedelmiä ja The Ginger Peoplen inkiväärikarkkeja, jotka ovat muuten ehdottomasti ihan lemppari leffaeväitäni. ♥

Millaisia ajatuksia valkoinen sokeri teissä herättää? Myöntääkö moni olevansa koukussa? 

On my way

12 vastausta artikkeliin “Näin pääsin irti sokerikoukusta”

  1. Entinen sokerihiiri täälläkin. Ja oon sitä varmaan edelleenkin, mutta nykyään kohtuus on mukana. Itselleni on toiminut se, että olen ”hämännyt” itseni syömään terveellisiä herkkuja. Tunnen siis herkuttelevani edelleen päivittäin, karkit ja suklaa vaan on vaihtunut hedelmiin ja kasviksiin. Ja siihen tosiaan voi tottua! Ja totaalikieltäytymistä en tosiaan suosittele minäkään, siitä ei seuraa kuin repsahdus. Eli kahvipöydässä otan mitä on tarjolla, joskus syön ähkyynkin. Mutta on ihana huomata miten sen jälkeen tulee taas ikävä tuoreita, raikkaita ruokia. :)

    • Kyllä, itsekin harrastan tuota vaikkakaan en ihan päivittäin. Raakasuklaa on yksi ehdoton lempparini! :)

  2. Moikka,
    Oon huomannut ihan saman Välimeren maissa matkustellessa. Ei niitä karkkeja vaan yksinkertaisesti ole!😃 Ihmisetkin tuntuu olevan hyvinvoivempia ja laihempia kuin suomalaiset. Onhan Välimeren ruokavalio on tutkitusti terveyttä edistävää. Veisivät ne karkit pois täälläkin. Haribo ei mun mielestä oo edes kovin hyvää. 😀

  3. Näin instagrammissa kuvan ennen matkaasi missä näkyy siniset farkut ja vähän jotain sinivalkoista kuviollista paitaa. Mistä se paita mahtaa olla ja onkohan vielä myynnissä? :)

    • Paita on Mangosta. :) Ostin juuri ennen lomaa eli veikkaan, että voi löytyä!

  4. en koe ongelmasi sitä, että syön kerran-pari viikossa karkkia, jäätelöä tai suklaata, koska nautin niistä. Miksi ei saisi? jos muuten elää terveellisesti niin ei muutamalla epäterveellisemmällä valinnalla ole mitään väliä.

    • Olen täysin samaa mieltä. En mielestäni väittänyt tekstissäni muuta? :)

  5. Espanjalaiset syö vastaavasti paljon rasvoja, vaikkakin käyttävät ”hyviä” öljyjä kohtuus kaikessa..Järkky katsoa kuinka kaupasta ostetaan niitä 5litran pulloissa. Aamut alkavat usein munkeilla ja croisanteilla, jotka vielä uitetaan suklaassa :D pähkinöitä ja siemeniä syödään välipaloina paljon, ruokaa tehdään usein rasvakeittimissä jne. Tiiä sitte kumpi on parempi pahe, mut minä aion lauantai karkkini syödä hyvällä omalla tunnolla vastasuudessakin.

    • Totta kyllä. :) Mielestäni noin kuuluu tehdäkin! Puhuin nyt sokerikoukusta ja sellaisesta mättämisestä jolla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että herkuttelee kerran tai pari viikossa. Kullekin toimii oma tapansa mutta itse olen tasapainoisempi tällä nykyisellä tavallani joka on ikäänkuin luonnistunut luonnostaan. :)

  6. Tässä katsoin hiljattain eräänlaisen dokumentin, joka kertoi elintarviketeollisuudesta ja lihavuudesta. Siinä korostettiin mm. Sitä, että karkkeihin ja muihin herkkuihin lisätään sokeria tai makeutusaineita, jotta ne maistuvat paremmille ja KOUKUTTAVAT ihmisiä, jota he ostaisivat tuotteita enemmän ja lisäävät näin myyntiä… Herkkuja ei ole suunniteltu enää ihmiskehoa varten (keho ei tunnista niitä kaikkia aineita joita nykyään karkkeihin laitetaan ja sitten tulee kaikenlaisia vatsaoireita: turvotusta, ilmavaivoja tms) dokumentin asia nyt on itsestään selvää, mutta jotenkin se havahdutti todellisuuteen.. harvemmin on tullut herkkuja syötyä tai muitakaan makeutusaineilla makeutettuja tuotteita viimeaikoina ja kyllä sen oloissa huomaakin. Vatsa voi paljon paremmin, eikä tee enää niin usein mieli makeaa..

    • Niin, kuinka valitettavaa. Valkoinen sokeri on huumetta, myrkkyä, you name it. Uskon, että tässäkin on osittain kyse rahasta ja bisneksestä jota tehdään ihmisten terveyden kustannuksella.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta