Ei niin hyvällä fiiliksellä

Kulunut viikko on ollut rehellisesti sanottuna todella raskas. Mieleni on käynyt niin synkissä maailmoissa etten tiennyt sen sellaiseen edes kykenevän. Itseasiassa ensimmäistä kertaa elämässäni mietin aidosti, että mitä jos masentuisin ja jokainen päiväni tuntuisi tältä?  Tunnemaailmani on tosiaan mennyt niin alamaailmassa ja edes parhaimmatkaan piristys yritykset eivät ole parantaneet fiilistäni.

IMG_1903-001

Mieli ei ole vieläkään mitenkään kovin korkealla, mutta parempaan päin. Tähän tunteeseen ei  myöskään löydy mitään yhtä yksittäistä syytä, vaan se on kokonaisuus. Muutama asia vahvemmin kuin toinen. Jännä juttu muuten kuinka alavireisellä mielellä joka ikinen ns. tavallinen arjen vastustus tuntuu aivan jäätävältä. Kuten nyt vaikka toissa päivänä piilolinssin hajoaminen, hiusten hidas kuivuminen ennen töihin lähtöä, kiire, nälkä, jano… Ihan kaikki. Sitä haluaisi vaan nukkua. Treenaaminen ei suju koska ei ole voimia, ihmissuhteet tuntuvat raskailta ja kaikki niin kovin hankalalta.

En ole koskaan ollut alamaissa muutamaa päivää pidempään, joten en oikein osaa käsitellä tuntemuksiani. Tämä kaikki tuntuu niin vieraalta, ikävällä tavalla uudelta. En nimittäin ole se tyyppi joka kerran kuussa masentuu ennen menkkoja, tai ylipäänsä rypee pettymyksissä kovin pitkään. Olen se nainen joka selviytyy, nousee sieltä kuralätäköstä ja heilauttaa hiuksiaan kaikelle sille paskalle. Nyt vaan on tuntunut sille, että se kaikki voimat ovat kadonneet. Olo on ollut niin heikko ja hauras. Riittämätön. Onneksi tänään on kuitenkin ollut jo parempi päivä ja uskon, että huominen on vieläkin parempi.

IMG_1889-003

Monellehan bloggaajalle blogi on paikka jonne ei haluta tuoda henkilökohtaisuuksia tai sen enempää yksityisasioitakaan. Itsekin vedän rajan siihen etten nyt kovin tarkasti asioitani ruodi mutta koen, että jonkunlainen avoimuus on se juttu jota haluan täällä ylläpitää. Jos tuntuu paskalta niin kerron sen ja jos taas olen onneni kukkuloilla, kerron senkin. Kaikki tämä on inhimillistä, sillä kenekään elämä ei ole aina täydellistä. Ja toisaalta tällainen minä myös olen. Koen todella vahvasti erilaiset elämänmuutokset, tilanteet, tunne-elämän käänteet… Reagoin aina vahvasti koko kehollani enkä sitä häpeä myöntää.

Uskon, että tällaiset tunnemaailman kuohut vievät meitä kuitenkin loppupeleissä eteenpäin. ”Vastoinkäymisistä voimaa” vai miten sitä sanotaankaan? Tiedän, että omat murheeni ovat pieniä monien suurien maailman murheiden rinnalla, mutta omassa päässä ne toki tuntuvat aina niin suurilta. Jos huono fiilis ottaa yliotteen, se vaan ottaa. Onneksi huomenna on kuitenkin päivä uusi ja mieli tosiaan ollut positiivisempaan päin. Jaksan uskoa ja luottaa siihen, että vanha Jutta on kohta taas puikoissa.

Erityiskiitos muuten sinulle joka tänään kommentoit ikäänkuin ”tilauksesta” ihanan positiivista kommenttia riittämisestä. Se tuli niin oikeaan saumaan ja jotenkin silti kovin puskista. Kiitos. <3 Joskus tuollaisella palautteella on vielä suurempi merkitys, kuin normaalisti.

Mukavaa alkavaa viikonloppua jokaiselle ja lupaan postailla huomenna pirteämmin. <3 

On my way

16 vastausta artikkeliin “Ei niin hyvällä fiiliksellä”

  1. Heiiii, leijonakuningas-totuudet auttaa aina! ”kun maailma kääntää selkänsä sinulle, sinä käännät selkäsi maailmalle!” :) Muista myös, että vain vahvat akat selviytyy ;) Riittämättömyys taas on tunne, jota kukaan ei tarvi, sillä ei meidän tarvi koskaan riittää loppujen lopuksi kuin itsellemme.

    • Ihana ”Leijonakuningas-totuudet”. :D Mutta totta kyllä, upeita totuuksia. Kiitos sulle Mari tsempeistä, kyllä tää tästä. :)

  2. It is all going to be alright ❤️ Itse pohjamudissa viimevuonna rypeneenä voin sanoa, että kun tuosta fiiliksestä pääset yli, niin pienet kuin suuretkin asiat tuntuvat taas positiivisilta ja jokainen ”itsestäänselvyydeltä” tuntuva asia näyttäytyy taas uudessa valossa. Kukkien värit korostuu, pienet asiat riemastuttaa ja askel tuntuu taas kevyemmältä. Ihan kuin maailma näkyisi taas puhtaiden linssien läpi. Tsemppiä alakulon selätykseen, it will pass! xx

    • Kiitos Laura, itsekin uskon siihen. :) Elämässä on kuitenkin välillä kohdattava myös ei niin mieluisia tunteita ja nyt omalla kohdallani on juurikin sellainen vaihe. Uskon kuitenkin vahvasti aina siihen, että elämä loppupeleissä voittaa ja kaikesta me selvitään entistä vahvempina! Kiitos tsempeistä ja upeaa syksyä sinulle.

  3. Täällä myös ollut hieman raskasta. Mies, johon olin koko kesän ihastunut, paljastuikin varatuksi. Puoli tuntia tiedon saamisesta oli töissä paha tilanne päällä ja samaan aikaan nieleskelin itkua ja oksennusta kun yritin keskittyä selviämään päivästä. Olin niin vihainen miehelle valehtelusta ja itselle siitä, etten huomannut selviä merkkejä asiasta. Muutaman päivän märehtimisen jälkeen totesin, etten halua katkeroitua ja käänsin ”mikä mussa on vikana”-ajatukset ”oon niin upea, ettei se vaan voinut itselleen mitään”-ajatuksiksi. Lopulta jopa sovin asian miehen kanssa ja olemme nyt moikkausväleissä. Koskaan ei tiedä missä törmää toiseen seuraavan kerran, joten parempi näin. Ennen vastaavasta tilanteesta olisi seurannut kuukausien ”miehet on sikoja”-vaihe, mutta nyt oli hienoa huomata miten sitä on kasvanut ihmisenä. Tämähän oli lopulta vaan hyvä juttu, koska ihan samalla tavalla mies olisi varmaan pettänyt minuakin eli hyvä kun pääsin siitä eroon.

    Meni nyt vähän ehkä aiheen vierestä, mutta tosiaan vastoinkäymiset kasvattaa ja ihana aurinkoinen lauantai ehkä piristää sinuakin. Tsemppiä!!

    Ps. Nää sun postaukset on aina sellaisia, että tekisi mieli kommentoida melkein joka kerta, mutta yritän hillitä itseäni :D

    • Hurja tilanne, huh. Mutta kuinka aikuismaisesti tilanteen selvitit itsesi ja toisen osapuolen kanssa on vieläkin ihailtavampaa. Usein me tosiaan käperrytään itseemme ja aletaan soimaamaan omaa napaamme, vaikka voisimme nimenomaan kääntää tilanteen täysin toisin päin. ”Ansaitsen parempaa” tai ”edessäni on vielä parempaa”.

      Itse uskon myös jonkunlaiseen johdatukseen ja siihen, että kaikenlaiset elämäntilanteet tulevat eteemme syystä. Kaikesta voimme oppia, kasvaa ja vaikka välillä sattuu se tekee meistä vahvempia. Toisaalta on välillä vahvuutta osata olla myös heikko. Aina ei tarvitse jaksaa ja pystyä. Välillä saa ihan luvankin kanssa olla paskana.

      Hahah, no kommentoi ihmeessä. Musta on mukavaa saada ihmisiltä vertaisajatuksia. Paljon tsemppiä sinnekin ja ihanaa alkavaa syksyä!

  4. Tsempit täältä! Eiköhän ne fiilikset vielä parane. Toki en tiedä sun tilannetta, mutta on välillä ihan ookoo mennä huonommilla fiiliksillä. Kuulunee elämään.

    Oon laiska kommentoimaan, mut oot kyllä paras bloggaaja.. Luen jokaisen postauksen! Täällä siis eräs hiljainen lukija joka todella arvostaa hommaa mitä teet :)

    • Ihana kiitos paljon! <3

      Ja näinhän se on, kaikki tunteet kuuluvat elämään ja ne tulee vaan tuntea ja kokea. Tsemppisi tsemppaa kyllä kovasti, joten kiitos vielä siitä.

  5. Hei Jutta, haluan vain kertoa että arvostan valtavasti rohkeuttasi kertoa myös näistä negatiivisemmistä tunteista blogissasi. Välillä elämä potkii, mutta onneksi on aina uusi huominen. Toivon kaikkea hyvää sinulle ja tsemppejä pohjamudista nousemiseen. Olet yksi suosikkibloggaajistani! <3

    • Kiitos! Kivasti sanottu. Arvostan todella, että jaksat kommentoida tällaista tsemppaavaa kommenttia vaikka emme tunnekaan. :)
      Ihanaa syksyn alkua sinne! <3

  6. Tsemppiä vaikeuksien voittamiseen, toivottavasti tänään olet ollut jo paremmalla mielellä! Kiitos hyvästä blogista! 😊 Ja minun mielestäni on vain hyvä että kerrot avoimesti fiiliksistä etkä yritä esittää mitään 👍

    • Kiitos, olen ollut. Ihanat ystävät saavat ihmeitä aikaan! :) Ja onpas kiva kuulla, että blogikin miellyttää.

      Ihanaa elokuun loppua sinne. :)

  7. Ei tarvitse luvata pirteämpää postausta, parasta on olla rehellinen omista fiiliksistä ja ehkä sitä myöten vähän jakaa niitä kurjia fiiliksiä muille. Se auttaa myös ja vertaistukea on yleensä aina tarjolla lukijoiden puolella. Jos ei ois alamäkiä niin ei ois niitä ylämäkiäkään. Tsemppiä ja voimahaleja ☺

    • Ihana, kiitos. Todella huikeaa miten tuntemattomat ihmiset voivat osata tsempata tällä tavoin, iso hali sinne! :)

  8. Oikeesti on ihana lukea joskus blogeistakin huonommista fiiliksistä, vaikka en mitään alakuloa toisille tietty toivokkaan. Mutta kun sitä on meillä kaikilla kellä minkäkin verran niin saa itelleen lohtua. Ja en todellakaan odota että bloggaaja ruotisi niitä syitä sen tarkemmin.

    Kiitos sulle kivasta blogista, josta olen tykännyt juuri näiden ”henkisempien” juttujen takia. Esim. se taannoinen eropostaus lohdutti mua, koska erosin viime vuonna 9 vuoden suhteesta ja omassa kaveripiirissä olen todellakin ainoa eronnut ja sinkku..

    • Niin, myös negatiiviset tuntemukset ovat osa elämää ja mielestäni niin kovin inhimillisiä. Onneksi nyt on jo parempi mieli! Ystävien kanssa vietetty viikonloppua saa kyllä aina ihmeitä aikaan. :)

      Ja ihan mahtavaa jos postauksestani sait lohtua. Mikä voisikaan kirjoittajalle parempaa palautetta olla! Ja muista, erokin voi opettaa ja kasvattaa. Se tekee sinusta ihan varmasti vahvemman ihmisen ja vielä joku päivä kykenet katsomaan tilannetta niin eri näkökantilta. Se vie kuitenkin aikaa ja kaikki se tunnekirjo on vaan vastaanotettava, tunnettava. Halaus sinne! <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta