Uskotteko sielunkumppanuuteen?

Sielunkumppanuus sanana kuulostaa ehkä hieman absurdilta ja osittain jopa sananhelinältä. Tiedän ettei monikaan usko tuon kaltaiseen kumppanuuteen missään ihmissuhteissa, höpön löpöä. Moni näin ajatteleva ei usko myöskään elämän tarkoitukseen, karmaan, johdatukseen, energioihin tai mihinkään ”yliluonnolliseen”. Ei siinä, olemme erilaisia ja tuokin on ehdottomasti oikea tapa ajatella.

img_5200-001

Itse taas lukeudun nimenomaan ihmisiin, jotka uskovat suurempiin voimiin ja siihen, että me ollaan vaan pieni osa tätä suurta maailmankaikkeutta. Uskon siihen, että meitä ohjaillaan ja esimerkiksi tietynlaiset ihmiset kohtaavat tarkoitetusti. Uskon sielunkumppanuuteen niin rakkauden, kuin ystävyydenkin saralla. Uskon siihen, että toisinaan ihmisten välille syntyy yhteys jopa minuuteissa eikä sitä pysty millään tavalla selittämään. Me myös vedämme puoleemme jotain sellaista joka on sidoksissa elämäämme, elämäntilanteeseemme ja siihen millaisia ihmisiä toinen toiselle olemme. Ihan siis tahtomattammekin. Olemme ikäänkuin magneetteja.

Mitä sielunkumppanuus sitten tarkoittaa? Itselleni se on sanoin kuvaamaton yhteys kahden ihmisen välillä jota ei oikein pysty sanoin selittämään. Sielunkumppanit ovat ikäänkuin ihmisiä jotka auttavat sinua kasvamaan eheäksi ja tiedostamaan omat vahvuudet sekä heikkoudet. Heidän kauttaan on mahdollisuus kasvaa täydelliseksi versioksi itsestään. Toki pääsemme yksinkin aika pitkälle mutta nimenomaan sielujen tasolla kanssasi bondaava ihminen on iso osa tällaista prosessia. Sielunkumppani ymmärtää sinua monella sellaisella tasolla jolla muut ihmiset eivät välttämättä ymmärrä. Sielunkumppani usein auttaa sinua ymmärtämään myös itseäsi.

img_5202-002

Sielunkumppaneiden kanssa tulee myös usein oitis fiilis siitä, että ollaan tunnettu vuosia. Se on joku sellainen yhteys ja fiilis siitä, että on kohdattu jo ”aikaisemmassa elämässä”. Yliluonnollinen tunne siitä, että tässä ihmisessä on juuri minulle jotain. En kuitenkaan tarkoita tällä sitä, että ne muut ystävät/ihmiset eivät olisi saman arvoisia, ei. Sielunkumppanuus on vaan joku sellainen näkymätön voima joka on olemassa mahdollisesti kahden hmisen välillä. Side joka tekee tuosta suhteesta nimenomaan erityislaatuisemman muihin verrattuna. Ja sielunkumppanuutta voi tosiaan kokea ystävyyssuhteissa tai ihan rakkaudessa jopa useampien eri ihmisten kanssa elämän aikana.

Uskon myös, että vedämme puoleemme ihmisiä joiden kanssa nimenomaan tällainen sielunkumppanuus voisi syntyä. Ikäänkuin hakeudumme samanlaisten ihmisten seuraan. Ja vaikka luonteen ei tarvitsekaan olla täysin sama, samankaltainen ajatusmaailma yhdistää. Itse ainakin henkilökohtaisesti huomaan hakeutuvani enemmän niiden ihmisten seuraan joissa on lämpöä, aitoutta ja tiettyä herkkyyttä. Koen myös, että ne ihmiset jotka uskovat  yliluonnolliseen tulevat aina minua lähemmäs. Heidän kanssaan on helpompi luoda tietyllä tapaa syvä suhde, sillä sielunmaisema on samanlainen. En tiedä onko se tosiaan osittain jotain energiaa vai mitä, mutta tällaisetkin seikat usein vaistoaa.

img_5204-001

Jotta voimme löytää todellisia sielunkumppaneita meidän tulee tuntea itsemme. Meidän tulee ymmärtää ihan aluksi mikä on sielu ja olla ikäänkuin aktiivinen omalla hengellisellä kasvun tiellä. Jos emme ikinä mieti omaa sielunelämäämme, on hyvin hankalaa olla tietoinen edes omasta sielustaan. Kuulostaa hankalalta mutta ylipäänsä kaikki elämänarvot ja mielenmaailmamme heijastelevat sitä millainen sielunmaisemamme on. Itselleni sielu on se tärkein osa minua. Sielu on se joka jää, kun kaikki muu loppuu.

Mielestäni on valinta haluammeko tuntea itsemme perinpohjin vai emme. Haluammeko tutustua sieluumme ja löytää sielunkumppaneita. Kumpikaan ei ole oikea tai väärä tapa elää tätä elämää, mutta itse koen nämä jutut todella mielenkiintoisena. Haluan löytää elämästä puolia joita en tiennyt olevan olemassakaan.

Uskotteko te sielunkumppanuuteen? Oletteko ehkä tavanneet tällaisia ihmisiä elämänne aikana? :)

On my way

8 vastausta artikkeliin “Uskotteko sielunkumppanuuteen?”

  1. Mä oon aina vähän uskonut sielunkumppanuuteen, jopa niinä hetkinä kun tuntu sinkkuna ettei ikinä löydä ketään jaksoin usko et jossain mulle on sielunkumppani. Oma usko vahvistui kun kohdattiin. Sitä tunnetta ei pysy kuvaamaan mitenkään, se on ihan käsittämätöntä miten yhtäkkiä eteen ilmestyy sellanen ihminen jonka kanssa kaikki asiat vaan loksahtaa paikalle, tuntuu et on tuntenut ikuisuuden jo. Enää ei tarvii miettiä suhteen kirjoittamattomia sääntöjä (mm. kuinka nopeesti saa mennä sänkyyn, millon on ok puhua mikä meidän tilanne on……. jne) Kaikki asiat vaan toimii ja etenee just niinkun niiden kuuluu ja kummatkin tuntee samalla tavalla.

    Uskon myös karmaan ja vahvasti siihen ettei me olla ainoita täällä maailmassa, jossain muualla on vielä kehittyneempää porukkaa kuin me. Se ois musta ihan loogista, maailmankaikkeus on loputon joten en nää mitään syytä miksei sinne mahtuis muitakin mukaan. :D

    • Mahtavaa kuulla. :) Itseasiassa mä olen samoilla linjoilla tuossa, että haluan tulevassa parisuhteessani asioiden menevän omalla painollaan. Nuorena stressasin aina kaikesta edellä mainitsemastasi turhuudesta. Kun on oikea ihminen ei tuollaisilla asioilla ole oikeasti väliä.

      Olen ylipäänsä alkanut vähentämään ihmissuhde pohdintoja sillä vanhemmiten olen alkanut kokemaan ne vähän turhaksi. Jutut joko toimii tai sitten ei toimi. Ei jaksa stressata tai säätää. Muutakin tekemistä. :)

      Todella samoilla linjoilla siis kanssasi. Ja kiitos, kun rohkenit kertomaan avoimesti mielipiteesi!

  2. Uskon sielunkumppanuuteen, mutta sitä vastoin en mihinkään yliluonnolliseen. Minulle sielunkumppanuus on enemmän sitä, että tunnistaa toisessa jotain samaa, mitä itsessä on myös. Ja joskus tuntee vetoa ihmisessä myös johonkin sellaiseen mitä kaipaisi itselleen, tai mitä tuntee vain tarvitsevansa. Minusta se on ihan luonnollista. :)

    • Hyvä ajatus. :) Eikä kaikkien tosiaan tarvitsekaan uskoa yliluonnolliseen. Itse vaan koen, että maailmankaikkeus on liian siisti ollakseen vaan ja ainoastaan meitä varten. Ajattelen myös niin, että ihmisen mieli ja aivot ylipäänsä ovat rajalliset. Meidän on vaikea ymmärtää maailmankaikkeutta ja meille on monesti helpompi ajatella, että olemme ne maapallon ”älykkäimmät” olennot. :) Itselleni nuo voimat ovat jotain meitä suurempaa. Sellaista joiden rinnalla me jäämme todella pieniksi.

  3. Uskon ihan samoihin juttuihin:) sielunkumppanuuteen ja erilaisiin energioihin elämässä. Jotenkin oli mukava lukea tekstistä asioita mitä itse viimeaikoina paljon miettinyt. Tapasin vasta ihmisen joka vaikutti kuvailemaltasi sielunkumppanilta. Valitettavasti se oli jo suhteessa toisen kanssa ja elämät vei eri suuntiin ettei enään kohdattu. Jotenkin tuntuu nyt ihan hullulle olla erossa kun se yhteys oli niin vahvan tuntuinen. Ihan siis ystävinä tutustuttiin mutta koen et parempi et se jäi näin. :) Ei ehkä tuntunut pelkältä kaveruudelta kuitenkaan.Kiitos tekstistä!

    • Mukava, kun kommentoit! :)

      Kuulostaapas ikävältä. Mutta toisaalta, uskon myös tarkoitukseen näissäkin jutuissa. Jos tämä ihminen menee nyt ohitse, saattaa hän tulla elämääsi ehkä joskus myöhemmin -tai sitten ei. Sielunkumppaneitakin voi nimittäin olla useita. Mutta ymmärrän, että tuo varmasti harmittaa jos yhteyden on niin vahvana kokenut.

      Ihanaa syksyä sinne! :)

  4. Hei Jutta,

    Olen pohtinut ihan samoja asioita, ja suosittelen tutustumaan sielunkumppanin, karmallisen suhteen ja kaksoisliekin termeihin jos tykkäät lukea tuon tyyppisistä jutuista! :-) Saat varmasti lisää tietoa aiheen tiimoilta! Itsekin siis uskon vahvasti ylempiin voimiin. :-) Ihanaa päivää sinulle!

    • Kiitos vinkistä, pitääkin tutustua. :) Sinnekin oikein ihanaa päivää!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta