Karsi turhat ihmissuhteet

Viime viikot ovat olleet raskaita ja haastavia. On oikeastaan korostunut hyvin pitkälle ketkä ihmiset ovat niitä, joita kiinnostaa ja jotka seisovat rinnallasi myös vaikeuksien kohdatessa. Tiedän, että olen ihminen joka ei ole heti avosylin jokaiselle ikävistä asioista kertomassa, mutta ne ystävät jotka tietävät ja tuntevat, osaavat antaa tilaa mutta samalla myös huolehtia. Mielestäni on todella rikkautta omistaa nimenomaan ihmisiä, joita kiinnostaa elämäsi myös silloin, kun kaikki ei ole mitään highlifea vaan olet kirjaimellisesti pohjamudissa.

img_9251

Olen maininnut täälläkin muutamaan otteeseen kuinka olen ihminen, joka kiintyy ihmisiin hyvin hitaasti. Mutta silloin, kun aidosti kiinnyn sattuu näihin ihmisiin pettyminen todella paljon. Elämässäsi voi olla kymmeniä ihmisiä mutta vaan murto-osa on aidosti niitä, joista luopuminen satuttaa. Viime aikoina olenkin nimenomaan kokenut luopumisen tuskaa. Käynyt läpi todella ristiriitaisia fiiliksiä pettymyksen ja luopumisen välimaastossa. Se mitä olen nyt kuitenkin tässä oppinut on nimenomaan se, että niistä ihmisistä luopuminen jotka sinua satuttavat on väistämätöntä. Jos haluat voida hyvin ja olla onnellinen elämässäsi, ei siellä yksinkertaisesti ole tilaa ihmisille joihin joudut pettymään. Jokainen mokaa kerran mutta jos sinua kohdellaan jatkuvasti tieten tahtoen ajattelemattomasti ja huonosti, ei kenelläkään ole syytä jatkaa tuollaista ihmissuhdetta.

Veikkaan vahvasti, että jokaisen elämässä on ainakin yksi ihmissuhde joka syö meistä energiaa, mutta jonka katkaiseminen tuntuu hankalalta. On myös olemassa tietty ihmistyyppi, joka nimenomaan saa sinut välillä tuntemaan olosi todella hyväksi ja sitten taas hyvin huonoksi. Mielestäni jokaisen tulisikin säännöllisesti punnita mitkä asiat ovat elämässä tärkeitä ja millaiset ihmiset haluat elämääsi kuuluvan? On aidosti väliä millaisten ihmisten kanssa aikaasi vietät, sillä seuralla on hyvin suuri vaikutus. Toisaalta, tottakai myös sinä pystyt vaikuttamaan seuraasi. Kukaan meistä ei ole aina parhaimmillaan tai se kaikista esimerkillisin. Ihmiset tietenkin mokailevat. On kuitenkin eri mokailla ja parantaa tapansa, kuin jatkaa mokailua kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Anteeksiantoa ei ole tehnyt jatkuvasti rikottavaksi vaan siksi, että oppisimme tekemistämme virheistä.

img_9231

Tämän tekstin sanoma oli siis otsikon mukaisesti se, että karsi turhat ihmissuhteet. Jos koet, että elämässäsi on tänä päivänä joku ihmissuhde joka vie sinusta kaikki mehut ja jonka vuoksi voit huonosti, jätä se. Ei ole mitään järkeä kitua ja hukata elämäänsä voiden jatkuvasti pahoin. Vaikka se hetki kirpaisee, tiedät kyllä myöhemmin tehneesi oikein. Ketään meistä ei nimittäin ole tehty kantamaan liian suurta taakkaa harteillaan.

Valitaan elämäämme ne ihmiset, jotka täydentävät meitä ja joiden kanssa voimme jakaa ilot ja surut. Ne tyypit jotka aidosti välittävät ja joiden kanssa meidän ei tarvitse miettiä asioiden motiiveja, koska tiedämme kaiken perustuvan välittämiseen. Kaikki hyötyminen ja pinnallinen kaveeraaminen, nuo ovat itselleni ainakin nykyään yhtä tyhjän kanssa. Kaipaan elämääni aitoja ihmissuhteita, joista saankin jotain. Hyvä ihmissuhde on tasavertainen ja perustuu nimenomaan aitouteen. Rehellisyyteen ja siihen, että ollaan toisen edessä juuri sellaisena, aitona omana itsenä.

Ihanaa ja energistä alkanutta viikkoa jokaiselle! :)

On my way

9 vastausta artikkeliin “Karsi turhat ihmissuhteet”

  1. Hyvä kirjoitus! Olen kanssasi samaa mieltä. Miksi tuhlata elämäänsä ihmissuhteisiin,jotka aiheuttavat enemmän pahaa kuin hyvää. Kaikkea hyvää sinulle <3

    • Jep, juurikin näin! Kaikkea hyvää myös sinulle. :)

  2. Erittäin hyvä kirjoitus! Itse olen juuri tehnyt pisteen pitkälle ystävyyssuhteelle, joka on viime ajat tuntunut lähinnä ikävältä ja ahdistavalta. Tiettyjä asioita voi katsoa sormien läpi, olemmehan me kaikki erilaisia ja toimimme eri tilanteissa eri tavoin. Takana on pitkä ystävyys, eikä ihmissuhteiden päättäminen ole koskaan helppoa. En silti enää pystynyt jatkamaan ystävyyttä ihmisen kanssa, joka saa minut joka kerta nähdessämme tuntemaan itseni vähemmän arvokkaaksi tai huonommaksi. Ystävän tehtävä on nimenomaan tukea vaikeinakin aikoina, eikä nauttia siitä että toisella menee huonosti. Itse uskon, että kun uskaltaa luopua tälläisistä negatiivisista ihmissuhteista, saa varmasti jotakin parempaa tilalle elämäänsä<3

    • Kiitos suuresti!

      Niin. Teit aivan varmasti oikean ratkaisun vaikka se pahalta ehkä tuntuikin. Joskus tuon kaltaiset askeleet on vaan otettava oman hyvinvoinnin vuoksi. Rohkea olet!

      Ja näinhän se menee. Joskus on vaikea uskoa mutta, kun jaksaa uskoa tapahtuu elämässä varmasti juurikin noin!

  3. Oon nyt vähän aikaa lukenut blogiasi, ja kirjoitat mielestäni sellaisista aiheista, josta ei uskalleta puhua. Olet tuonut paljon lohtua elämääni, etten ole yksin näiden tunteiden kanssa, kiitos siitä!
    Päivän blogikirjoitus kosketti aidosti, koska lähelläni on juuri tälläinen ihminen, joka saa itseni tuntemaan arvottomammaksi ja huonoksi ihmiseksi. Kuitenkin vaikeaa on löydä välit poikki, koska meillä on yhteisiä ystäviä. Tiedän kuitenkin, että en tule olemaan häneen missään yhteydessä kun opinnot loppuvat. Näistä tunteista ei ole kuitenkaan ollut vielä rohkeutta puhua hänelle, mutta samaa mieltä olen kirjoituksesi kanssa. Elämässä kuuluisi olla vain ihmisiä, jotka seisovat rinnallasi ja voimaannuttavat.

    • Todella hienoa kuulla! Ja nimenomaan pyrin siihen, että rohkeasti avaisin jotain sellaisia portteja, joita ei välttämättä ihan joka blogissa availla. Välillä enemmän ja välillä vähemmän. Blogini elää aika pitkälti oman elämäni ja aatosteni mukaan. Kiitos sinulle siis vielä rohkaisevista sanoista. :)

      Totta. Ja jos tosiaan tiedät, ettei tilanne ole lopullinen ehkä voit elää sen kanssa vielä hetken? Välttää ehkä kaksinkeskisiä hetkiä tämän ihmisen kanssa? Tai jos oikein rohkea olet, sanoa hänelle suoraan jossain kohtaa? Sinä päätät mikä tuntuu parhaalta.

      On todellakin tärkeää millaisten ihmisten kanssa sitä aikaansa viettää! Ja uskon, että sinulla on aivan ihaniakin ihmisiä ympärilläsi. Et varmastikaan tarvitse tätä mielesi madaltajaa mihinkään.

      Tsemppiä ja ihanaa syksyä sinne!

  4. Minulla on ollut jo kauan tällaisia pohdintoja ja monesta ystävyyssuhteesta olenkin joutunut luopumaan. Olen sinua vuoden nuorempi, ja uskonkin, että juuri siinä 25-30v akselilla näitä kaverimaailman muutoksia tapahtuu ja monikin voi kokea olonsa tavallaan yksinäiseksi jopa. Minullakin on paljon kavereita, tuttuja, ihmisiä, joiden kanssa on aina juteltavaa ja ovat iloisia minua nähdessään. Kuitenkin olen itse niin diippi ihminen, että tarvitsen sellaisia todella syviä ihmissuhteita elämääni. En ole parinkympin jälkeen enää asunut paikkakunnalla, josta olen kotoisin, joten suurin osa lapsuuden ajan ystävistä on siellä ja toki, vaikka osaa tapaan edelleen (ja vanhoja lapsuusystäviä on noussut esiin myös) on välimatka kuitenkin harmittava. Ja taas hyvin suuri osa niistä ystävyyssuhteistä jotka ovat konkreettisesti tässä lähellä, ja jotka ovat ehkä joskus olleet syvempiä, eivät yksinkertaisesti enää sitä ole. Olen yhä useamman ihmisen kanssa huomannut, että elämme vaan niin erilaista elämää eikä ehkä persoonakemiatkaan enää niin toimi, että ystävyydellä olisi mielenkiintoista tulevaisuutta. Olen todella vaativa mitä tulee ystävyyssuhteisiin, mutta koen myös olevani vastavuoroisesti todella solidaarinen ystävyyttä kohtaan.

    Minun on aika helppo saada uusia kavereita, tuttuja, ehkä ystäviäkin, mutta uusien ystävyyssuhteiden syventyminen kestää yleensä auttamattoman liian kauan. Siksi harmittaa, että ne ”kypsät hedelmät” (:D) eli ne vanhat, syvät kaverisuhteet ovat monellakin eri kentällä menneet pieleen, esim. ajatusmaailman muuttuminen ja toisella taas vanhoihin kaavoihin juuttuminen ehkäpä, yhteydenpidon vähyys tai yksipuolisuus, katkeruus toiselta osapuolelta jne.

    Olen viime vuoden aikana tutustunut aivan mielettömän lupaavaan ihmiseen, uuteen ystävään, mutta lähiajat ovat olleet rankkoja, kun olen huomannut, ettei se ihminen olekaan ollenkaan sitä, mitä alkuhuumassani luulin ja kuvittelin. Myös se vaikuttaa tuntemuksiini tällä hetkellä, koska olen todella pettynyt. Minä en oikeasti tarvitsisi kuin YHDEN sellaisen järjettömän syvän kaverisuhteen, joka olisi vastavuoroinen ja olisi aina mukavaa nähdä ja jutella. Vaikka elämässäni on paljon kavereita, ei sellaisen ystävyyssuhteen potentiaalia ole nykyisissä ystävissäni. Ja se on todella surullista.

    Mutta silti, olen samaa mieltä tuosta, että turhat ahdistusta, pettymystä ja hämmennystä jatkuvasti aiheuttavat ihmissuhteet on hyvä karsia pois omasta elämästä, vaikka siitä saattaisi tulla yksinäinen olo tai jopa voimakas itsereflektio siitä, että mitä jos vika onkin itsessä. Sekin pohdinta on ihan tervetullutta ajoittain. Minä en vaan jaksa yksipuolisuutta kaverisuhteissa, enkä sitä, että minua vähätellään, ollaan kateellisia, katkeria jne. On tehnyt kipeää luopua kaikista niistä ihmissuhteista, joita edellä mainitut piirteet värittävät, mutta silti samaan aikaan se on todella voimaannuttavaa. Onneksi uusia, syviäkin, ihmissuhteita on mahdollista saada aikuisiällä pitämällä mielen erittäin avoimena :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 1
Tykkää jutusta