Intuitiosta

Halusin tänään kirjoittaa teille intuitiosta ja siitä, kuinka tärkeänä asiana kyseisen tunteen koen. Olen ylipäänsä aina ollut ihminen joka luottaa vaistoihin, yliluonnollisiin voimiin ja siihen, että sisäinen äänemme puhuu meille paljon jos vaan sitä kuuntelemme. Intuitio ja sen kuunteleminen onkin itselleni todella tärkeää. Jos joku asia tuntuu huonolta jo alkumetreiltä lähtien, ahdistaa tai ei vaan aikaan saa hyviä fiiliksiä, en halua sitä elämääni. Olen niin monta kertaa todennut, että jos sisäinen äänemme varoittaa jostain jo alussa, sitä vastaan ei kannata lähteä taistelemaan. Yleensä lopputulos on vaan huono – tavalla tai toisella.

Pidän intuitiota jonkinlaisena sydämen äänenä. Uskon, että sitä kautta ihmiskunnan ulkopuoliset voimat koittavat kertoa meille asioita tai neuvoa, kuinka missäkin tilanteessa tulisi toimia. Monesti on esimerkiksi todella hankalaa valita kahdesta asiasta toinen, jolloin lopulta kannattaa valita se, jonka suhteen on vahvempi intuitio. Usein valittava asia saattaa olla juuri päinvastainen, kuin se järkivalinta mutta tehdä meidät lopulta onnellisemmaksi.

On kuitenkin tärkeää erottaa intuitio omasta mielestä ja siitä, että haluaa toimia oman pään mukaan. Omalla kohdallani intuitio ei ole aina todellakaan ollut se juttu, jonka olisin halunnut valita. Intuitio on koittanut kertoa, että nyt pitäisi toimia noin ja en ole halunnut itselleni myöntää, että niin kai tässä pitäisi. Sitä on ikään kuin taistellut tuota omaa sisäistä ääntä vastaan, vaikka on tiennyt sen oikeaksi. Noissa tilanteissa uskon, että pintaan nousee ihmismielen pelko ja epävarmuus. Saatamme tavallaan tiedostaa, että joku asia olisi nyt valittava mutta se pelottaa meitä. Intuitio ei kuitenkaan anna periksi ja se todella muistuttaa meitä alitajunnassamme jatkuvasti. Valitettavasti joskus myös jopa siinä kohtaa, kun valintojen tekeminen on jo liian myöhäistä.

Itselleni intuitioon perustuneet valinnat ovat useimmiten olleet sellaisia, joiden seurauksena olen tuntenut sisimmässäni syvää rauhaa. En ole välttämättä puhkunut intoa tai ollut todella onnellinen, vaan ennemminkin kuvailisin sitä tunnetta seesteisyyden ja rauhan olotilaksi. Intuitioon perustuneen valinnan seurauksena sitä jollain tavalla tietää valinneensa oikein, vaikka valinta joskus sattuisikin tai aiheuttaisi meissä muuten sillä hetkellä pahaa oloa. Uskon siihen, että jos jonkun asian tietää sydämessään oikeaksi, sen todella tietää.

Kuinka sitä sitten oppisi kuuntelemaan sisäistä ääntä ja luottamaan intuitioon? Itse huomaan, että mitä levottomampaa elämää vietän, sitä vaikeammin kuulen omia sisäisiä viestejä. Jos stressitasot ovat korkealla, tuskin kuulen yhtään mitään. Tuollaisessa tilanteessa olen tehnyt monta väärää valintaa ja katunut niitä myöhemmin. Intuition kuuleminen ei kuitenkaan vaadi sitä toistakaan ääripäätä. Eli ei, ei ole pakko meditoida tai joogata. Pyrin pitämään henkisen balanssin hyvänä, jotta olisin herkkä kaikille aisteilleni ja tuntisin asioita. Aina näin ei kuitenkaan ole ja itse kukin tekee ylilyöntejä tai toimii väärin. Sekin on osa ihmisyyttä ja siitäkin voimme oppia.

Intuitioon luottaminen taas vaatii monellakin tapaa rohkeutta. Kuten tuolla aikaisemmin mainitsin, se ei aina ole ratkaisu joka miellyttäisi varsinaisesti meitä itseämme. Joskus esimerkiksi joku ihmissuhde saattaa sisimmässä tuntua niin väärälle mutta silti siinä ihmisessä on jotain, joka meihin vetoaa. Tai työkuvioissa eteemme avautuu joku mahtava tilaisuus, jonka suhteen emme kuitenkaan koe sataprosenttista varmuutta. Se on se sanaton juttu, joka meitä vaan häiritsee. Noissa tilanteissa uskon, että se on nimenomaan intuitio, joka koittaa näyttää mihin suuntaan tulisi mennä tai muistuttelee olemassa olostaan.

Itselleni tuon sisäisen äänen kuunteleminen ja sen olemassa olon tiedostaminen antaa jotain ihmeellistä turvaa. Viime vuosina olen huomannut, kuinka myös oma kykyni kokea asioita henkisellä tasolla on kasvanut. Nykyään aistin asioita herkemmin, kuin aikaisemmin. Tai ehkä se on sitä, että annan tuntemuksilleni tilaa. Mieleni ei enää toimi yksinään, vaan annan intuitionkin vaikuttaa. Näitä juttuja on vähän hankala selittää, mutta uskon ainakin osan teistä ymmärtävän mitä tarkoitan? Mehän siis ylipäänsä jakaudutaan näissä henkisissä jutuissa kahtia. Osa elää elämäänsä järjellä ja pitää henkistä puolta höpön löpönä, kun osa taas on kuten minä, eli uskoo myös yliluonnolliseen. Mielestäni jokaisella on oikeus valita se, mihin uskoo ja siksi mikään tapa ei ole väärä. Jokainen meistä kokee asiat omalla tavallaan.

Vaikka intuitio tavallaan sanana viittaa johonkin mystiseen, en pidä sitä lainkaan sellaisena. Intuitio on yksi perus tunteistamme, jonka olemassa olo kannattaa tiedostaa. Parhaimmillaan intuitiomme tukee valintojamme ja ohjaa meitä elämässä oikeaan suuntaan. Sisäisen äänen kuuleminen on mielestäni yksi elämän rikkauksista.

Uskotteko te intuitioon ja sen voimaan tai heräsikö ylipäänsä ajatuksia aiheesta? Myös omat kokemukset tilanteista, joissa intuitio on selkeästi toiminut kiinnostavat. :)

On my way

6 vastausta artikkeliin “Intuitiosta”

  1. Tosi kiva, että kirjoitit kyseisestä aiheesta näinkin pitkän postauksen! Mä itse olen huono intuition suhteen, sillä en osaa päästää itseäni ajelehtimaan ”mielen mukaan”. Suunnittelen asiani aina hyvin perusteellisesti, ja pyrin noudattamaan suunnitelmaan viimeiseen asti. Joskus kieltämättä tekisi hyvää, kun antaisi vaan intuition johdattaa ja mennä mukana.

    • Kiva kuulla, että postaus oli sellainen jota tykkäsit lukea. :)

      Tuo johtuu varmasti siitä, että suunnitelmallisuus on luonteessasi. Onneksi rentoutumisen ja heittäytymisen taitoakin voi opetella! Toisinaan elämä voi tuoda eteen mielettömiäkin ylläreitä jos vaan uskaltaa antautua tuntemattomalle. ;)

  2. Hyvä kirjoituksen aihe. Monesti kuuntelen omaa intuitiota, koski se sitten vaatteen valintaa tai ihmissuhteita. Esimerkiksi, kuinka luotettava kaveri tai miesehdokas on kyseessä. Olen kerran toiminut aika rankasti intuitiota vastaan, se koski opiskelupaikan valintaa. Sain halutun opiskelupaikan, mutta ala ei ollut oikea (ainakaan siinä hetkessä.) Koulun lopettamisen jälkeen tunsin juuri tuota helpotuksen ja levollisuuden tunnetta. Intuitio on lahja, jota toiset osaavat käyttää ja toiset eivät edes usko.
    Blogisi on edelleen todella hyvä, kaikki postaukset tulee luettua! Osaat kirjoittaa puhuttelevista aiheista mielenkiintoisesti, joka herättää lukijassakin ajattelemisen aihetta.

    • Juurikin noin, täysin samoilla linjoilla kanssasi. Itselläni on myös kokemusta tuosta, että olen toiminut intuitiotani vastaan ja siitä ei ole hyvää seurannut. Todella tärkeää onkin kuunnella mitä se sisäinen ääni meille koittaa kertoa ja mitä sillä on asiaa. Itse ehkä nykyään jopa hieman tukeudun siihen vaikeiden valintojen äärellä.

      Ja voi kiitos, huikea kuulla. <3 Tuollainen palaute todella tsemppaa! Ihanaa lauantaita sinne. :)

  3. Kiva postaus. Olisi kiva saada sulta postaus liittyen uskoosi. Pelkäätkö tai oletko pelännyt kuolemaa? Ajatteletko elämän olevan lyhyt vai pitkä? Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen? Mikä on elämäntarkoitus? Ym :)

  4. sisäinen ääni valitsee näkemykseni mukaan aina rakkauden jokainen päivä ja on sydämemn ääni tiselläni se on ääni siis joka kertoo silloin kun en ajattele mitään ja annan sydämemni ohjata se tietää tarkkaan esim mikä kortti tulee seuraavaksi jos pelaan oli se netti tai muu mut sitten ne isommat asiat jotka mulle oikeesti merkkaa esim kun teen niinkuin pitää ääneni on voimakas ja sydämmeni on vahva pahiten sen hiljentää juuri se ajatusten sinkoilu mäkin koen se nnäin sitten kun se menee oikein ja tuntuu oikealle alan ajatella tietäväni mikä on oikein täyteetunteeseen heittäytyminen siis puhtaaseen ei siihen minkä ajatus luo luo täydellisen sisäisen maailman ja se on pysyvää eikä sellaista ailahtelevaa tunnetta sitten on kokemus tunne kun olet tunteessa siis kun koko ajan tulee niitä tunteiden hetkiä vastaan aah ompa tuo kaunis aah tämä biisi saa mintu liikkutuneeksi kuuntelempa sitä neljä päivää repiitillä ihan missä vain kuljen :) siis tosiaan jako on melkoinen sydämemn ääni ja ajatuksen luoma siis sinun ajatus koittaa luoda samaa mitä sinun sisin kertoo esim kuuntelin sisäistä ääntäni ja se sanoi esim ota kruuna kruuna ja sitten klaava ja meni oikein noh sitten vain päätin et seuraava on kruuna kun aattelin et se on sydämemmen ääni mutta se oli harha… esim minun pitäisi tässä saada rohekutta olen vaikak metrossa bussiissa sydämmeni sanoo tuolla menee rakas ihminen minulle minun pitäisi uskaltaa mennä jutteleen sille koska niin o nsydämmen isanonut mutta jotenkin sitten ajattelen liikaa ja luon kaikki huonot asiat.. mut todellakin sydämmes tietää vastaukset asiaan kuin asiaan se on sitä heittäytymistä. ja mitä enemmän siihen uskaltaa mennä sen varmemmaksi tulee itsetään sisäisesti sitä samanlaista varmuutta ei voi kaavioilla ja tavoilla toisten luoda koska se ei ole koskaan omaa ja on vaarana mennä harhaan.. mut tosiaankin sydän tietää ja se on ääni ihan niinkuin puhe vaikka onkin äänetön ::) ainiin sori kun en muistanut pilkkui ja kappalejakoi heh oon tuolal koulussa ja yks ystävä koittaa mua opettaan äidinkielen juttui ku mä oo digannut puhua mielen harhoista ja kuinka todellista minää voi auttaa löytyy noh se on sitten laittanu se okeaoppiseen muotoon tsau my way :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 14
Tykkää jutusta