Huonot ihmissuhteet

Veikkaan, että jokaisella meistä on ollut joskus elämässä ihmissuhde, jonka olemme kokeneet tavalla tai toisella huonoksi. On nimittäin olemassa ihmistyyppi, joka syö meistä hurjasti energiaa ja samalla ehkä jopa tiedostamattaan lyttää itsetuntoamme, tai yrittää painaa meitä alas. On niitä, jotka valehtelevat jopa patologisesti ja ovat tottuneet saamaan aina anteeksi. On ihmisiä, jotka ajattelevat voivansa sanoa meille mitä tahansa ja saavansa sen kaiken anteeksi seuraavana päivänä. Niitä, jotka tavoittelevat vaan ja ainoastaan omaa etuaan, mutta röyhkeästi toisten kautta. Tänä päivänä on niin paljon rikkinäisiä ihmisiä, joiden käytös on myös sen mukaista.

Vaikka jokaisella on varmasti kokemusta edes yhdestä huonosta ihmissuhteesta, niin osa meistä vetää niitä puoleensa toisia herkemmin. Olen monesti miettinyt, mistä tuo johtuu, onko se yksinkertaisesti kiltteyttä vai ehkä sitä, että haluaa antaa kaikille mahdollisuuden? Itse olen aina ollut hyvin tarkka reviiristäni ja siitä kehen luotan, tai kenen kanssa haluan syvemmälle ystävyyden tasolle. Tämä voi toisaalta olla myös huono juttu, sillä en välttämättä anna kaikille oitis mahdollisuutta, koska pelkään. Pelkään sitä, että petyn ja minua kaltoin kohdellaan. Olenkin herkästi epäileväinen ja usein mietin, mitkä ovat tämänkin ihmisen tarkoitusperät. Toisaalta taas on niitäkin poikkeustapauksia, joissa vahva yhteys ja intuitio toisesta ihmisestä syntyy jo heti ensimmäisellä kohtaamishetkellä. Uskon ihmissuhteissakin siihen, että jokaisella on tarkoitus elämässämme – myös niillä huonommilla kokemuksilla. Kaikki ihmiset eivät myöskään mielestäni sovi toisilleen, mikä sekin on ihan okei.

Ongelma johon olen törmännyt muutamankin kerran elämässäni, on se, että tietyt ihmiset ovat tavalla tai toisella ihmissuhteissa lytänneet minua alas. Nuorempana muistan kuinka silloinen paras ystäväni tapasi laittaa minua salakavalasti alaspäin ja korostaa itseään. Vaikka kyse oli todella pienistä jutuista liittyen esimerkiksi ulkonäköön tai miesjuttuihin – ”Miehet tykkäävät enemmän muodokkaista naisista, kuin laudoista”, oli se sellaista soimaamista, joka on jäänyt ikuisesti mieleeni. Samaa on tapahtunut aikuisiälläkin muutamaan otteeseen ja eräässä ihmissuhteessa useammankin kerran. Nykyään ulkonäkööni kohdistuva arvostelu menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos (vaikka ihmettelen jos ystävyyssuhteessa toisen ulkonäköä on tarve arvostella), mutta jos valintojani jollain tavalla dissataan, särähtää se aina korvaani. Tiedän, että esimerkiksi virallisesti erostani on aikaa jo vuosi ja taistelu on ollut harvinaisen pitkä, mutta en minä silti halua kuulla keneltäkään läheiseltäni jopa ivalliseen sävyyn sanottuna, että ”Sinun olisi jo aika mennä eteenpäin”. Tuollaisessa tilanteessa todella mietin, että onko tämä ihminen kuunnellut yhtään minua ja sitä, mitä elämässäni on tapahtunut. Tunteeko hän ollenkaan minua tai kunnioittaako päätöksiäni? Tämä nyt siis vaan yhtenä esimerkkinä.

Punnitsen nykyään todella tarkkaan ihmissuhteeni, sillä tiedän, että seura jossa aikaani vietän vaikuttaa minuun todella paljon. Kaipaan ihmissuhteilta syvällisiä tasoja ja sitä, että puhutaan muustakin, kuin meikeistä. Baarielämässä voin kyllä kaveerata hyvän päivän tuttujen kanssa aina silloin tällöin sen illan ajan, mutta ne ihmiset joille annan oikeasti jotain ja joilta haluan jotain itsekin saada, ovat aivan muita kuin näitä baarituttavia. Mietin myös paljon ihmissuhteiden tasoa ja sitä, ovatko ne tosiaan hyviä vai huonoja. Totta kai jokainen meistä on vaan ihminen ja välillä tulee tietysti sanaharkkaa tai muuta, mutta jos ihmissuhde loppupeleissä vie meistä enemmän, kuin antaa, on se mielestäni ehdottomasti punnitsemisen arvoinen. Kukaan ei ansaitse ilkeilyä, arvostelua, henkistä alas painamista, jatkuvaa pettymistä tai muutakaan huonolta tuntuvaa kohtelua. Mielestäni meidän tulee vaatia ihmissuhteilta ja meillä on myös oikeus vaatia!

Tiedän kuitenkin, ettei huonojenkaan ihmissuhteiden katkaiseminen ole aina niin helppoa. Monissa suhteissa on kaksi puolta, joista se hyvä tietenkin vetää meitä puoleensa. Tämä päätös kannattaa kuitenkin tehdä sisimmässään punnitsemalla ja pohtimalla. Joskus on helpottavaa irrottaa ote huonosta ja keskittyä hyvään. Eikä ihmissuhteen katkaisemisen itsessään tarvitse olla mitenkään dramaattista, yhteydenpidon tyylikäs lopettaminen on aika hyvä tapa ainakin ystävyyssuhteissa. Voit myös sanoa toiselle suoraan mistä kiikastaa, jos hän ihmettelee vetäytymistäsi. Itse kannatan rehellisyyttä tässäkin asiassa ja jos siihen vaan pystyy, on se huomattavasti selkeämpää kaikille osapuolille.

Mielestäni ihmissuhteet ovat elämässä asia, jonka suhteen meillä on lupa olla jopa hieman itsekkäitäkin. Suurin osa ihmissuhteista, kun perustuu vapaaehtoisuuteen ja siihen, että haluamme todella jakaa asioita ympärillämme olevien kanssa. Jos näin ei ole, ei ole yksinkertaisesti mitään järkeä toimia itseään vastaan.

Oletteko te kohdanneet elämässänne huonoja ihmissuhteita? Miten olette niiden kanssa toimineet?

On my way

6 vastausta artikkeliin “Huonot ihmissuhteet”

  1. Musta niitä huonoja ihmissuhteita on loppujen lopuksi paljon enemmän kuin hyviä. Monet suhteet jää loppujen lopuksi tosi pinnallisiksi, mutta kai niilläkin joku tarkoituksensa on. Tosi surullista sinänsä, että varsinkin näin aikuisiällä tuntuu lähes mahdottomalta saada solmittua sellaisia tosi syviä ystävyyssuhteita, koska sellaisia ehkä kaipaisi enemmän, mitä vanhemmaksi tulee.

    • Kyllä, moni jää valitettavan pinnalliseksi. Toisaalta usein voi olla kyse myös siitä, kuinka paljon me olemme itse valmiita ihmissuhteisiin satsaamaan. Itse ainakin huomaan, että minulle riittää muutama todella läheinen ihminen, enkä ihan jokaisen kanssa välttämättä edes kaipaa päästä niin läheiseksi. Tai ihmissuhteissa on erilaisia ulottuvuuksia. Joidenkin kanssa saatetaan pohtia elämän syvällisiä asioita ja toisien kanssa taas hieman erilaisia juttuja. Ystävyyttäkin, kun voi olla monenlaista.

      Toivoisin, että jokaisella olisi ainakin yksi kovin läheinen ystävä, jonka kanssa tuo syvällinenkin aspekti toteutuisi. Itse ainakin kumoan tuon mainitsemasi väitteen vääräksi, sillä omassa elämässäni on sellaisia muutamakin. Tällä hetkellä yksi syvällisimmistä ja läheisimmistä ihmissuhteistani on ihmisen kanssa, jonka kanssa ei oltu alkuun edes kovin läheisiä. Tuo suhde on syventynyt vuosien mittaan, kun molemmat ollaan kasvettu ja yhtäkkiä onkin kasvettu yhteen enemmän ja enemmän. Veikkaan, että jos joku olisi kysynyt minulta viisi vuotta sitten tuleeko meistä koskaan muuta, kuin biletutut olisin sanonut varmasti etten usko. Toisin kuitenkin kävi. :)

      Ihanaa pääsiäistä sinne ja olen aivan varma, että kyllä sinullekin vielä niitä syvempiä ystävyyssuhteita siunaantuu. <3

  2. Todella hyvää pohdintaa jälleen kerran Jutta! Itse olen kokenut tätä oikeastaan koko elämäni ystävyyssuhteissa. En myöskään tiedä mistä se johtuu, olenko liian kiltti vai itsevarma vai mikä minussa on sellaista joka aiheuttaa ihmisissä tämän reaktion… Olen siis ala-asteelta asti kärsinyt tästä läpi elämän, eikä se oli vanhemmitenkaan yhtään loppunut, päinvastoin! Työelämässä onneksi ihmiset kehuvat panostani ja hyvin tehtyä työtä ja eivät paina alas, mutta henkikökohtaisissa ihmissuhteissa tämä on enemmänkin sääntö kuin poikkeus… Se on oikeasti aika satuttavaa, sillä en itse käyttäydy heitä kohtaan noin ja en tiedä miksi olen se uhri… Ehkä liika, kiltteys on siinä takana… Luulen myös että ehkä kateuskin? Vaikka tavallaan se on absurdia koska olen kuitenkin aika tavallinen ihminen enkä mikään super malli tai super menestyjä… Luulen että tällaiset ihmiset itse vertailevat itseään kokoajan toisiin ja siitä nämä reaktiot osittain kumpuavat… Olen aina ollut suhteellisen hyvä itsetuntoinen ja suhteellisen tyytyväinen elämääni ja itseebi (tottakai minullakin on heikot hetkeni) mutta uskon että nämä ihmiset etkä osittain aistivat sen ja haluavat näyttää ettei minusta ole mihinkään ja en ole mitään -vaikka todellisuudessa se on se tunne minkä kanssa he itse kamppailevat… Näin olen sen itselleni koittanut loogistella, mutta kyllä oikeasti on ollut tosi ikävää tämän kanssa koko elämä elää… Mieli olisi tavallaan tehnyt katkaista välit näihinkin ihmisiin, mutta olen katkaissut jo todella moneen ja en ystävysty kauhean helposti joten yritän vain purra hammasta… Se mitä ihmiset sanovat rumasti sinusta ja minusta kertoo loppupeleissä enemmän heistä kuin meistä, näin uskon…

    • Kiitos, mukava kuulla! :)

      Tuo on kyllä niin ikävää. Omalla kohdallani eräs läheisimmistä ystävistänikin kiinnitti tuohon ihmeellisen alas painamiseen huomiota, kun oltiin kerran porukalla ulkona.. Hän kysyi minulta jälkeenpäin, että mitä ihmettä se oli ja pisti kyllä kieltämättä miettimään. Olin siis todella pitkään katsonut sitä läpi sormien, vaikka aina välillä tuota tapahtui lähinnä sanallisten kommenttien muodossa.

      Edelleen mietin monesti mistä tuo johtuu, mutta kuten sanoit, ehkä se on vaan jotain kateutta tai katkeruutta – en tiedä? Ehkä tämä ihminen on itse epävarma ja häntä häiritsee jos minä tiedän, mitä olen tekemässä (vaikken aina edes tiedäkään), mutta olen ehkä ulospäin aika itsevarman oloinen ihminen. Mielestäni tuo ei kuitenkaan ole normaalia käytöstä ja siihen tulee todellakin kiinnittää huomiota.

      Itse haluan antaa mahdollisuuksia ihmisille joihin olen tutustunut, mutta en hyväksy mitä tahansa kohtelua – eikä muuten kuulu sinunkaan hyväksyä! Siispä toivon, että sinulla on elämässäsi myös ystäviä, joilla ei ole tarve sinua lytätä. Näihin juttuihin pitää todella huomiota kiinnittää… Eikä vaan hammasta purra vaikka veikkaan, että se on huomattavasti helpompi tapa, kuin täräyttää suoraan mitä ajattelee.

      Rentouttavaa pääsiäistä sinne! :)

    • Kiitos paljon Jemina. :)

      Uskon todella, että jokaisella ihmissuhteella on jokin tarkoitus. Mutta uskon myös siihen, että nuo pinnalliset energiaa vievätkin ihmissuhteet voi katkaista. Kenenkään ei kannata hukata aikaa tyyppien kanssa, jotka vievät meistä energiaa. Mieluummin satsaa sen kaiken energian niihin, joiden seurassa saakin sitä energiaa!

      Kiitos samoin sinne. :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 20
Tykkää jutusta