Yksin on ihan kiva olla

Minua on aina ihmetyttänyt se, kuinka osa ihmisistä olettaa, että erottuasi hyppäät oitis seuraavaan suhteeseen. Parin kuukauden sinkkuvaiheen jälkeen ihmetellään miksi et vielä tapaile ketään vakavasti, tai ylipäänsä tee mitään sen enempää löytääksesi jonkun. Itseäni tosiaan äimistyttää tuollainen suuresti, sillä en koe sinkkuutta millään tavalla vastenmieliseksi – päinvastoin. Miksihän osa ihmisistä kokee? Minä ainakin rakastan itsekseen olemista ja sitä, että minun ei tällä hetkellä tarvitse huolehtia mistään muusta kuin itsestäni. Työkuvioiden muututtua tässä ollaan aika jännän äärellä ja paljon on uusia innostavia juttuja tulossa! Olen niin fiiliksissä omasta elämästäni ja haluankin rakentaa sitä eteenpäin. En kaipaa ketään toista tekemään elämästäni täydellistä, vaan haluan tehdä siitä ihan itse sellaista.

Olen nykyään osittain ehkä hieman sitoutumiskammoinenkin. Viimeisin parisuhde jätti jälkensä ja se, että epäonnistuttiin rikkoi sisintäni ja pahasti. Olenkin monta kertaa miettinyt voinko enää rakastua tai haluanko edes? Kirjoitin aiheesta tammikuussa suositun postauksenkin, jossa pohdin edellä mainitsemiani ajatuksia. Tällä hetkellä uskon kyllä rakkauteen ja tuosta kirjoitushetkestä on edetty aika paljon, mutta se onko minulla nyt mitään tarvetta rakastua, onkin sitten eri juttu. Tällä hetkellä yksin oleminen tuntuu todella hyvältä (vähän liiankin hyvältä…), enkä koe parisuhteelle mitään tarvetta. Uskon myös jollain ihmeellisellä tavalla siihen, että siinä kohtaa, kun lopetat etsimisen avautuu elämä eteesi aivan uudella tavalla. Ja tämä pätee siis ihan kaikkeen elämässä, ei pelkästään suhdekuvioihin.

Omasta lähipiiristäni löytyy onneksi useita sinkkuja, joiden kanssa ollaan samoilla aaltopituuksilla näiden juttujen suhteen. Jokainen meistä on vahva nainen ja pärjää vallan mainiosti yksinkin. Ja kuten olen sanonut ja sanon edelleen, olen mieluummin itsekseni kuin suhteessa, jossa en ole onnellinen. En sitten tiedä pitääkö osa ihmisistä yksin eläviä jotenkin säälittävinä tai itsekkäinä, mutta itse näen asian hyvinkin eri valossa. Jokaisen tulisi jossain kohtaa elämää kokeilla itsekseen olemista, sillä se kasvattaa aika paljon. Toki parisuhdekin opettaa, mutta niin eri asioita. Yksin ollessa opit tuntemaan ehkä se tärkeimmän, nimittäin itsesi!

Yksin ollessa viimeistään oppii rakastamaan itseään. Se itsenäisyys ja tilanne, että oletkin yksin itsesi kanssa ikään kuin pakottaa sinut luomaan paremman minäsuhteen. Kun tulet vaikeiden päätösten eteen ymmärrät, että vain sinä voit tehdä nämä päätökset. Suhteessa se toinen ihminen on aina siinä rinnalla ja olette tiimi, yksin ollessa kaikki vastuu on sinulla. Jotenkin yksin ollessa ne omat vahvuudet ja heikkoudetkin korostuvat. Sitä näkee itsensä selvemmin ja ainakin itselläni on jatkuva halu kasvaa ja kehittyä. Toki tuo sama tunne voi olla myös parisuhteessa, mutta sinkkuna kaiken energiansa voi käyttää juuri niihin asioihin joihin haluaa.

Tiedän, että on olemassa ihmisiä joita yksin oleminen pelottaa. Etsitään heti uusi suhde vanhan tilalle, eikä oikeastaan koskaan edes tutustuta siihen mitä pohjimmiltaan ollaan. Onhan helpompaa elää turvallisesti toisen kanssa kuin tuntea ehkä jossain kohtaa itsensä vaikka yksinäiseksi. Itse voin ainakin sanoa, että jokainen ikäväkin tunne jonka olen eron jälkeen läpi käynyt, on kasvattanut aivan mielettömästi. On ollut hetkiä, jolloin on vaan halunnut paeta niitä tuntemuksiaan mutta se, että ne on kohdannut vaikka väkisin on opettanut niin paljon! Enää en pelkää yksinäisyyden tunnetta, enkä oikeastaan mitään muutakaan tunnetta. Uskallan kohdata itseni ja tuntemukseni juuri sellaisena kuin ne eteeni tulevat. Jos olisin heti eron jälkeen hypännyt uuteen suhteeseen, olisin tuskin näitä tuntemuksia läpi käynyt. Valitettavan usein suhteesta toiseen hyppääminen onkin jonkinlaista itsensä ja tuntemustensa pakenemista.

Yksin oleminen on tosiaan ihan kivaakin, uskokaa tai älkää. Aurinko paistaa, kesä tekee tuloaan, elämä maistuu hyvältä ja ovet on auki joka suuntaan – mitä sitä muuta kaipaisikaan? Jos joku ihminen jossain kohtaa tulee, joka todella kolahtaa niin en pistä tokikaan pahakseni. Juuri nyt en kuitenkaan kaipaa mitään treffipelleilyä tai ihmissuhde säätöä. Voi olla, että on liikaa pyydetty mutta seuraavalta ihmissuhteeltani kaipaisin sitä, että kaikki lutviutuisi kuin luonnostaan. Siihen saakka ajattelin olla yksin ja jopa nauttia tästä.

Onko muilla sinkuilla samanlaisia fiiliksiä? Viihdyttekö itseksenne ilman parisuhdetta?

On my way

14 vastausta artikkeliin “Yksin on ihan kiva olla”

  1. Mulla on niin samanlaiset fiilikset!! :D Hassua, kun niin usein tulee se fiilis näitä sun postauksia lukiessa koskien ihmissuhdeasioita. Siis toi loppukin oli ihan kuin mun suusta, oon niin tyytyväinen yksin tällä hetkellä, etten todellakaan kaipaa mitään epämääräistä ihmissuhdesäätöä pilaamaan kaikkea, kokemuksen mukaan kun se on todella kuluttavaa. En jaksa myöskään deittailla hirveästi, tai mun täytyy olla oikeasti tosi kiinnostunut että jaksan. Jota ei ole kyllä hetkeen tapahtunut. :D Ja toivon/odotan myös että seuraavassa suhteessani sitten joskus asiat lutviutuvat helposti paikalleen, koska viimeksi se oli kaikkea muuta.
    Toivoisin myös, että useammat ymmärtäisivät nämä asiat ja oppisivat olemaan yksin ja nauttimaan siitä. Lähipiirissäkin on harmillista katsoa, kun ei todellakaan osata sitä. Koitan siihen varovasti kannustaa, muttei sitä nyt voi oikein toisen puolestakaan tehdä ja oppia. :)

    • Hauska kuulla, että jollain muullakin samoja aatoksia. :)

      Niinpä ja toki jokainen meistä toimii haluamallaan tavalla. Itselleni tämä yksinolo on aivan nautinnollista, joten siinä mielessä ehkä ihmettelen sitä etteivät kaikki viihdy itsekseen. Mutta kukin tosiaan tyylillään!

      Ja samaa toivon, vaikkakaan en tiedä onko olemassa täysin helppoa ihmissuhdetta? Ei välttämättä. Helpoimmalla pääsee, kun on vaan itsekseen. ;)

  2. Älyttömän hyvä ja fiksusti pohtiva kirjotus!! Olen monen asian kohdalla samaa mieltä. Onni ei saisi olla toisen ihmisen varassa. En usko että voi olla parisuhteessa syvästi onnellinen jos ei osaa olla onnellinen yksin. Aivan turha takertumalla takertua parisuhteeseen. Oikeat ihmiset eivät tule elämään väkisin kalastamalla pikemminkin pitämällä silmät auki ja elämällä elämää. On hienoa että nautit sinkkuudesta, niin pitääkin!

    • Kiitos paljon!

      No nimenomaan!! Ei todellakaan saisi olla ja mielestäni jokaisen tulisi edes jossain kohtaa elämää kokeilla tuota yksin olemista, vaikka ihan vähänkin aikaa. Ja uskon tosiaan samaan, että suhteessakin pystyy olemaan parempi kumppani toiselle jos on opetellut rakastamaan itseään ensin. Valitettavan moni ei oikeasti osaa tuota taitoa, enkä itsekään sano, että aina olisin osannut. Uskon, että seuraava parisuhde, jonka sidon tulee olemaan huomattavasti tasapainoisempi, koska minäkin olen kasvanut.

      Joo, täysillä nautitaan! ;)

  3. Tulinpa sopivasti tänne blogiin, kun olen vähän alamaissa nyt.

    Olen ollut 2 vuotta sinkku ja se on ollut elämäni upeinta aikaa. Koska itseeni voin luottaa 100 %, itseni kanssa mikään ei ole epävarmaa ja elämäni on täysin omissa käsissäni.

    Exäni joka taas 10 vuoden suhteen jälkeen hänet jätettyäni, löysi heti uuden, on jo ehtinyt isäksi ja alttarille. Kohtasin hänet vappuna ja hän suhtautui minuun säälivästi, kun olen ”edelleen” yksin. Minä taas näen itseni meistä kahdesta vahvempana. Mutta siis joo, olin sanomassa, kyllähän tuollaisesta suhtautumisesta paha mieli tuli.

    • Voi ei, tuli todella ikävä fiilis puolestasi. :(

      Uskon, että itselleni olisi tullut yhtä huono mieli mutta usko pois, hän saattoi sanoa niin tietoisesti loukatakseen sinua. Ehkä koki ja näki, että olet vahva ja onnellinen ilman häntäkin ja koki piston sydämessään. Mitään muuta syytä en keksi noin rumalle puheelle, ellei ole oikeasti julma ja kylmä ihminen.

      Nyt oikeasti pää pystyyn! Upeaa, että nautit sinkkuudestasi ja olet tosiaan vahva nainen! :)

  4. Samanlaisia ajatuksia täälläkin! Itse erosin joulukuussa, tosin olisi kannattanut lähteä lätkimään jo heinäkuussa, jolloin ongelmat alkoi. Ehkä liiankin periksiantamattomana ja sinisilmäisenä tahdoin uskoa, että aika auttaa ja suhde kuokistaisi vielä. Tästäkin opittiin ja tulevaisuudessa uskon osaavani lähteä heti, jos tarve tulee. Jälkeenpäin vaan ärsyttää, että tuli vellottua useampi kuuakausi sellaisessa välitilassa. Jos olisin lähtenyt heti niin toipuminen ja oma arkirytmi olisivat lähteneet muovautumaan nopeammin. Mutta, tästäkin opittiin.

    Ihminen on laumaeläin, siksi useat meistä jää huonoon suhteeseen. Ei osata/voida kohdata sitä, että ollaan ihan yksin. Voin myöntää, että itsekin olin sellainen. Olin mieluummin toisen kanssa, epävarma itsestäni ja tulevaisuudestani. Itse kuulin joskus, että tuttu helvetti on parempi kuin tuntematon paratiisi. Niin totta! Tuota lausetta olenkin janaknnut itselleni heikon hetken tullen.

    Nyt olen kyllä onnellinen siitä, että olen oppinut taas täysin itseäiseksi. Elätän itseni täysin, siivoan omat sotkut, menen miten haluan ja pidän ainoastaan omat asiat järjestyksessä. Enkä meinaa sitä, että eksä elätti minua tai kielsi minua menemästä, mutta siis pelkkä ajatus siitä että pärjää yksin, tuntuu hyvältä.

    Ja mitä tohon deittailuun tulee… Niin itsekään en todellakaan jaksa mitään treffipelleilyjä. En tällä hetkellä etsi ketään ja tiedostan sen hyvin, sillä arki pyörii koti-työ-koulu-ruokakauppa -akselilla. Enkä jaksa tuhlata omaa arvokasta aikaan epämääräisiin tyyppeihin. Tai siis sellaisiin, joista ei tiedä yhtään mitään (esim. tinder)!

    Yhteenvetona siis voin todeta, että mielummin yksin kuin huonossa suhteessa suhteessa. Ja huonolla en tarkoita nyt mitään ääriesimerkkejä, vaan ihan sellainen suhde joka ottaa enemmän kuin antaa on huono.

    • Upeaa rohkean ja vahvan naisen tekstiä! Todella katson sinua ihaillen. :)

      Ja jokainen sana niin täyttä totta, voin allekirjoittaa. Joskus olisi parempi lopettaa ajoissa kuin tekohengittää jo toivotonta tapausta. Taistelin itse vuoden virallisen eron jälkeenkin tuollaisessa välitila-suhteessa ja voin sanoa, että näin jälkeenpäin mietittynä niin turhaa… Mutta kaippa kaikella tuollakin oli joku tarkoituksensa.

  5. Olet ihana nainen. Joskus olen kuullut sellaista ei minulle ole sanottu vaan jollekin onko sinussa jokin vikana,kun olet sinkku siis täh?

    • Joo tuollainen höpinä on kyllä naurettavaa. Se, että on sinkku ei tarkoita, että olisi huono. ;)

  6. Amen sister! Olen ollut sinkkuna jo vuosia, ja kyllä, olen kuullut näitä ”eikö sulla nyt mitään sutinaa edes ole”-kommentteja mm. ihmisiltä, jotka itse ovat huonossa suhteessa ihan vaan koska eivät uskalla lähteä siitä pois. En halua tyytyä keneenkään ihan kivaan, ja viihdyn itsekseni ihan hyvin. Se on monelle hankala asia ymmärtää, siis se että yksinkin voi olla onnellinen. Olen viime vuosina, joidenkin kauhistellessa, mm. matkustellut yksin, ja nuo reissut ovat vaan entisestään tuoneet minulle varmuutta olla oma itseni ja nauttia omasta seurastani. Kuten sanoit, ovet on auki joka suuntaan – valinnanvaikeushan tässä vaan iskee! :D En vaan tajua ihmisiä joiden elämässä ei ole muuta onnellisuusmittaria kuin parisuhteen olemassaolo tai sen puuttuminen. Omassa elämässäni on niin valtavasti muutakin.

    Aurinkoisia toukokuun päiviä sinulle Jutta, hyvä kirjoitus jälleen kerran :)

    • Kuulostat kyllä ihailtavan vahvalta ja rohkealta! :) Ja siis samaa mieltä olen kanssasi. Elämää, kun ei tulisi rakentaa parisuhteen tai sen puuttumisen varaan, vaan oikeasti keskittää energia muuhunkin. Elämässä on niin paljon ja oikeasti jos avaamme silmät voimme nähdä sen kaiken! Parisuhdetta ei kannata etsiä vaan olla ylipäänsä avoin asioille elämässä. Eihän sitä tiedä jos se ihana prinssi sitten yhtäkkiä jostain eteen tuleekin – elämä on arvaamatonta. ;)

  7. ” En kaipaa ketään toista tekemään elämästäni täydellistä, vaan haluan tehdä siitä ihan itse sellaista. ” Amen!
    Tuo lause kolahti. Niin paljon samoja ajatuksia läpi käyneenä, en voi kuin nyökytellä lueskellessani näitä tekstejä.

    On surullista, että jotkut ovat mielummin onnettomassa suhteessa, kuin yksin. Vaikka olen sisimmiltäni parisuhdeimmeinen, nautin omasta ajasta ja siitä, että onneni ei ole kenestäkään muusta kiinni, kuin minusta itsestäni.
    Koko maailma on avoin ja kaikki on mahdollista. ;)

    Pakko sanoa näitä sun juttuja lukiessa, että olet aina niin ihanan positiivinen ja kannustava tapaus. Pitää yrittää taas ryhdistäytyä blogin tiimoilta ja muistaa käydä visiitillä useamminkin. :)

    • Juuri näin, samoilla linjoilla kanssasi. :) Todellakin mieluummin yksin kuin epätyydyttävässä parisuhteessa, vaikka yksin oleminenkaan ei välttämättä ole aina sitä helpointa…

      Ihana sinä, kiitos! <3 Tule ihmeessä useammin jos vaan ehdit ja muistat. :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 20
Tykkää jutusta