Älä enää laihduta

Tänään vietetään Älä laihduta -päivää, jonka vuoksi halusin itsekin ottaa aiheeseen kantaa  blogitekstilläni. Veikkaan, että jokainen meistä on edes joskus laihduttanut tai tarkkaillut syömisiään. Itsekin avoimesti myönnän, että nuorempana seurasin syömäni ruoan kalorimääriä, mikä tavallaan oli myös jonkin asteista syömisten tarkkailua. Söin paljon light -tuotteita ja oli aika, että välttelin hiilihydraatteja kuin ruttoa. Vaikka omakohtaista kokemusta ei varsinaisista syömishäiriöistä ole, on tuollainenkin tarkkaileminen jonkin asteista epävakaata suhtautumista ruokaan. Jos ravinnosta tehdään muuta kuin ravintoa, siitä tulee herkästi jopa ongelma. Yhä useammalle on kuitenkin selkeästi vaikeaa myöntää sitä itselleen, kun aletaan liikkumaan siellä ongelman rajamailla. Väitetään, että kaikki on kunnossa ja hyvin, vaikka todellisuudessa treenaaminen ja syöminen hallitsevat aivan liikaa elämää.

Henkilökohtaisesti en suosittele kenellekään ravintoon keskittyvää elämäntyyliä. Kaloreiden laskeminen ja ravinnon punnitseminen on mielestäni suoraan sanottuna jokseenkin sairasta. Ihmiskeho on kuitenkin jokaisella meistä erilainen ja me emme ole matematiikkaa. Laihdutuskuurit eivät kannata, vaan suosittelen muuttamaan elämäntavat loppuelämän tähtäimellä. Kun emme kiellä itseltämme mitään, vaan opettelemme ikään kuin uudenlaisen tavan syödä ja suhtautua ruokaan, alkaa painokin varmasti putoamaan. Tuo voi olla pitkäkin prosessi monelle jos ylipainoa on runsaasti, mutta olen aivan varma, että se kannattaa! Tärkeää on myös muistaa, että terveellinen ruoka on muutakin kuin salaattia ja maitorahkaa. Elämästä ei tarvitse tehdä askeettista, vaan siitä voi yhä nauttia monellakin tapaa.

Meistä jokainen on myös ruumiinrakenteeltaan omanlaisensa. Toiset ovat luonnostaan rotevampia kuin toiset ja siksi ei koskaan kannatakaan vertailla itseään muihin. Jokaisen keho myös toimii tavallaan ja toiset tosiaan keräävät herkemmin painoa kuin toiset. Oma kehoni on aina ollut hoikkarakenteinen enkä ole kamppaillut paino ongelmien kanssa koskaan. Silti minultakin löytyy tuota taustaa, että rasvatonta ruokaa on syöty ja hiilihydraatteja kartettu – niin turhaan. Olemme kuitenkin etenkin nuorena herkkiä lähtemään erilaisiin villityksiin mukaan ja ainakin itselläni tuohon käytökseen vaikutti hyvin paljon silloinen porukka, jossa liikuin. Kaikki oli jotenkin niin pinnallista ja ulkonäkökeskeistä, että sitä vaan mietti, kuinka voisi näyttää vieläkin paremmalta. En ollut oikein koskaan syvällä sisimmässäni tyytyväinen itseeni ja hain sitä tyytyväisyyttä ihan vääristä lähteistä.

Omalla kohdallani se suurin muutos vartalossani ja hyvinvoinnissani tapahtui +26 ikävuoden jälkeen, jolloin ikään kuin vahingossa ajauduin vatsaongelmien myötä tarkastelemaan ammattilaisen kanssa ruokavaliotani uudestaan. Huomattiin, että todella moni seikka oli pielessä ja söin hyvin pitkälti ravintoa, joka ei toiminut omalle keholleni. Söin siis ruokaa, jota valtamedia kehotti syömään, mutta todellisuudessa se oli täysin vääränlaista itselleni. Huomasin myös sen, että olin syönyt aivan liian vähän ja vältellyt niin vääriä asioita. Ruokavaliomuutoksen myötä koko suhtautumiseni ruokaan muuttui. Aloin voimaan paremmin ja kaikenlainen krooninen väsymys väistyi terveellisemmän ja puhtaamman ruoan myötä.

Ymmärsin myös, että olen aikaisemmin elänyt suorastaan säästöliekillä ja pumpannut kehooni hurjasti piilosokeria. Aikanaan kärsin esimerkiksi hurjista makeanhimoista (sellaisista, että keskiyöllä lähdettiin hakemaan karkkia kaupasta) ja nykyään en voisi enää kuvitellakaan tuollaista tapahtuvan! Suhtautuminen kaikkeen herkutteluun muuttui kohdallani sen myötä, kun annoin itselleni LUVAN. Jätin kiellot ja lakot, joiden seurauksena en enää välittänytkään niin paljon makeasta. Innostuin terveellisemmän hyvän leipomisesta ja sitä syönkin nykyään lähes päivittäin. En tiedä sinusta, mutta minun kohdallani ainakin tämä rennompi ote toimii vallan mainiosti! Ei ole rajoitteita, kieltoja, estoja… On vaan hyvää ruokaa, josta voin nauttia ja jota haluaa syödä.

Viestini tähän Älä laihduta -päivään onkin, että kannattaa oikeasti unohtaa laihdutus ja keskittyä yleisellä tasolla elämäntapoihin. Joku sanontakin menee, että 80 % ajasta, kun syö terveellisesti voi 20 % sitten syödä huonommin. Eli älä ihmeessä elä jatkuvalla tiukalla kuurilla, vaan nauti elämästä! Ja ylipäänsä, onko onnellisuus kiinni kiloista? Mielestäni onnellisuus lähtee täysin muista asioista. Totta kai on tärkeää, että viihtyy kehossaan mutta aina se olo siinä kropassa ei parane, vaikka olisi kiinteämpi, laihempi, lihaksikkaampi tai muuten vaan omissa silmissään ”paremman näköinen”.

Oikein ihanaa lauantaita jokaiselle ja muistakaa, että maanantaina alkavan laihdutuskuurin sijaan aloitetaan vaikka se elämäntapojen muutosprojekti! ;)

On my way

3 vastausta artikkeliin “Älä enää laihduta”

  1. samaa mieltä keskittyä elämän kestäviin muutoksiin joita voi pitää loppuelämänsä tuskin kukaan kaalikeitto tai pussidietillä jaksaa vuosikausia.oma tapa paras tapa ja joskus hyvä hakea apua ja neuvoja koska sitä soKaistuu helposti omaan toimintatapaan esim luulee syövänsä terveellusesti riittävästi monipuolisesti vaikkei olekaan niin.rav terapeutiöta saanuy itsekin apua vatsavaivoihin ja oppinut karsimaan soveltumattomat pois.täyskieltoja en myuös kannata paitsi allergia tietty.turha syyllisyys pois sitä on liikaa.punnitus ja laskeminen on tosin joskus paikallaan syömishäiriöissä ja urheilulajeissa.kävitkö yksityisellä rav terapiassa?

    • Kyllä, juurikin näin. :) Kävin yksityisellä, Annika Havasteella. Hän osasi niin hyvin auttaa minua eteenpäin, että todella tyytyväinen olin ja olen edelleen.

  2. Tosi kiva teksti! :) Nykyään kun monet blogitkin on täynnä vinkkejä milloin milläkin keinolla kuntoon pääsemiseen. Niin itselle on on viime vuosina herännyt just sellainen salliva ja armollinen ajattelu ruokailua ja kuntoilua kohtaan. Tottakai jokainen nainen kärsii ulkonäkökriiseistä joskus, mutta tärkeintä on että rakastaa ja hyväksyy itsensä sellaisena kuin on. Toki minulle terveelliset elämäntavat ja liikunta on tärkeää, mutta yhtä lailla on tärkeää välillä esim. relata viinin, hyvän ruoan ja ystävien seurassa. Kiitos tästä tekstistä, se oli minusta tosi osuva! :)

    Hei muuten samaan syssyyn sulle kyssäri e-pillereistä. En todellakaan kysyisi, jos et niin avoimesti niistä olisi täällä kirjoittanut. Mutta muistelen että joskus muutama vuosi sitten vaihdoit pillerit yaz merkkiin ja sait aikamoisia mielialavaihteluita? Menikö ne ohi ja pysyitkö siinä merkissä pidempään? Itse nimittäin just aloitin yazit ja mielialavaihtelut on ihan jäätävät. Tässä mietin et onko mahdollista et oikeesti tasoittuu. :D Kiitti jos viitsit vastailla! Muiden kokemukset kiinnostaa, vaikka toki jokainen on yksilö näiden asioden suhteen. :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 11
Tykkää jutusta