Maanantain rehelliset kuulumiset

Sain viime viikolla johonkin postauksistani useamman toiveen siitä, että haluttaisiin kuulla ihan vaan arkisia höpinöitä ja kuulumisiani. On totta, että olen ehkä hieman huono kirjoittelemaan ilman mitään aihetta mutta ihan hauskahan se on tätäkin välillä tehdä. Tällaisten postausten kirjoittaminen vaan vaatii minulta enemmän kuin aiheesta kirjoittaminen, uskokaa tai älkää. On jollain tavalla vaan niin helppoa keskittyä yhteen asiaan kuin kirjoittaa aidoista kuulumisista ja tästä hetkestä.

Ajattelin nyt kuitenkin tänään olla täysin rehellinen teille siitä, mitä minulle kuuluu. Elämäni on nimittäin tällä hetkellä aika mukavaa ja välillä olen jopa miettinyt, onko se liian mukavaa? Useammat valittavat ennen kesälomia työstressistä ja kiireestä, kun minä taas voin sanoa, etten ole tällä hetkellä lainkaan stressaantunut. Olen nyt elämäntilanteessa, josta vain aikanaan haaveilin. Olen tietoisesti ottanut suhteellisen rennosti ja pyrkinyt keräämään voimia tulevaan. Ehkä jollain tavalla olen myös ajatellut, että pidän nyt omanlaistani ”kesälomaa”, jota minulla ei tosiaan ole hetkiin ollut. Viime kesänä olin viikon lomalla, kun taas sen jälkeen virallisia lomia ei ole ollut ainuttakaan. Viime talvi oli myös henkisesti todella rankkaa aikaa, joten monellakin tapaa on tuntunut, että olen nyt hieman kevyemmän ajanjakson tarpeessa. Jos rehellisiä ollaan, on minulla pitkiäkin ajanjaksoja, etten oikein muista viime talven tapahtumista yhtään mitään. Välillä oli vaan viikkoja, että elämä tuntui yhdeltä harmaalta usvalta, josta ei meinannut löytää ulos pääsyä. En tiedä, mitä masennus on mutta voisin kuvitella, etten ollut kovin kaukana siitä.

Pakko kuitenkin sanoa, että aika parantaa ja on tehnyt tehtävänsä. Nautin elämästä tällä hetkellä paljon ja olo on kuin uudestisyntyneellä. Ne asiat joiden kanssa vielä viime talvena kamppailin, ovat onneksi takana päin ja koen, että nyt olen vihdoin valmis uudelle. On oikeasti totta, että siinä kohtaa, kun suljet yhden oven, tuo elämä eteen uutta ja ihmeellistä. Tuon oven sulkeminen vaan vaatii sen oman päätöksen, halun kohdata kaikki tunteensa ja mennä eteenpäin. Missään nimessä vaikeiden fiilisten kohtaaminen ei ole ollut helppoa, mutta lopulta se vaan palkitsee. Tuota en aikanaan meinannut uskoa, mutta nyt on se hetki, kun voin sen todeksi todistaa. Itse asiassa koen, että nyt pystyn jälleen aidosti elämään ja hymyilemään. Niin pitkään tunsin, että olin kuin jossain vankilassa – otteessa josta halusin irti mutta josta pelkäsin irrottaa. Tuo luku elämässäni on nyt onneksi loppuunkäsitelty ja nyt on uuden aika.

Jännä juttu muuten, että vaikka elämä tuntuu juuri nyt tasapainoisen hyvältä, en silti osaa sanoa olenko täysin onnellinenkaan? Tavallaan joo, mutta tavallaan en. Ehkä elämässä on aina hyvä olla sellainen pieni tyytymättömyys jotta osaa nauttia pienistäkin jutuista, eikä ala pitämään mitään itsestäänselvyytenä? Vaikka olen viime viikkoina tavannut uusia mukavia ihmisiä ja viettänyt aikaa huipussa seurassa, kaikista onnellisin olen siitä, ettei elämäni onnellisuus ole sidoksissa muihin ihmisiin. Vaikka rakastan ystäviäni, on minun hyvä olla myös itseni kanssa. Vaikka en ole parisuhteessa, nautin elämästäni. Onnellisuuteni ja hyvä oloni ei ole sidoksissa mihinkään aikaan, paikkaan, ihmiseen tai olotilaan. Juuri nyt tuntuu, että voisin olla hyvällä fiiliksellä missä päin maailmaa tahansa ja se jos joku on tosi jees! Tiedän, ettei tämä fiilis ole lopullinen ja elämä tuo eteen vielä haasteita, mutta en voi olla nauttimatta elämästä juuri nyt. Salaa myös ajattelen, että olen tämän kaiken vihdoin ansainnut.

Arki sujuu tosiaan mukavasti ja hyvin pitkälti päiväni koostuvat blogiin ja someen liittyvistä jutuista. Tällä hetkellä mennään hyvin omaehtoisesti ja suunnittelenkin pitkälti itse päiväni. Toki niiden kulkuun vaikuttavat aika paljon yhteistyöt, valokuvaaminen, blogitilaisuudet ja muut tapaamiset. Olen tykännyt tästä kieltämättä kovasti ja katson, mitä sitten syksyllä. Tällä hetkellä tällainen arki tuntuu todella mieluisalta, mutta toki aina on hyvä funtsia sitä, mitä tulevaisuudessa. Kuten mainitsin, rennompi ote tulee nyt tarpeeseen, jonka vuoksi en olekaan jaksanut ottaa asioista stressiä. Aika näyttää miten kaikki tulee menemään ja nyt näin. Veikkaan, että joku lomareissukin tässä kesän tai tulevan syksyn aikana tulee tehtyä, mutta tuonkin suhteen haluan mennä vähän fiiliksen mukaan. Siinä kohtaa, kun säät näyttävät viikon sadetta putkeen, otan äkkilähdön. Kerrankin minulla on mahdollisuus näin toimia, joten miksipä ei!

Kovin pinnallisia kuulumisia ei tälläkään kertaa tullut kerrottua, mutta toivottavasti saitte nyt jotain tuntumaa siitä, miten täällä menee. 🙂 Vaikka ulkona ei näytä kovin kauniille ja maanantai tuntuu sään vuoksi hieman ankeammalta kuin eilinen, on minulla silti kiva fiilis. Ajattelin leipoa jotain terveellistä hyvää, käydä juoksemassa vesisateessa (kyllä, nautin siitä!) ja kuvailla huomisen postaukseen materiaalia. Rento maanantai, ei itse asiassa yhtään huonompi juttu.

Mitä sinne ruudun toiselle puolelle kuuluu? Miltä elämä maistuu juuri nyt? Olisi kiva vastavuoroisesti kuulla myös teidän kuulumisianne! 🙂

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *