Makeanhimo kuriin

Vielä viitisen vuotta sitten olin aika pahassa sokerikoukussa. Kuvittelin, että jo äidinmaidossa olen saanut jonkinlaiset sokerille altistavat geenit, sillä suorastaan rakastin kaikkea makeaa. Kun silloiset ystäväni himoitsivat pastaa, minä himoitsin karkkia. Olisin voinut vaikka elää Makuunin irtokarkeilla ja muilla makeilla herkuilla. Sipsejä ostin vain ani harvoin mutta karkkia oli saatava pakonomaisesti ainakin kerran viikossa – välillä jopa useamminkin. Söin makeaa aina niin paljon, että lopulta tuli todella huono olo. En osannut lopettaa syömistä ajoissa ja todella usein söin itseni ihan sokerihumalaan. Myös määrät olivat aika hurjia ja jos nykyään saan tyydytyksen pienestä määrästä makeaa, tuolloin pystyin helposti syömään kokonaisen Remixin itsekseni.

Kaikki muuttui oikeastaan silloin, kun vatsani alkoi oireilemaan. Sen lisäksi, että muutin muitakin ruokailutottumuksia, opettelin oikeasti uudestaan syömään ja ymmärsin, mitä kehoni oikeasti kaipaa. Olin ensinnäkin syönyt aivan liian vähän ja todella vääränlaisia asioita. Luulin syöväni terveellisesti mutta ruokavalionihan koostui valmisruoista, leivästä, makeutusaineilla höystetyistä jogurteista sekä hedelmistä. En koskaan valmistanut itse ruokaa, vaan söin aina vähän, mitä sattuu ja koska sattuu. Ruokavalioni ei kuitenkaan pitänyt sisällään pikaruokaa tai muuta mutta silti tuo ”terveysruoka” jota söin, oli kyllä niin kaukana terveellisestä…

Kun muutin ruokavaliotani, katosivat makeanhimotkin pikkuhiljaa. Tokikaan en nyt sano etteikö välillä tee mieli vähän karkkia mutta harvemmin. Ostan karkkia oikeastaan vaan tottumuksesta esimerkiksi leffaan, toisinaan krapulassa tai silloin, jos haluan viikonloppuna herkutella makealla. En kuitenkaan kärsi sellaisesta makeanhimosta, mitä se itselleni joskus oli ja siitä olen kyllä todella kiitollinen. Nykyään itse asiassa nautin ennemmin vaikka hyvää ruokaa tai jotain suolaista kuin pussin makeaa, jonka jälkeen voin huonosti.

En kirjoita tätä tekstiä siksi, että sinun tulisi vähentää makean syömistä tai lopettaa se kokonaan. Mielestäni on tervettä, että me syömme välillä sokerisiakin herkkuja, emmekä oikeasti rajoita ruokavaliotamme turhaan. Jos haluaa kuitenkin itselleen paremman olon ja eroon sokerikoukusta, vaatii se sen, että sokeria ei kisko ehdoin tahdoin päivittäin. Toki piilosokeria nyt löytyy melkein kaikesta, mutta tiedätte varmasti, mitä tarkoitan. Kenenkään olo ei voi olla hyvä jos päivittäinen välipala on Snickers tai pussillinen aakkosia.

Koska olen itse päässyt eroon sokerikoukusta ja siitä toivottoman sokerihiiren leimasta, haluan jakaa teille muutaman vinkin, miten vähentää sokerin syöntiä ja päästä eroon makeanhimosta joka voi pahimmillaan olla elämää hallitsevaakin. Ainakin itse muistan kuinka karkin himon iskiessä oli pakko lähteä sitä hakemaan vaikka keskellä yötä, eikä himoon auttanut ajatus siitä, että makeaa söisi vasta huomenna. Kun sokerihiiren on saatava sokeria, sitä vaikka haetaan silloin keskellä yötä!

Sitten itse vinkkeihin, jotka olen omien kokemuksieni kautta hyviksi havainnut:

Opettele syömään oikeanlaista ravintoa – Eli toisin sanoen syö hyviä rasvoja, proteiinia sekä hiilihydraatteja. Itse en laske suhteita (tai kaloreitakaan) mutta kuuntelen kehoani ja toki päivittäin mietin sitä, että syönhän nyt monipuolisesti.

Vältä makeutusaineita – Jaksan uskoa, että makeutusaineet säännöllisessä käytössä vaan sekoittavat kehoa ja lisäävät makeanhimoa. Joskus jostain luin, että jos syöt jotain sokeritonta, syöt sitä kaksin verroin kuin söisin ns. normaalia ruokaa. Makeutusaineilla ei siis kannata korvata sokeria vaikka se houkuttavalle idealle kuulostaisikin.

Syö riittävän usein – Kaikki tietävät, että säännölliset ruokailuvälit pitävät nälän poissa. Jos ruokaväli pääsee kuitenkin venähtämään, alamme usein himoitsemaan jotain sokerista. Tuolloin myös kynnys syödä nälkäänsä sokeria laskee ja hups heikkaa ostoskorissa onkin jo puoli kiloa karkkia – no ehkei aivan mutta vähintään se suklaapatukka.

Anna itsellesi lupa – Eli ne kaikki karkkilakot ja muut nyt äkkiä unholaan! Toki ne saattavat joillekin toimia mutta omakohtaisesta kokemuksesta pakko sanoa, että karkkilakot ovat mielestäni pahimpia. Niiden aikana todellakin mietin karkkia joka päivä ja makea hallitsee elämääni ajatuksen tasolla. Paras lopputulos syntyy sillä, että antaa itselleen luvan myös makeaan. Kun lupa on annettu, huomaatkin, ettet kaipaa sokeria joka päiväiseen ruokavalioosi.

Harrasta liikuntaa – Kun pidät itsesi aktiivisena, huomaat automaattisesti kaipaavasi kunnon ruokaa. Itse en myöskään halua ns. heittää treenejä hukkaan sillä, että haen suklaapatukan onnistuneen lenkin päätteeksi. Haluan liikunnan jälkeen hyvän olon ja se tulee nimenomaan kunnollisesta ruoasta, ei makeasta.

Karkkipäivä ei toimi kaikilla – Niin, moni ehkä luulee, että avain onnistuneeseen makeanhimon taltuttamiseen on se karkkipäivä. Minun on pakko sanoa, että näin ei aina ole. Tämä kohta on tavallaan hieman sama kuin tuo itselleen luvan antaminen sillä silloin, kun karkkipäivää ei ole, et odota kieli pitkällä sitä lauantaita. Ainakin itse opin suhtautumaan makeaan oikealla tavalla siinä kohtaa, kun jätin nämä kaikki tällaiset ihmeelliset tottumukset ja opettelin vaan olemaan rennosti makean suhteen. Ostan sitä silloin, kun huvittaa ja eipä muuten enää huvitakaan kovin usein!

Hanki elämääsi sisältöä – Usein makeanhimo liittyy tylsyyteen ja siihen ettei ole oikein tekemistä. Kuulostaa ehkä karulta mutta se, että elämänsä pitää aktiivisena ja hankkii niitä virikkeitä tuo ajatusmaailmaasi muutakin kuin syömisen ja sokerin. Itse ainakin huomaan usein silloin miettiväni karkkipussia, kun minulla on tylsää. Toki ymmärrän masennuksen ja syömishäiriöt, joihin makean syöminen liittyy vahvasti. Teitä en tällä tarkoita mutta terveet ihmiset, joita makeanhimo varjostaa niin kokeilkaahan!

Älä mene nälkäisenä kauppaan – Klisee mutta niin totta!

Valmista terveellisempiä herkkuja – Joka päivä voi syödä jotain makeaa jos kiinnittää makean laatuun huomiota. Itse syön esimerkiksi monta kertaa viikossa raakasuklaata tai muita terveysherkkuja. Tietysti välillä on viikkoja, että menee pidempikin aika syömättä mutta useimmiten kyllä tykkään ottaa jotain pientä hyvää ruokailun päätteeksi. Kun kaapeissa on jotain terveellisempää hyvää, sitä ei edes kaipaa suurta pussia irtokarkkeja.

Siinä omat vinkkini makeanhimosta eroon pääsemiseen. En sano, että kaikilla tämä menisi yhtä helposti kuin se itselläni loppupeleissä meni, mutta ainahan kannattaa kokeilla! Olin minäkin vuosia sokerihiiri kunnes oivalsin, että tuohon on täysin itse opeteltu tapa mutta joka ei jälleen kerran hallitse minua, vaan minä hallitsen sitä.

Onko täällä muita sokerikoukussa olleita/olevia? Jos jäi jotain kysyttävää vielä omakohtaisista kokemuksistani makeaan liittyen, niin vastailen mielelläni? 

On my way

8 vastausta artikkeliin “Makeanhimo kuriin”

  1. Hei,
    Unohdit mielestäni tärkeän pointin. Makean himo saattaa liittyä myös väsymykseen. Itselläni huomaan tämän aina kun teen liikaa töitä enkä stressiltäni nuku tarpeeksi.

  2. Itsekin olin vielä muutamia vuosia sitten ihan kamala sokerihiiri ja tuntui suorastaan naurettavalta ajatukselta, että voisin olla vaikkapa viikon syömättä karkkia! Tuolloin en syönyt aamupalaa ja muistan miten eväänäni töissä saattoi olla pari suklaapatukkaa. Illalla sitten söin tsempatessani mahdollisimman kevyesti, muuten karkkia, jätskiä tai hotain vastaavaa 🙄 Raskauksien myötä opin syömään säännöllisesti ja terveellisesti. Vielä viimeisen raskauden jälkeen pidin viikottain herkkupäiviä (ja söin lisäksi säännöllisesti oikeaa ruokaa), nykyisin oikein himoitsen ruokaisia salaatteja, siemenleipiä hyvillä täytteillä, kreikkajugua marjoilla ja itsetehdyllä granolalla…karkkia tulee syötyä noin kerran kuukaudessa (en voi uskoa tätä itsekään!!) ja silloinkin oikeastaan, koska ”mieleni sanoi, että nyt olisi hyvä hetki syödä, kun edellisestä kerrasta on jo niin kauan aikaa”. Vaikea sanoa miten pääsin koukusta, mutta kyllä säännöllinen ruokailu, TARPEEKSI ruokaa, säännöllinen liikunta ja salliva asenne auttavat 😊

    • Nimenomaan! Moni seikka vaikuttaa jos ne ovat pielessä. Todella hyvä, että olet löytänyt ruokailuihisi balanssin ja makeanhimo tosiaan myös sen myötä pysyy kurissa. :)

  3. Myönnän olevani hiukan toivoton tapaus, kun tulee puhe karkeista. Onneksi tiedostan ostavani sitä useimmiten nälkään tai suruun ja yritänkin välttää niinä hetkinä karkkihyllyjen ohitusta kokonaan. Tulen nimittäin ihan järkyttävän ailahtelevaiseksi ja äkäiseksi sokerikoukusta. Myös suolisto reagoi ja siihen päälle vielä itkettääkin. :D

    Pitää yrittää muistaa pitää nuo ateriavälit tarpeeksi lyhyinä. Siinä varmaan itsellä menee pahiten pieleen.

    • Joo sokeri aikaan saa juuri noita ”oireita” – ei hyvä. Mutta tosiaan kuten sanottu, itsekin luulin etten voi koskaan päästä sokerin himosta eroon mutta toisin vaan kävi. Uskon, että sullakin siihen mahdollisuus!

      Mutta mielestäni rento suhtautuminen tosiaan tärkeintä eikä liika yrittäminen. Ruokailuvälit kannattaa tosiaan pitää sopivina jolloin mielitekoja ei samalla tapaa synny.

  4. Ennen, vuosia sitten, saatoin itsekin vetää Remix -pussin ja siihen päälle vielä ainakin puoli levyä Fazun sinistä.. Tai pussillisen Dallaspullia. Silloin tosin sairastin syömishäiriötä ja päivä/kaksi viikosta oli melkolailla ahmimista, muut päivät paastoten pienillä ruokamäärillä. Jos silloin joku olisi sanonut, että parin vuoden päästä en syö enää normikarkkia, niin olisin nauranut vatsani kipeäksi :D

    Mutta, viimeisestä karkkipussista/normisuklaasta on jo monta vuotta. Pidän kyllä herkuista! Mutta nykyään se on raaka-/tummasuklaa, medjool taatelit, vegaaninen jäde, luomuviini ja ihan esim. herkullinen salaatti, uunissa paahdetut uudet perunat/kikherneet, tai linssi”sipsit”. Eikä niitä tarvitse syödä ähkyyn saakka, vaan sopivasti niin että ei tule paha olo :) Itselle auttaa selkeästi säännölliset ruokailuvälit ja monipuolinen ruokavalio. Sekä liikunta!

    • Huippua kuulla, että kehityssuunta on ollut tuo. :) Ja muutenkin samoilla linjoilla tuon herkuttelun suhteen, eli tosiaan välillä riittää vähempikin eikä aina tarvitse syödä hurjaa määrää sokeriherkkuja. Liikunta ja monipuolinen ruokavalio ovat kyllä tärkeässä asemassa. Mielitekoja tulee niin paljon helpommin jos ei liiku ja syö epäsäännöllisesti. Myös uni on super tärkeää, sillä väsyneenä sokeria tekee helpommin mieli.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 11
Tykkää jutusta