Mielipiteeni jotka ovat muuttuneet

Olen ihmisenä aika suorasanainen ja minun on suhteellisen helppo sanoa mielipiteeni tilanteessa kuin tilanteessa. En ole ollenkaan miellyttäjä tyyppinen, jonka vuoksi sanon rehellisesti epäkohdista ja ylipäänsä saatan puuttua asioihin joihin minun ei aina kannattaisi puuttua. Välillä tuo on yksi suurimmista heikkouksistanikin, sillä saatan sanoa liian suoraan, jolloin minut voidaan ymmärtää väärin. Tarkoitukseni, kun ei ole koskaan loukata ketään vaan olen yksinkertaisesti niin tyypillinen kaksonen (horoskoopiltani) – suorasanainen ja toisinaan yltiörehellinenkin.

Olen tosiaan aina ollut aika vahva mielipiteissäni. Vaikka en välttämättä huutele niitä kaikille, tilanteen ollessa päällä en vaan voi olla hiljaa jos olen eri mieltä. Siksi olen varmasti blogissanikin jakanut monta kertaa vahvasti mielipiteitä, jotka ovat sittemmin muuttuneet. Koen, että kasvaessaan ihminen muuttuu ja niin muuten muuttuvat mielipiteetkin. Jos joskus on ollut täysin ehdoton jonkun asian suhteen, saattaa ikä tuoda tietynlaista rentoutta tai elämä ajaa tilanteisiin, joissa on pakko miettiä omia mielipiteitään uusiksi. Usein ehdottomuus katoaa vuosien mittaan, sillä elämänkokemuksen myötä sitä huomaa, kuinka elämä saattaakin ajaa tilanteisiin aivan huomaamattaankin – kaikki ei vaan ole niin yksinkertaista.

Toisaalta en tarkoita tällä sitä, että kaikki maailmassa tulisi hyväksyä. Niin paljon on olemassa epäkohtia, joiden vuoksi on ehkä ihan hyväkin, että välillä ui vastavirtaan. Tärkeintä on kuunnella omaa tunnetta siitä, mitkä asiat ovat itselleen tärkeitä. En missään nimessä kehota luopumaan niistä mielipiteistä, jotka ovat itselleen tärkeitä vaan sen takia, että asioita tulisi iän myötä hyväksyä suvaitsevammin. Mutta omakohtaisesti tosiaan mielipiteeni ovat osittain pehmentyneet. Ymmärrykseni on vuosien mittaan lisääntynyt ja koen, että tämä on ainoastaan positiivinen juttu.

Aiheeseen liittyen halusin tänään koota teille muutamia mielipiteitäni, joiden suhteen ajatus on tässä vuosien varrella pehmentynyt. Ohessa on siis niitä mielipiteitäni, jotka ovat muuttuneet täysin päinvastaisiksi tai joiden suhteen olen kääntänyt kelkkaani.

Salitreeni tekee naisista aivan liian lihaksikkaita – Aikanaan pelkäsin lihaskuntotreeniä. Olin aivan varma, että se tekee minusta maskuliinisen kaapin, jollainen en halunnut olla. Suoraan sanottuna pelkäsin lihasten kasvamista ja kuten arvannette, täysin turhaan. Uskaltauduin salitreenien maailmaan toden teolla vasta 25 ikävuoden jälkeen, jolloin ymmärsin, ettei salitreeni tosiaan ole yhtä kuin todella lihaksikas vartalo. Salitreeni kiinteyttää ja mikä parasta, vahvistaa kehoa ja ryhtiä. Nyt reilun kuukauden salitauolla olleena alan taas kaipaamaan pientä lihasten haastamista, jonka vuoksi ajattelinkin ensi viikolla ladata kortilleni aikaa.

Suomalainen musiikki on paskaa – Ennen ajattelin etten todellakaan siedä yhtään suomalaista musiikkia, saatikka mitään suomiräppiä tai muutakaan radiossa pyörivää hittimusiikkia. Toisin on kuitenkin käynyt, nimittäin tänä kesänä olen kuunnellut suomalaista musiikkia enemmän kuin koskaan ja oikeasti alkanut siitä pitämään. Lenkilläkin parhaan moodin saa juoksuun kuuntelemalla Reino Nordinia tai Antti Tuiskua – uskokaa tai älkää, Hanuri on tämän kesän ehdoton suosikkini!

Superfoodit ovat ehdottoman tärkeitä – En nyt muista vuotta, kun superfoodit rantautuivat Suomeen mutta itse lähdin täysillä villitykseen mukaan. Nykyään olen sitä mieltä, että ne eivät todellakaan ole mikään elinehto tai määre paremmasta terveydestä. Toki superfoodit ovat hyvä lisä ruokavalioon ja esimerkiksi viherjauheiden puolesta liputan, mutta yhtä lailla super ruokaa voivat olla ihan suomalaiset marjatkin. Kookosöljy on tänä päivänä oikeastaan sellainen ainut superfood, jota suosin ihan päivittäin. Viherjauheet, MSM, maca jne. ovat jääneet ruokavaliossani enemmänkin viikkotasolla käytettäviksi ja silti olen terveempi kuin koskaan aikaisemmin.

En ikinä enää palaa iPhoneen – Kun vaihdoin iPhonesta Androidiin päätin, etten enää koskaan palaa omenaan. Kuinka ollakaan, aloin jo alle vuoden jälkeen kaipaamaan sitä Applen helppokäyttöisyyttä ja selkeyttä. Silloinen Androidini tilttaili kovasti, jonka vuoksi tuli ikävä aina niin hyvin toimivaa iPhonea. Tänä päivänä olenkin jälleen iPhone ihmisiä. En osaa sanoa mitään yksittäistä syytä, mutta enää en kyllä vaihda – toivottavasti.

Bloggaaminen on pinnallista ja lapsellista – Muistan aina ajan, kun en vielä blogannut ja silloinen paras ystäväni sitä teki. Ajattelin salaa mielessäni kuinka homma vaikuttaa niin pinnallisen lapselliselle etten minä ainakaan koskaan alkaisi bloggaajaksi – toisin kuitenkin kävi. Tosin parin ensimmäisen blogivuoteni aikana välillä jopa häpesin blogiani, sillä se tuntui jotenkin nololta kuvata itseään kaiken kansan nähtäväksi. Sittemmin nuo tuollaiset ajatukset ovat todellakin kadonneet ja ylipäänsä mielipiteeni blogeja kohtaan täysin muuttunut. Tuo johtunee pitkälti myös siitä, että kehityssuunta blogeissa on ollut viime vuodet ammattimaisempi ja oman bloginikin sisältö on muuttunut todella paljon. Tänä päivänä kannankin bloggaajan titteliä ylpeydellä ja aina jos joku asiaa minulle vähättelee, katkaisen nuo ennakkoluulot aivan varmasti.

Kristinusko on ainoa oikea uskonto – Vaikka itse olen kristitty ja uskon Jumalaan en enää ajattele uskoa asiana, joka on sidoksissa mihinkään kirkkokuntaan tai oikeastaan edes mihinkään uskontoryhmään. Ajattelen niin, että ihminen joko uskoo elämässään hyvään tai pahaan. Tuo hyvä voi olla jollekin Jumala, toiselle jokin muu nimeltään. On hassua miten paljon ihmiset korostavat Jumalaa nimenomaan nimeltä, sillä todennäköisesti se on kuitenkin niin monille ihmisille, jotka uskovat hyvyyteen täysin sama asia. Tärkeintä uskossa on mielestäni se, että elää arvojensa mukaan ja pyrkii elämässään todentamaan niitä asioita, joihin uskoo – armollisuuden ja anteeksiannon muistaen. Tietysti kristinuskossa on se, että uskotaan maanpäällisen jälkeiseen elämään ja siihen kyllä uskon minäkin. Uskon, että tällä elämällä on paljon vaikutusta siihen, millaisen rauhan sielumme saa kuoleman jälkeen.

Makeutusaineet ovat pahasta – En sano, että ne olisivat hyvästäkään mutta suhtautumiseni niihin on pehmentynyt vuosien varrella. En ole enää ehdoton enkä sano, että ne ketään sairastuttavat. Jokainen mielestäni valitsee, mitä suustaan alas laittaa ja jos makeutusaineet sopivat vatsalle, en näe mitään syytä sille etteikö niitä voisi omalla vastuulla välillä syödäkin. Vähän sama asia on oikeastaan rasvojen ja kaiken muunkin ruoan suhteen. En jotenkin jaksa olla enää ehdoton ja paasata, elämässä on niin paljon muutakin. Jokainen syököön siten miten parhaaksi näkee ja nimenomaan toivon mukaan niin, että voi hyvin sekä on energinen.

En voisi ikinä roikkua huonosti voivassa parisuhteessa – Ihmissuhteiden suhteen on helppo ajatella ”en ikinä” ennen kuin on itse ajautunut suhteessaan vaikeaan tilanteeseen. Voin omasta kokemuksestani sanoa, että parisuhde elää aika pitkäänkin vaikka menisi huonosti. On monesti iso prosessi tehdä eropäätös ja oikeasti päättää jotain, mikä on jatkunut useamman vuoden ajan. Usein on  huomattavasti helpompaa jäädä siihen vähän puolihuonoon kuin lähteä. Ymmärrän siis hyvin ihmisiä, jotka eivät välttämättä tee eropäätöstä sekunneissa. Toisaalta on kuitenkin eri roikkua huonossa vuosi kausia kuin vaikka kuukausia. Joka tapauksessa, nämä ovat vaikeita juttuja, joiden suhteen ulkopuolisen on aina niin helppo tuomita…

Aamutreeni tekee hyvin energiseksi – Jep, ei todellakaan tee! Yritin tuota jossain kohtaa ja hoin itselleni kuinka energinen olen treenatessani aamu kuudelta. Jos rehellisiä ollaan, tuo tyyli ei sopinut keholleni ollenkaan ja voin tuohon aikaan kovin huonosti. Tingin treeniajan yöunistani ja olin jatkuvasti todella uupunut ja kipeä. Muistan kuinka sitkuttelin kuuden tunnin yöunilla mutta jotta sain iltoihin enemmän aikaa, halusin treenata ennen töitä. En ymmärrä mikä ihmeen kaaos vaihe tuo oikein oli elämässäni, mutta mielipiteeni on todellakin siitä muuttunut!

Miesihanteeni on vaalea tai ristiverinen pohjoismaalainen – Yleisesti ottaen miesmakuni on ollut hyvin pohjoismaalainen jo kovin pitkään. En sano, että se olisi mihinkään kadonnut mutta pakko myöntää, että joudun osittain syömään sanani. Ehkä se ei enää olekaan sitä, että ihastuisin hiusten tai silmien väriin, vaan todellisuudessa ihastunkin karismaan, vetovoimaan, persoonaan ja ylipäänsä siihen ihmiseen, joka on kuoren alla. Ihan sama onko hän tumma tai vaalea, sillä ei oikeasti ole merkitystä. Olen aina myöskin ajatellut haluavani miehen Suomesta mutta enää en ajattele noinkaan. Itse asiassa viime aikoina olen enemmänkin ajatellut voiko täällä olla ketään minua varten?

Dubai matkakohteena ei kiinnosta – Myös tämän asian suhteen joudun perumaan sanani. En toki edelleenkään kiellä, ettenkö pitäisi Delhiä kiinnostavampana matkakohteena kuin Dubaita, mutta onhan se nyt yleissivistyksenkin kannalta ihan hyvä käydä edes kerran elämässään Dubaissa. Matkustankin sinne marras-joulukuussa kahdeksi ja puoleksi viikoksi, joten innolla odotan fiiliksiäni paikasta! Tiedän, että kohteena se ei ehkä ole mikään historiallisin mutta varmasti paljon mielenkiintoista nähtävää riittää.

En ole kissaihmisiä – Tämä mielipide oli vahvasti elämässäni läsnä kunnes tutustuin ystäväni kissoihin, joiden kanssa asuinkin useamman kuukauden ajan. Nuo kuukaudet aikaan saivat sen, että kissapelkoni mureni ja rakastuin. Nuo ovat kaksi niin valloittavaa persoonaa ettei mitään rajaa! Tuo kokemus teki minusta tosiaan kerta heitolla kissaihmisen. Pitkään haaveilin omasta kissasta kunnes oivalsin, että kisuli ei vaan nyt sovi omaan elämäntilanteeseeni. Olen oikeasti aivan hullu kissanainen ja jos joku näkee joka paikassa koiria, minä näen ne kissat.

Onko teillä vastaavia mielipiteitä, joiden suhteen olette muuttaneet mieltänne? Tai oliko joukossa ehkä teillekin tuttuja mielipiteen muutoksia?

Kuvat: Iines / Edit: minä 

On my way

8 vastausta artikkeliin “Mielipiteeni jotka ovat muuttuneet”

  1. Haha mä huomaan itessäni vähän tota samaa, että lauon helposti mielipiteitäni muille ja etenkin silloin jos oon eri mieltä. Vaan sit jossain vaiheessa ne ajatukset saattaakin muuttua ja oonkin ihan eri mieltä ku joskus väitin olevani :D Superfoodeista tuli mieleen sellainen, että vaikka oon kans sitä mieltä että onhan ne hyviä ja terveellisiä (tosin tarvittavat vitamiinit ym saa myös terveellisellä ruokavaliolla), niin oli jotenkin hassua huomata esim Englannissa, miten siellä kaupiteltiin mm. mustikkajauhetta, puolukkajauhetta ja muita supisuomalaisia juttuja. Ei jengiin vetoa oman maan superfoodit yhtään samallai ku ulkomailta tuodut.

    • Heh niin. Olen kyllä vähän samanlainen. :)

      Jep, suomalainen super ruokahan on kunnon hypessä ulkomailla, joten todellakin se menee noin! Meidän pitäisi täällä ehkä enemmän oppia ymmärtämään se oman maamme ruokien ja superfoodien rikkaus. Esimerkiksi tyrni on aivan mieletöntä super ruokaa!

  2. Tää oli tosi kiva postaus, vaikka toki aina tykkään sun kirjoituksista :) !
    Mulla tulee mieleen ehkä kolme sellaista tosi selkeää takinkääntämistä: en voisi koskaan olla itseäni pienemmän miehen kanssa, en koskaan muuta omakotitaloon ja en koskaan mene töihin, jossa joutuu käyttämään jakkupukua tms. virallisempaa asua.

    No, kaksi ekaa tuli kumottua n. 8 vuotta sitten kun vain jotenkin päätä pahkaa rakastuin tuohon nykyiseen aviomieheeni, joka on päivästä riippuen mua 5-10 kg kevyempi ja malliltaan sellainen superlaiha, sekä asui jo valmiiksi omakotitalossa, joten en sitten alkanut vaatia häntä muuttamaan siitä pois. Toki myönnän, että teen tosi vähän niitä vihaamiani ulkotöitä ;) . Olen siis kasvanut omakotitalossa ja omilleni muuttaessa vannoin, ettei enää ikinä tätä h*lvetin haravoimista ja kitkemistä ja lumitöitä jne.

    Sittemmin olen myös päätynyt ns. jakkupukutoimistotöihin ja hieman tuskailen työvaatteiden kanssa aina välillä. Näytän mielestäni aina ihan peikkolapselta vaikka kuinka yrittäisin olla tyylikkäänä jossain farkut + bleiseri kombossa :D .

    • Kiitos, ihana kuulla!

      Hahah, eikä. :D No mutta noin ne elämäntilanteet tosiaan vievät ja samalla joudumme mahdollisesti mielipiteitämmekin kumoamaan. Onneksi näille jutuille voi useimmiten nauraa ja nimenomaan suhtautua niihin huumorilla. ;)

  3. Heh, tämä oli tosi kiva postaus :) Naureskelin kyllä ihan ääneen, sillä nyt näin hieman vanhempana huomaan miten omat mielipiteet ovat muuttuneet :) Olenkin oppinyt sen, että ikinä ei kannata sanoa ikinä, sillä se niin pitää paikkaansa!

    Kivaa päivää <3

    Essi
    http://www.lily.fi/blogit/e-s-s-i-h-e-l-p-p-i

    • Heh, kiva kuulla. :) No äläpä muuta sano! Tosiaankin sellainen ehdottomuus ei ehkä ole ihan kannatavinta, koska mielipide tulee kuitenkin muuttumaan. ;)

      Samoin sinnekin! <3

  4. Itellä ollu pari kertaa Android-puhelin ja aina palannu omenaan. Puhelin tuntui jotenkin käyvän hitaalla ja wa-viestit eivät latautuneet reaaliajassa. Ompuissa toki omat ongelmansa mut kyl ne aina androidin voittaa.

    • Joo, samaa mieltä. Itselläni ei ole ollut mitään ongelmia koskaan Omenoiden kanssa, joten siksi olen erittäin tyytyväinen. Mutta pakkohan sitä oli jossain kohtaa Androidiakin kokeilla, ihan vertailun vuoksi. Omenaan kuitenkin erityisen tyytyväinen, joten näillä mennään! :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 15
Tykkää jutusta