Näissä asioissa olen hyvä

Sain ystäväni Iineksen blogista idean tehdä postauksen omista vahvuuksistani – niistä asioista, joissa olen hyvä. En ole itse asiassa oikein koskaan ollut ihminen, joka korostaa omia taitojaan tai sitä, kuinka hyvä jossain asiassa on. Olen perus luonteeltani aika vaatimaton mutta onneksi iän myötä saanut lisää itsevarmuutta, jonka myötä tunnen itseni paremmin ja uskallan sanoa ääneen olevani hyvä jossain. Meistä jokaisella on kuitenkin olemassa ne osa-alueet, joissa olemme hyviä, joten miksi emme niitä välillä ääneenkin toteaisi?

Tässä postauksessa kerron siis rehellisesti niistä asioista, joissa minä koen olevani hyvä. Vaati muuten pienen pysähtymisen, sillä ihan joka päivä näitä ei tule mietittyä…

Olen hyvä kestävyyttä vaativassa liikunnassa. Olen aina ollut hyvä kestävyyslajeissa. Pitkien matkojen juokseminen ja luisteluhiihto – ne olivat lapsuudessa/nuoruudessani lajit, joissa kilpailin. Kehoni on ikään kuin luotu liikkumaan pitkiä aikoja ja nimenomaan suhteellisen matalalla sykkeellä. Tässä yksi syy siihen, miksi rakastan juoksemista ja kehoni suorastaan kaipaa sitä, oli kesä tai talvi. Ilman kestävyystreeniä lihaskunnon tukena, tunnen oloni kankeaksi pökkelöksi. Kestävyystreeni tuo kehooni ihanasti liikkuvuutta ja jäntevyyttä.

Osaan hoitaa asian kuin asian. Olen aina ollut kovin toimelias enkä kohtaa koskaan tilannetta, etten uskaltaisi hoitaa jotain asiaa tai siirtäisin sen toisen ihmisen harteille. Jos en tiedä, selvitän enkä jätä asioita odottamaan seuraavaa päivää tai viikkoa. Minua ei pelota vierailla virastoissa, reklamoida tai soittaa tuntemattomille asiakaspalveluihin. Minulla on myös hyvä reagointikyky ja osaan toimia nopeuttakin vaativissa äkkinäisissä tilanteissa. Tämä toimeliaisuus varmaan johtuu siitä, että olen muuttanut jo 16-vuotiaana omilleni ja tottunut hoitamaan asiat omatoimisesti.

Olen hyvä kirjoittamaan. Jo lapsena kirjoitin paljon ja olen esimerkiksi parikin kertaa aloittanut kirjan kirjoittamisen sellaisella vanhanaikaisella kirjoituskoneella, joka meiltä kotoa löytyi. Myös koulussa olin hyvä ainekirjoituksessa ja päiväkirjoja olen aina pitänyt. Kirjeenvaihtokavereitakin minulla oli jossain kohtaa kymmeniä ja nautin suunnattomasti tuostakin puuhasta. Näin aikuisiällä olen löytänyt kirjoittamisen ilon uudestaan viime vuosina, kun blogiinkin on tullut kirjoitettua enemmän pohtivaa ja ajatuksia herättävää tekstiä. Olen iloinen myös siitä, että kielioppini on parantunut viime vuosina ja nykyään kirjoitus on sulavampaa ja nimenomaan virheettömämpää.

Olen hyvä piirtämään. Kuvataide on myöskin aina ollut vahvuuksiani. Koko lapsuuden/nuoruuden kävin erilaisilla kuvataide kursseilla – milloin oli elävän mallin piirtämistä, savitöitä, öljyväreillä maalaamista ja, mitä vielä. Olen hyvä kädentaitoja vaativissa jutuissa mutta valitettavasti harrastan niitä nykyään todella vähän jos ollenkaan.

Osaan kuunnella ja samaan aikaan olen ratkaisukeskeinen. Olen mielestäni hyvä kuuntelemaan muiden huolia ja samaan aikaan olen ratkaisukeskeinen sekä pyrin aina auttamaan toista ihmistä ymmärtämään tilanteensa esimerkiksi hieman eri näkökulmasta. Vaikka olenkin tunneihminen, pystyn myös ajattelemaan realistisesti ja itse asiassa minulle luontainen tapa onkin tsempata muita selviämään tilanteista vahvoina eteenpäin. Tästä huolimatta oma sisimpäni saattaa olla todella kovassa myllerryksessä, mutta en anna sen koskaan vaikuttaa siihen, miten kohtaan muut ja heidän ongelmansa. Pystyn ikään kuin ingnooraamaan omat tuntemukseni täysin ja eläytymään toisen tilanteeseen.

Olen hyvä leipomaan terveellisiä herkkuja. Reseptien kehitteleminen ja aineosien yhdisteleminen on itselleni suhteellisen helppoa, vaikka en ole koskaan ollut mikään maailman paras keittiössä. Olen ehkä riittävän kekseliäs ja uskallan yhdistellä erilaisia raaka-aineita pienellä riskilläkin. En mieti liikaa, vaan toimin leivonnassa aika impulsiivisestikin ja tällöin useimmiten syntyykin niitä hyviä leivonnaisia. Terveelliset herkut ovat intohimoni ja niiden kehitteleminen todella mielenkiintoista ja palkitsevaa.

Olen vahva ihminen. En tiedä onko tämä aina hyvä puoli mutta tavallaan koen, että olisin varmasti huonommassa jamassa jos minussa ei olisi vahvuuttani tasapainottamassa herkkää puoltani. Löydän aina keinot selvitä, olen sitkeä, nousen jaloilleni vaikka kaatuisin ja olen selviytyjä tyyppinen ihminen. Välillä tämä on toki myös heikkouteni mutta näen vahvuudessani myös paljon hyvää. Sen avulla olen selvinnyt vaikeistakin ajoista ja kykenen näkemään hankalat jutut minua vahvistaneina tapahtumina.

Osaan pohtia asioita monelta eri kantilta. Itselleni on luontaista asioiden pohtiminen ja ajatteleminen. Kykenen miettimään niitä eri näkökulmista ja jopa hyvin objektiivisestikin. En myöskään näe vain itseäni ja omaa tapaani ajatella, vaan osaan kuunnella myös muiden ajattelua ja mielipiteitä.

Omaan visuaalista silmää. Koen, että minulla on visuaalista silmää ja osaan esimerkiksi asetella asioita kuviin kauniisti. Valokuvaaminen onkin taito, jossa haluan kehittyä jatkossakin. En kuitenkaan ole välttämättä kovin hyvä hahmottamaan isoa tilaa ja jos mietitään, että pitäisi vaikka sisustaa iso liiketila käden käänteessä, en kykenisi siihen ainakaan tuosta noin. Minun onkin ehkä helpompi hahmottaa pienempää aluetta ja sommitella sitä kuin ottaa haltuun laajempi kokonaisuus.

Minulla on suhteellisen hyvä ihmistuntemus. Huomaan uusista ihmisistä melko nopeasti asioita. Näistä nyt mainittakoon luonne, arvomaailma ja yleinen suhtautuminen muihin ihmisiin. Esimerkiksi epävarmuuden huomaa mielestäni ihmisistä aika nopeastikin! Tarkkailen ihmisiä paljon ja kiinnitän huomiota eleisiin, tapaan puhua (katsooko esimerkiksi silmiin) ja ylipäänsä siihen, mitä silmistä näkyy. Tunnistan myös aika helposti erilaisia persoonallisuuksia ja vaistoan jos ihmisessä on vaikka jotain huonoa energiaa.

Yllättävän monta asiaa sitä löysikin itsestään vaikka alkuun mietin, että saanko tästä kirjoituksesta oikeasti kokonaisen postauksen mittaisen. Olisikin syytä useammin pysähtyä miettimään missä on hyvä ja vieläpä eritoten, panostaako näihin asioihin, joihin omaa kykyjä? Niin moni ihminen on hyvä monessakin asiassa mutta ei vaan käytä taitojaan ja tähän varmaan yleisin syy on, että aika tai energia ei riitä. Itsekin mainitsen tuon syyksi sille, etten kehitä kädentaitojani esimerkiksi piirtämisen suhteen. Hyvä muistutus siis ainakin itselleni siitä, että useammin voisi tarttua kynään ja paperiin muunkin kuin kirjoittamisen merkeissä.

Vastavuoroisesti kuulisin mielelläni missä asioissa te olette hyviä? 🙂

Kuvat: Taru / Edit: minä

Kommentit (2)
  1. Hei olipa hyvä teksti! Noita on syytä pohtia toisinaan. Juuri nyt omalla kohdallani tämä on ollut pinnalla kun on selkeä polte kehittää itseään, löytää itselleni kiva duuni jossa pääsee omia vahvuuksia käyttämään. Huomaan nyt kun olen kaksi vuotta ollut opiskelemassa ja tehnyt toista työtä, niin olen kasvanut hurjasti tässä ja löytänyt sellaisia asioita joista voi olla ylpeä. Tässä linkkiä yhteen tekstiini josta toivon että joku edes saisi mietittävää omista vahvuuksistaan!

    https://sanseblogi.blogspot.fi/2017/08/uskotko-itseesi.html

    1. Kiitos! 🙂 Nimenomaan. Todellakin välillä syytä miettiä, sillä sen avulla sitä saa itsekin itsevarmuutta lisää.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *