Miksi harrastaa tiedostavaa ajattelua?

Se, mitä on tapahtunut omalle ajatusmaailmalleni tässä viime vuosina, on aika iso muutos vaikka viidenkin vuoden takaiseen. En oikeastaan tarkalleen muista sitä aikaa, kun ajatusmaailmani alkoi muuttumaan mutta tuo on ollut hiljainen prosessi, joka on vienyt minut koko ajan syvemmälle tiedostavan ajattelun maailmaan. Kuulen usein ajattelevani liikaa ja nimenomaan monen mielestä vääriä asioita. Se, että pohdin ihmisyyttä, sen tarkoitusta, omaa minäkuvaa ja käyttäytymistä, muiden ihmisten käyttäytymismalleja sekä niiden syitä, on vaan joillekin ihmisille liikaa. Tai ei välttämättä liikaa mutta toiset pitävät sitä turhana ja liian ”diippinä”. Uskon kuitenkin, että juuri nämä ihmiset ovat niitä, jotka pelkäävät sisintään ja itsensä kohtaamista eniten.

Kyllä minäkin pelkäsin aikaisemmin. En todellakaan sano, että olisin ennen tiedostanut yhtään mitään syitä vaikka omalle tai muiden käytökselle ja se on tavallaan surullista. Olen ylpeä esimerkiksi pikkusiskostani, joka on jo vuosia ollut hyvin kypsä näissä jutuissa vaikka onkin kuusi vuotta minua nuorempi. Mutta tottahan se on, että me ihmiset edetään elämässä eri vauhtia. Ehkä omaa ajatteluani ohjasi vuosia aikaisemmin hyvin pitkälti se seura, jossa aikaani vietin. Eli ei – elämässäni ei pohdittu syvällisiä vaan ennemminkin sitä, missä juhlitaan seuraavana lauantaina. Toisaalta taas ajan ennen aikuisuutta vietin hyvin vahvan hengellisyyden piirissä, jossa taas ajatuksia on ohjannut se siihen uskontoon kuuluva arvomaailma. Mutta tärkeintä lieneekin nykyisyys. Se, että olen jo jonkun aikaa ollut pisteessä, jossa ajattelen sekä omaa, että muiden käyttäytymistä syvemmin sekä tunteiden perimmäisiä syitä. Mietin asioita monelta eri kantilta ja teen aika syvääkin ajatustyöskentelyä itseni kanssa.

Miksi ajatella syvemmin ja tiedostavasti?

En kirjoita tätä nyt sitten ammattilaisena vaan ihan omien kokemuksieni perusteella – miksi minä koen tiedostavan ajattelemisen tärkeänä ja miksi en halua palata entiseen? Ensinnäkin tiedostava ajatteleminen on avannut itselleni aivan uuden maailman niin omaan sisimpääni kuin myös muiden ihmisten ymmärtämiseen. Kun aikaisemmin mietin, miksi ihmeessä tuokin käyttäytyy noin – nykyään pyrin katsomaan aina sinne käytöksen taakse. Kaikessa, kun on takana jotain eikä ihminen syyttä suotta suhtaudu toiseen vaikka halveksuen. Samalla tapaa olen pystynyt pikkuhiljaa näkemään myös oman käytökseni ja käyttäytymismallieni taakse sekä oppimaan sitä kautta paljon uutta itsestäni. Esimerkiksi tuo ajanjakso elämässäni, kun olin jatkuvasti todella hermostunut ja huonolla tuulella – ymmärrän nyt, mistä tuo käytökseni johtui. Tuolloin ajattelin, että ärsyttää jatkuvasti mutta en työstänyt asiaa millään tavalla. Jatkoin vaan sitä oravanpyörä arkea päivästä toiseen enkä puuttunut yksityiselämänkään puolella olemassa oleviin ongelmakohtiin tai jaksanut edes ajatella niitä. Nyt kuitenkin ymmärrän ja paremmin kuin hyvin. Tuohon ajanjaksoon liittyy edelleen paljon negatiivisia tuntemuksia ja sen käsitteleminen on edelleen prosessissa. Myös oma herkkyyteni ja introverttiuteni ovat asioita, joita en aikaisemmin kunnolla ymmärtänyt saatikka edes tiedostanut. Ihmettelin usein, että miksi tunnen näin tai miksi en ole samanlainen kuin moni muu, mutta nykyään ymmärrän ne perimmäiset syyt. Tiedostava ajatteleminen on avannut minulle paljon itsestäni.

Tiedostava ajatteleminen ei kuitenkaan ole aina missään nimessä mukavaa. Se on itse asiassa usein hyvinkin vastenmielistä ja siksi iso osa meistä saattaa jopa pakoilla sitä. Onhan helpompi olla ajattelematta tunteitaan tai niiden syntyperiä, lapsuudessa muodostuneita tunnelukkoja, omaa negatiivista käytöstä tai ympärillä olevien läheisten käytöksen syitä. Tavallisesti noin syvien asioiden ajatteleminen herättää meissä tunteita ja monesti nimenomaan negatiiviseksi koettuja sellaisia. Kun ajattelet vaikka jotain tapahtunutta joka herättää sinussa juuri nyt vihaa, aivan varmasti se, että sorkit tuota asiaa vähän lisää herättää sinussa tunnereaktion. Kuitenkin tuo sorkkiminen, tunnereaktion vapauttaminen ja asian syvempi ajatteleminen sekä työstäminen ovat niitä välineitä, joiden avulla voimme vaikeasta asiasta vapautua. Kuulostaa ehkä monimutkaiselta ja sitä se tavallaan onkin. Olen silti sitä mieltä, että näin toimimalla ja epämiellyttäviä asioita avaamalla voimme loppupeleissä vapautua. Jos emme koskaan ajattele vaikeita asioita, vaan siirrämme ne tuonnemmas, kannamme tuota taakkaa mukanamme lopun elämää.

Itse olen kokenut varsinkin viime kuukausina suorastaan voimavaraksi tapani ajatella tiedostavasti. Kun on ollut vaikeaa, on auttanut se, että olet kyennyt etsimään syitä tunteillesi ja nimenomaan niitä syy – ja seuraus suhteita. Voin sanoa, että ymmärrän itseäni koko ajan enemmän ja se on tavallaan voimavarani tällä hetkellä. Toki olemassa on niitäkin tuntemuksia, jotka tietyllä tapaa ymmärrän paperilla mutta jotka ovat vielä aika hallitsemattomia. Minun on vaikea hyväksyä esimerkiksi tietynlaisia tapahtumia, jotka vaikuttavat nyt viiveellä itseeni negatiivisesti. Syytän näistä tuntemuksista ja omasta pahasta olostani sitä ihmistä, joka on tämän kaiken aikaan saanut vaikka todellisuudessa tiedostan kyllä, mistä taas hänen käytöksensä on johtunut. Uskon kuitenkin vahvasti siihen, että tiedostava ajattelu ja se, että oikeasti käsittelen ja opettelen ymmärtämään muutoinkin kuin paperilla, on yksi kanava, joka auttaa minua asian kanssa eteenpäin. Joskus nämä prosessit ovat hieman pidempiä ja nimenomaan se, että voi kokea itsensä täysin vapaaksi jostain taakasta saattaa viedä aikaa kuukausia tai jopa vuosia.

En voi kyllä kuin kannustaa ihmisiä opettelemaan tiedostavaa ajattelemista. Voi olla, että moni ajatteleekin syvällisesti mutta se, että menee vieläkin syvemmälle, on ihan oma juttunsa. Toisaalta tämä saattaa vaatia pitkäaikaisempaa ajatustyöskentelyä ja sen, että on oikeasti valmis hyväksymään eikä kieltämään. Tiedostava ajattelu, kun tuo pintaan tosiaan myös sitä roskaakin ja jopa todella pahoja tuntemuksia, joiden kohtaaminen voi olla hyvin vaikeaa kerta toisensa jälkeen. Edelleenkin itse ainakin välillä kiellän mutta se, että tiedostan kieltäväni, on se avain nimenomaan taas asian ytimeen.

Ehkä yksi suurimmista jutuista tässä ajattelutavassa on se, että itsetuntemus kasvaa ja kehittyy. Minusta on esimerkiksi hassua miettiä kuinka vielä useampi vuosi sitten itsetuntemukseni oli aivan lapsen tasolla. Sitä vaan eli elämäänsä miettimättä sen enempää kuka on pohjimmiltaan. Enää en voisi kuvitellakaan noin pinnallista elämää, sillä oikeasti se, mitä ja kuka olen, on merkittävää itselleni. Enhän osaa valita asioita, jotka ovat minua jos en oikeasti edes tunne kuka olen? Tai ylipäänsä miten pystyisin elämään täyteläistä ja tyydyttävää elämää jos en oikeasti näe kuin asioiden ja ihmisten pinnan? Ehkä joillekin turhan ”diippiä” mutta itselleni ehdottomasti se avain johonkin suurempaan.

Heräsikö teille ajatuksia aiheesta?

Muuten toivottelen oikein rentouttavaa sunnuntaita jokaiselle! <3

Kuvat: Taru / Edit: minä

On my way

4 vastausta artikkeliin “Miksi harrastaa tiedostavaa ajattelua?”

  1. Hassua, miten samankaltaisia ajatuksia olen miettinyt itsekin! Osittain johtuu varmaan siitä, että olen samaa ikäluokkaa ja osittain myös luultavasti olemme jollain tasolla samanlaisia luonteenpiirteitä omaavia.
    Kiitos tekstistäsi, se oli hyvin kirjoitettu! Ja mahtavaa kuulla että joku muukin tykkää diipimmästä ajattelun tasosta. Aika usein sitä tuntee itsensä kummajaiseksi näiden tuhansien ja taas tuhansien ajatusten kanssa :D
    Olen myös huomannut että jotkut ihmiset keskittyvät paljon analysoimaan muita ja muiden tekemisiä ja tavallaan sivuuttavat kokonaan oman käytöksen yms. analysoinnin. Johtuuko tämä sitten siitä, että he ovat jo henkisesti enemmän sinut itsensä kanssa – vai päinvastoin – en osaa sanoa :D Välillä sitä myös miettii että onko liikaa käpertyny itseensä, mutta toisaalta, joskus tämä työ oman itsen kanssa on tehtävä. Olen varma että kymmenen vuoden päästä sitä on jo aika tasapainoinen ihminen.
    Tuo itsetuntemus, jota kirjoituksessasi myös sivusit, on kyllä tosi tärkeä asia. Olisikohan ollut joskus peräti tässä sinun blogissasi linkki persoonallisuustestiin ja täytyy sanoa että itselleni se avasi monia uusia näkökulmia.
    On vapauttavaa myöntää omat heikkoudet mutta samalla myös hienoa saada vahvistusta omille vahvuuksilleen.
    Anteeksi, tästä tuli kilometrin pituinen kommentti, mutta tällä hetkellä saan tästä blogista vaan niin paljon vertaistukea että oli pakko kirjoitella omia ajatuksia.
    Kiitos että jaat ajatuksiasi!
    Energistä ja hyvinvoivaa syksyä sinulle Jutta :)

    • Kiitos, mukava kuulla, että teksti kolahti. :)

      Hahah jep, toisinaan kyllä ja siksi on aina mukava kuulla, että siellä ruudun toisella puolen on samoin ajattelevia! Itse en koe, että itsetutkiskelu olisi liian itsekästä tai itsekeskeistä, vaan me nimenomaan sen kautta pystymme olemaan parempia ihmisiä myös muille. Kun tuntee itsensä ja työstää omaa käytöstään on aivan varmasti parempi kumppani, ystävä ja ihminen ylipäänsä. Tai näin minä koen. :) Toki on ääripäitäkin mutta tällainen pohdiskeleva tasapainoinen itsetutkiskelu on mielestäni ainoastaan hyvästä ja on muuten mielenkiintoistakin!

      Ja on varmasti totta, että ihmiset herkemmin keskittyvät muihin itsensä sijaan. Tavallaan se voi johtua kummasta vaan, kuten totesitkin mutta itse ajattelen, että oikeastaan omalla kohdallani myös muiden käytöksen analysointi johtuu puhtaasti kiinnostuksesta. Kun tekee työtä itsensä kanssa sitä vaan jotenkin automaattisesti miettii myös ympäristön käytöstä. Ja jos joku kohtelee minua vaikka huonosti mietin oitis, mistä tuo johtuu tämän huonosti kohtelevan kohdalla – mitkä ovat niitä syitä.

      Se on voinut olla blogissani, en muista varmaksi. Kiva kuitenkin kuulla, että sait siitä apua. Kokeile muuten myös tuota tunnelukkotestiä, johon linkkasin blogin alussa. Sekin on todella mielenkiintoinen ja ainakin itselleni avannut aika paljon.Ja hei älä missään nimessä pyytele anteeksi, oli mukavaa, että kommentoit! :) Ihanaa syksyä sinnekin ja jos tekstit jatkossakin kolahtavat niin tulehan huikkailemaan! <3

    • Kiitos! Se on itse asiassa UFF:ista kuuden euron päiviltä. :D Huippu löytö.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 13
Tykkää jutusta