Millainen on unelmieni mies?

Sain tällaisen hauskan idean tuossa taannoin, että voisin kirjoittaa tänne unelmieni miehestä. Lähinnä siis siitä, mitä tuo termi minulle merkitsee ja millaisin ominaisuuksin on näin oletusarvoisesti varusteltu mies, joka vie juuri minulta jalat alta. Pakko heti tähän alkuun mainita, että jos mietin itseäni jälleen kerran reilu kymmenen vuotta nuorempana, oli tuolloin miesihanteeni täysin toisenlainen kuin se nykyään on. Minulla oli hyvin korkeat kriteerit ja etenkin ulkonäkö oli suuressa roolissa. Se jos miehellä oli väärän väriset silmät tai hiukset saattoi oikeasti viedä kiinnostuksen. Sitä ajatteli niin naivin pinnallisesti, että nyt suorastaan huvittaa. Täydellistä ihmistä, kun ei ole olemassakaan.

Onneksi elämä kasvattaa ja tänä päivänä todellakin korostan sisimmän merkitystä. En sano, etteikö ulkonäöllä olisi mitään väliä mutta minulla ei ole siihen mitään kaavaa tai ranskalaisia viivoja. Jos kuitenkin jotain ominaisuuksia, joita näitäkään ei ole kiveen kirjoitettu, niin viehätyn eniten miehistä, jotka ovat minua pidempiä, raamikkaita (en tarkoita tällä bodaria) ja heillä on pilke silmäkulmassa. Olen itse asiassa huomannut, että pidän eniten miehistä, jotka eivät keskity liikaa vartaloonsa tai ulkonäköönsä. Sellainen orjallinen salilla ravaaminen ja proteiinijauheiden kanssa pelaaminen on liikaa, sillä en itsekään elä tuollaista elämää. Tuossakaan ei ehkä ole kyse niinkään ulkonäöstä vaan enemmänkin elämäntyylistä. Se olisi nimittäin sen verran erilainen kuin omani vaikka liikunnallinen tyyppi mukava olisikin.

Tähän samaan syssyyn voisi ehkä todeta, että samanlaiset elämänarvot sekä elämäntyyli kolahtavat. Näin se ei tokikaan aina ole mutta olen huomannut, että jos ei ole mitään yhteistä niin silloin jutusta ei oikein mitään sen enempää tulekaan. Jos elämäntyyli on yhtään samanlainen, sitä ymmärtääkin toista paremmin. Ja vielä tätäkin tärkeämpää on ehdottomasti huumori. Näin kypsemmällä iällä olenkin kerta toisensa jälkeen viehättynyt eniten hauskoista, supliikeista ja sanavalmiista miehistä. Jostain syystä hauskuuttajat ja vähän sellaiset porukan huumorimiehet vetoavat minuun enkä oikein osaa edes sanoa miksi? Ehkä tuollaisissa ihmisissä vaan on sitä jotain sellaista huolettomuutta, joka puree – tekee omankin olon huolettomaksi. Jos mies saa nauramaan, on se todella iso plussa ja oikeastaan mielestäni yksi parisuhteenkin kulmakivistä. Jos huumori ei kohtaa, ei todennäköisesti kohtaa moni muukaan asia.

Toki sitten myös herkkyys, kyky keskustella asioista ja kiltteyskin ovat seikkoja, jotka painavat vaakakupissa. Koska olen itsekin herkkä, kaipaan rinnalleni ihmistä joka osaa käsitellä herkkyyttäni. Mutta samalla kaipaan mieheltä myös sellaista tietynlaista vahvuutta, että minuakin kannatellaan jos sitä tarvitsen koska omaan itsekin kyvyn kannatella muita ihmisiä. Keskustelutaidot ovat mielestäni yksi älykkyyden muoto ja jos miehellä ei ole sellaisia ollenkaan, on se itselleni aika turn off. Myös halu tehdä omaa juttuaan ja, että on ylpeä tekemästään työstä, on tärkeää. Rahalla ei ole merkitystä mutta sillä on, että löytyy se halu tehdä itselleen tärkeitä asioita. Kiltteyden sanon siksi, koska mielestäni kiltteys on suloinen ominaisuus vaikka toisaalta taas pidän miehissä sellaisesta tietynlaisesta otteesta, koska kanssani ei pärjää jos on kaikkeen myöntyväinen. Pitää osata laittaa välillä vähän vastaankin.

Puhun aina ystävillenikin karismasta ja nimenomaan vetovoimasta – siitä kemiasta jota kahden ihmisen välillä joko on tai ei ole. Vuosien varrella olen nimittäin huomannut, että henkilökemiat ovat aika mielenkiintoinen juttu ja ne eivät kovinkaan usein kohtaa. Paljon on ihmisiä, jotka paperilla näyttävät hyvältä mutta lopulta se kemia vaan puuttuu. Jos ei ole yhteyttä eikä se lähde rakentumaan edes tutustumalla, niin mielestäni tuollaisessa tilanteessa kannattaa miettiä viekö hommaa enää eteenpäin. Kemia on vaan niin tärkeä seikka, että sitä on turha vähätellä. Se ei ole sidoksissa ulkonäköön tai edes ihmisen ominaisuuksiin vaan mielestäni se on joku sellainen maaginen voima kahden ihmisen välillä, jota on hankala sanoin selittää.

Kengät River Island / Farkut Monki / Neule second hand / Baskeri second hand / Kello *Cluse (*saatu)

En oikeastaan välitä edes listata sen enempää ominaisuuksia, joita miehestä haen, sillä vuosien varrella niin moni ajattelemani seikka on kumoutunut. On ihana katsoa ihmisiä avoimin mielin ja ilman, että tuijotat jotain tiettyjä asioita, joiden perusteella näytät joko punaista tai vihreää valoa. Toki usein se fiilis rakentuu niiden asioiden varaan, joita pidät mielessäsi tärkeinä mutta toisinaan ainakin omassa elämässäni on käynyt täysin päinvastoin. Onkin tykästynyt ihmiseen, joka ei ole ollenkaan ajatusten tasolla sitä ”minun tyyppiäni”. Siksi on aika turhaa kirjoittaa listoja, sillä ne todennäköisesti tulevat kuitenkin kumoutumaan.

Unelmoida saa tietysti aina ja nyt haluaisinkin kuulla onko teillä jotain ominaisuuksia, joita arvostatte miehissä tai miten kuvailisitte unelmienne miestä? Löytyykö sellainen ehkä jo kotoa vai onko vielä hakusessa?

PS. Tämä ei sitten ollut mikään treffi -ilmoitus… 😉

 

Kuvat: Iines / edit: minä

Kommentit (8)
  1. Voin niin samaistua sanoihisi, kiitos hienosta tekstistä!
    Kiltteys, itsevarmuus, samanlainen huumorintaju kuin itselläni. Ulkonäöllä ei niin väliä jos on kiltit silmät. Tietenkin on niitä tyyppejä jotka vetää jalat heti alta ja nimenomaan se johtuu ulkonäöstä. Oma prinssi on vielä hakusessa, mutta mulla ei onneksi ole kiire löytää kumppania, kun nuo edellisetkin kummittelee mielessä 😀

    1. Kiitos sinulle kommentistasi ja mukava kuulla! 🙂 Minusta tuntuu, että itselläni on nykyään joku sellainen juttu etten edes ihastu ulkonäköön vaan oikeasti se persoona vie mennessään. Enpä miesmuistiin muista, että olisin ihastunut johonkin ihmiseen siksi, että hän on komea. Toki miehen olemus voi olla sellainen vetoava ja se saattaa kyllä kiinnittää huomion mutta silloinkin se persoona mielestäni jotenkin loistaa sieltä takaa. Hankala selittää. 😀 Ja ei todellakaan kannata hoppuilla, aikaa on. 😉

  2. Mun unelmamies on samanlainen, pilke silmäkulmassa on se juttu ☺️ Vaikka mulla on tietty ulkonäkömaku miehessä, niin tuo pilke silmäkulmassa tekee sen, että mies johon ihastun voi olla ihan minkä näköinen vaan.

    1. Niin, on se jännä juttu. 😀 Kai se pilke tarkoittaa jollain tapaa jotain itsevarmuutta mikä sitten puolestaan vetoaa naisiin. Mulla siis vähän sama, eli ei ole mitään selkeitä kriteerejä vaan jo toi yks juttu voi ratkaista koko homman. Aika hauska kyllä… 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *