Mitä vuosi 2017 opetti minulle?

Vuosi 2017 lähenee loppuaan ja pakko sanoa, että aikamoinen vuosi kyllä kokonaisuudessaan takana. On ollut niin iloja kuin surujakin sekä ylipäänsä isoja elämänmuutoksia läpi käytävänä. Kun mietin kulunutta vuotta valtaa mieleni aika ristiriitainen tunteiden kirjo. Tämä vuosi ei ole missään nimessä ollut helppo mutta siitä huolimatta koen sen monellakin tapaa kasvattavana. Ehkä kaikelle tapahtuneelle en näe vielä selityksiä, saatikka osaa oikein katsoa kokonaisuutta edes hyväksyen mutta tiedän, että jossain kohtaa moni asia selkenee ja ymmärrän paljon enemmän kuin nyt ymmärrän.

On my wayOn my way

Halusin muistella kulunutta vuotta jollain tavalla myös täällä blogin puolella, joten mikä olisikaan parempi tapa kuin koota yhteen ne asiat, jotka vuosi on minulle opettanut. Siispä ohessa se syvin olemus siitä, mitä 2017 opetti minulle – niin hyvässä kuin pahassakin.

Irti päästäminen vapauttaa – Tämä vuosi on opettanut itselleni paljon etenkin irti päästämisestä ja sen tärkeydestä. Joskus on osattava irrottaa lopullisesti meitä sitovasta vanhasta ja tehtävä päätös, jonka seurauksena otamme askeleen kohti jotain uutta. Aina tuo ratkaisu tai sen jälkeinen elämä ei ole helppoa mutta tässä kohtaa vuotta en voi kuin todeta, että irti päästäminen oli ainakin omassa elämässäni erityisen voimaannuttava päätös. Koen myös onnistuneeni siinä enkä kanna enää taakkaa asiasta, josta olen irti päästänyt. Voisi kai sanoa, että case is closed.

Kolmekymmentä on uusi kaksikymmentä – Tämä vuosi on ollut itselleni aikamoinen kriiseilyn vuosi ikänikin puolesta. Alkuvuodesta tuntui, etten ole valmis täyttämään kolmekymmentä ja stressasin todella paljon ihan vaan vuosikymmeneltä toiselle siirtymistä. Kuitenkin kolmekymmentä täytettyäni oivalsin, että eiväthän asiat lopulta miksikään muuttuneet. Edelleen olen sama ihminen – olin sitten 29 tai 30 vuotta. Tällä hetkellä koenkin oloni nuoreksi ja seuraavat ikävuodet varmasti menevät ohitse tuosta noin, ilman mitään sen kummempaa ikäkriisiä. Tai näin uskallan toivoa…

Ihmisiin ei kannata luottaa sokeasti – Olen oppinut vuonna 2017 myös ihmisiin luottamisesta ja siitä, kuinka aina ei kannata olla niin sinisilmäinen ja hyväuskoinen. Olen havahtunut useampien seikkojen kautta siihen, että uskon ihmisiin aivan liian helposti ja ajattelen, etteivät he esimerkiksi valehtele jos en itsekään valehtele. Kuitenkin totuus on muutamaankin otteeseen tullut päin naamaa sen verran voimakkaasti, että olen nykyään varovaisempi. Yhtenä vuoden oppina sanoisinkin, että sokea ei kannata olla mutta uskoaan ihmisten hyvyyteen ei silti saisi menettää.

On my way On my wayOn my way

Riskien ottaminen kannattaa – Kun keväällä jouduin pakon sanelemana jättämään osa-aikatyöni blogin rinnalta, pelkäsin ja stressasin alkuun todella paljon. Kuitenkin näin kahdeksan kuukauden jälkeen en voi kuin todeta, että joskus riskien ottaminen kyllä kannattaa! Se, että uskaltaa jäädä vähän puolivarmaan saattaa joskus oikeasti poikia enemmän kuin osaa odottaakaan. Vuosi onkin ollut hyvin opettavainen myös työjuttujen suhteen, joten näillä eväillä onkin hyvä suunnata jälleen tulevaan.

Aina ei tarvitse olla pärjäävä – Tänä vuonna olen kohdannut elämässäni ensimmäistä kertaa myös henkisen uupumuksen, jonka myötä uskalsin myöntää itselleni olevani ainakin lievästi masentunut. Minä, joka olen vuosi toisensa perään toitottanut, etten ole masentuvaa ihmistyyppiä… Olen ollut alakuloinen, surullinen, melankolinen ja kaikkea mahdollista todella pitkään hieman vaihtelevalla menestyksellä. Vieläkään en voi sanoa, että olisin täysin eheytynyt ja jokainen vastoinkäyminen, jonka kohtaan tuntuu välillä aivan mielettömän vaikealta. Kuitenkin se, että olen oivaltanut kuinka aina ei tarvitse olla pärjäävä tai jaksava, on ollut minulle tärkeä juttu. Ihan samalla tapaa kuin fyysinenkin kuntomme joskus romahtaa, sama saattaa käydä henkisellekin kunnolle.

Meistä jokaisella on tunnelukkoja – Oikeastaan vasta tämän vuoden puolella olen perehtynyt enemmän tunnelukkoihin sekä tunnelukkopohjaiseen käyttäytymiseen. Luin sekä Tunne Lukkosi, että Murra Tunnelukkosi kirjat, joista opin todella paljon itsestäni! Itse asiassa nimenomaan tunnelukkojen pohjalta ymmärrän omaa käytöstäni paremmin ja olen vihdoin oivaltanut, mistä jotkut tietyt tavat toimia ovat peräisin. Tunnelukot ovat osa meitä mutta on myös totta, että niitä on mahdollista työstää. Toivoisin, että jokainen ihminen perehtyisi omiin tunnelukkoihinsa sen sijaan, että käyttäytyy vuodesta toiseen tietyin maneerein ymmärtämättä syitä käytökselleen.

On my wayOn my wayOn my way

Myrkylliset ihmissuhteet kannattaa eliminoida – Todella tärkeä opetus, joka on noussut pintaan etenkin vuonna 2017. Ikinä koskaan ei kannata pitää elämässään ihmissuhteita, jotka ottavat enemmän kuin antavat. Myös kaikki pinnallisuus – eli ihmissuhteet, jotka perustuvat pinnallisiin pyrkimyksiin tai haluihin ovat sellaisia, joita ei kannata vaalia. Vahdi tarkoin ketä päästät lähellesi, sillä ihmiset jotka ovat lähelläsi joko antavat sisältöä elämääsi tai myrkyttävät sen. Myös kuormittavat ihmiset, jotka eivät näe ollenkaan sinun tarpeitasi on syytä pitää kaukana. Joskus toimenpiteitä on tehtävä rankalla kädellä mutta on vaan niin totuus, että toisinaan elämässä kannattaa pitää huolta myös omasta hyvinvoinnistaan.

Materia ei tuo onnea – Tämän oivalsin kyllä onneksi jo aikaisemminkin mutta etenkin tänä vuonna kyseinen asia on korostunut elämässäni. Olenkin suoraan sanottuna myynyt tänä vuonna enemmän eteenpäin kuin ostanut lisää. Materian merkitys minimoituu jatkuvasti kohdallani ja tällä hetkellä en toivokaan muuta kuin aitoa onnellisuutta ja sitä, että elämäni perus pilarit olisivat vielä joku päivä täysin kunnossa. Ylipäänsä kaikki materialistiset arvot ovat tänä vuonna muuttuneet niin merkityksettömiksi, että nuo arvot ovat elämässäni aivan siellä alimpana.

Itsevarmuutta – Itsetuntemuksen lisääntyminen ja myös niiden heikkouksien tunnistaminen on tietyllä tapaa lisännyt omaa itsevarmuuttani henkisen minän kehittymisen kannalta. Myös kevyt yrittäjäksi/freelanceriksi heittäytyminen on tuonut minulle omanarvontuntoa ja sitä, että uskallan luottaa enemmän itseeni sekä kykyihini. Kun aikaisemmin saatoin vähätellä taitojani, nykyään tiedän työni arvon sekä sen, mitä taitoja omaan huomattavasti paremmin.

On my way On my wayOn my wayKengät River Island / Housut H&M / Paita *Bubbleroom (saatu) / Kello Cluse / Laukku Furla / Kaulakoru Pernille & Corydon 

Kaikki lähtee meistä itsestämme – Niin halu eheytyä kuin halu vaihtaa työpaikkaa. Kaikki lähtee loppupeleissä meistä itsestämme ja siitä, mitä haluamme ja kuinka toimimme toteuttaaksemme halujamme. Voimme aina sanoa toiselle, että tee sitä tai tuota mutta sillä ei ole merkitystä ellei toinen ihminen halua sitä. Tämä asia on kirkastunut itselleni hyvin vahvasti tänä vuonna myös itseni kautta, sillä olen huomannut, että niin moni asia elämässä on kiinni minusta itsestäni.

On vahvuutta myöntää olevansa heikko – Olen riisunut itseni kaikista turhista kulisseista ja jos joku kysyy minulta kuinka menee, vastaan rehellisesti. En enää häpeä heikkouttani, sillä niin monta vuotta sitä peittelin ja verhosin sen hokemaan siitä, kuinka olen vahva ja pärjäävä nainen. Se, että on henkisesti hajalla ei ole häpeällistä tai osoitus siitä, että on epäonnistuja tai surkimus. Mielestäni on vahvuutta myöntää olevansa heikko – mutta toisaalta on vahvuutta myöntää olevansa vahva jos näin on. Tärkeintä on se, että on rehellinen niin muille kuin itselleenkin.

Oppimani asiat ovat tosiaan jokainen melko syvällisiä mutta toki vuoteen mahtuu ihan arkipäiväisiäkin opittuja oivalluksia. Elämässä hienointa lienee se, että joka vuosi kasvaa ja kehittyy ihmisenä ja siksi mielestäni menneen vuoden kertaaminen voi olla ihan paikallaan. Haastankin myös sinua listaamaan tänään ne asiat, jotka vuosi 2017 opetti sinulle. Jos haluat jakaa vaikka muutamat niistä kanssani, niin olen korvana!

Oikein rentouttavaa tapaninpäivää!

Kuvat: Iines / edit: minä

Kommentit (4)
  1. Oot kyllä mun girlcrush! Plus saan sun pukeutumistyylistä tosi paljon inspiraatiota arkiasuihin, kiitos siitä. Ihanaa uutta vuotta, jatka samaan malliin!

    1. Hahah, no kiitos. 😀

      Ja ihana kuulla tuollaista palautetta, että blogista saa inspiraatiota – mahtavaa!
      Sinnekin ihanaa uutta vuotta. :))

  2. Ai Ai Ai Jutta,
    Aivan ihanan viisas teksti.

    Voin tosissaan samaistua moneen ja itsekin kohdannut monia samankaltaisia asioita niin kuin olet itse listannut.

    ? Varsinkin, elämä aina paranee entisestään.

    1. Kiitos paljon. 🙂

      Ilmeisesti siis aika inhimillisiä juttuja voisi kai sanoa. Ja näinpä, tuota samaa toivon kyllä. 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *