Vahvimmat tunnelukkoni

Tunnelukkotestin tulos näyttää erittäin vahvoiksi tunnelukoikseni emotionaalisen estyneisyyden sekä kaltoin kohtelun. Nämä ovat ne kaikista vahvimmat, joiden jälkeen vahvoja lukkoja tulee useampi lisää. Jostain syystä nuo kaksi kuitenkin valikoituivat testin mukaan kohdallani erittäin vahvoiksi ja sille lienee syynsä. Tuon testin tekemisen jälkeen olenkin perehtynyt aika paljon tunnelukkoihin ja niiden käsittelyyn. Ensinnäkin olen pureutunut siihen, mitä nuo lukot käytännössä tarkoittavat, mistä ne ovat kohdallani peräisin, kuinka ne tavallisesti elämässä näkyvät ja mitkä ovat mahdollisuudet lukkojen nujertamiseen. Haluankin tässä postauksessa avata molempia erittäin vahvoja lukkojani ja nimenomaan puhua niistä henkilökohtaisella tasolla. Ehkä joku teistäkin saa tämän kautta vahvistusta omille tunnelukoilleen sekä kenties kykenee tunnistamaan ne itsestään.

Emotionaalinen estyneisyys

Emotionaalisen estyneisyyden tunnelukko tarkoittaa vaikeutta ilmaista tunteitaan spontaanisti. Positiivisia kiintymyksen tunteita voi olla vaikea näyttää läheisilleen ja puolestaan negatiivisia tunteita patoaa herkästi sisälleen. Syvällä sisimmässä saattaa muhia paljon pahaa mieltä ja jopa vihaakin, koska aitoja tunteitaan ei vaan ole kyennyt ilmaisemaan. Tunteiden hallinta on hyvin tyypillistä meille emotionaalisen estyneisyyden tunnelukon omaaville ja teemme sitä jatkuvasti ikään kuin automaattisesti. Lopputuloksena saattaakin jossain kohtaa olla se, että koko pakka räjähtää ja kerralla sisältämme ryöppyää ulos se kaikki negatiivinen sinne patoutunut.

Tunnistan itseni tästä lukosta erittäin hyvin. En nimittäin ole oikein koskaan osannut ilmaista spontaania välittämistä läheisilleni enkä varmasti kerrokaan riittävän usein kuinka tärkeitä he ovat. Mitä nyt muutaman viinilasillisen jälkeen tulee usein enemmän avauduttua mutta liian herkästi sitä olettaa, että kyllähän he tietävät. Välillä on myös niin, että haluaisin sanoa jotain mukavaa toiselle mutta en yksinkertaisesti pysty – sanat eivät tule ulos suustani. Olen myös sellainen, että ahdistun liiallisesta takertumisesta ja siitä jos joku esimerkiksi roikkuu minussa tai on turhan intensiivisesti haluamassa näkemistä. Tämä varmaan heijastelee sitä, etten halua ihmisiä liian lähelle, koska en itsekään pysty emotionaalisesti takertumaan ihmisiin.

Emotionaalinen estyneisyys näkyy minussa myös todella vahvasti juurikin tunteiden patoamisena. Tuo kyseinen piirrehän oli minulle vuosia enemmän kuin automaatio ja suljin sisääni todella paljon pahaa mieltä. Jos joku kohteli minua huonosti, käänsin sen kärsimyksen ja pahan oloni vihaksi. Välillä edelleen havahdun siihen, että olen tuota kaavaa toistamassa kunnes tajuan, että nyt mennään jälleen pahasti metsään. Pahinta tuossa toimintamallissa on siis se, että ikään kuin käännät sen oman haavoittuvaisuutesi sisäiseksi negatiiviseksi tunneryöpyksi, vaikka parasta olisi jos näyttäisit avoimesti sen kuinka pahalta nyt tuntuu. Usein on vaan helpompaa olla kylmä ja haistattaa toiselle kuin ”alentua” kyynelehtimään – näyttämään ne aidot sen hetkiset tunteet. Tuo on itselleni niin luontainen toimintamalli, että välillä olen suorastaan joutunut taistelemaankin sen kanssa. Silloin, kun minuun sattuu kaikista eniten, olen kaikista uhmakkain ja ikään kuin nousen sitä omaa haavoittuvaisuuttani vastaan. Tämä on siinäkin mielessä jännä, että olen sisimmässäni todella herkkä ja kaikkea muuta kuin kova. Ymmärrän kuitenkin täysin, mistä tuo kovuus vaikeissa tilanteissa johtuu, sillä se liittyy tähän tunnelukkoon. Se on tapani suojata itseä sekä haavoittuvaisuuttani.

Miettikää, että minun tuli täyttää kolmekymmentä kunnes vasta tajusin, että tuo käyttäytymismalli johtuu tunnelukostani, joka juontaa juurensa taas kaukaa lapsuudesta. Siihen en nyt välitä mennä mistä tuo lukko kohdallani on lähtöisin, sillä sen merkitys ei ole tärkeä kuin itselleni. Kuitenkin se, että nykyään tiedostan kyseisen tunnelukon ja siihen liittyvät käyttäytymismallit, on jo aika iso askel kohti parempaa. Olenkin pyrkinyt harjoittamaan sitä, että olisin tunteideni suhteen avoimempi ja näyttäisin jos sattuu tai puolestaan jos olen onnellinen. Vihan tunne on negatiivinen paha joka syö minua ja siksi en haluaisi, että joudun enää ikinä kantamaan tuota tunnetta sisimmässäni. Mieluummin on avoimesti iloinen tai surullinenkin kuin, että patoaa sisälleen asioita, jotka vaan tekevät omalle hyvinvoinnille hallaa. Prosessi on tosiaan tälläkin hetkellä käynnissä, sillä tunnelukkoja ei murreta viikoissa, kuukausissa eikä välttämättä vuosissakaan. Ne ovat usein niin syvälle meihin juurtuneita ja jos olen käyttäytynyt kolmekymmentä vuotta elämästäni tietyllä tavalla, menee siihen aikaa muuttaa toimintapojaan. Mutta prosessi on käynnissä…

Kaltoin kohtelu

Kaltoin kohtelun tunnelukon omaavalle henkilölle on tyypillistä pelätä ihmisten huonoa kohtelua. Uhkakuvat ihmissuhteissa ovat hyvin tavallisia eikä turvallisuuden tunnetta ole helppo kokea. Ihmisiä voi olla hankala päästää lähelle, sillä luottamuspula vaivaa. Sitä ikään kuin pelkää jatkuvasti, että tulee kuitenkin pettymään ihmisiin. Toisaalta taas kaltoin kohtelevissa ihmisissä saattaa olla jotain viehätysvoimaa, joka vetää sinua kerta toisensa jälkeen puoleensa. Sitä saattaa jopa jäädä huonoon ihmissuhteeseen, joka vaan vahvistaa kyseistä tunnelukkoa.

Tunnistan itseni hyvin tästäkin lukosta. Minä todella pelkään ihmisten huonoa kohtelua enkä luota helpolla ihmisiin. Useat pettymykset tällä saralla eivät todellakaan ole vieneet lukkoa ainakaan poispäin vaan päinvastoin. Mutta kuten tosiaan mainittu, nämä huonosti kohtelevat henkilöt saattavat myös viehättää, jonka myöskin itsestäni tunnistan. Niin monta kertaa olen tosiaan kironnut sitä, että olen sekaantunut miehiin, joihin ei olisi pitänyt sekaantua ja olen antanut heille itsestäni, jonka jälkeen he ovat rikkoneet sydämeni. Tämä tunnelukko on siis edelleen minulle aika ongelmallinen, enkä koe päässeeni lukon kanssa juurikaan tunnistamisvaiheesta eteenpäin. Välillä jopa tuntuu, että yli kompensoin lukkoa ja luotankin johonkin ihmiseen aivan sokeasti, koska tunnen ”yhteyden”, joka osoittautuukin lopulta valheeksi. Toisaalta taas kyseinen lukko saattaa näkyä minusta kylmyytenä ja sellaisena varautuneisuutena. Ei ole nimittäin kauaa, kun eräs tuntematon miespuolinen henkilö kysyi minulta oltuaan muutaman tunnin kanssani samassa porukassa/tilassa, että kuka minua on satuttanut? Kuulemma se näkyy minusta todella vahvasti ulospäin, että jotain on tapahtunut enkä halua päästää ihmisiä lähelleni.

Kaltoin kohtelun tunnelukko näkyy ehkä herkästi myös ulkopuolisille ja varmasti kohdallani sen saattavat huomata etenkin miehet. Koska pääasiassa miehet ovat minua satuttaneet, on lukko heitä kohtaan huomattavasti vahvempi. Toisaalta olen kuullut myös naispuolisilta henkilöiltä kuinka lähelleni on ollut alun perin vaikea päästä – siis oikeasti lähelleni small talkin ja pintapuolisen seurustelun jälkeen. Kuten mainitsin, olen lukon kanssa tosiaan hyvinkin alkutekijöissä ja mieluusti kaipaisinkin neuvoja sen suhteen, kuinka kyseistä lukkoa voi heikentää? Ehkä nimenomaan se, että oppii tunnistamaan itsessään tuon heikkouden kiinnostua niistä kaltoin kohtelevista ihmisistä ja sitä kautta osaa taas varoa tällaisia henkilöitä? Tavallaan se tarkoittaa varovaisuutta ihmissuhteissa mikä toisaalta on minulle ominaistakin. Kuitenkin joku noissa kaltoin kohtelijoissa sitten ilmeisesti aiheuttaa minussa sen ylikompensaation sillä niin herkästi saatankin yhtäkkiä luottaa heihin aivan sokeasti. Tuo on tavallaan hyvin erikoista sillä kuten tosiaan mainittu, en ole kaikkien ihmisten suhteen kovin avoin.

Vaikka tunnelukkojen sisäinen työstäminen on välillä haastavaakin, on siinä jotain todella mielenkiintoista. Itse olen ihmisenä sellainen ikuinen löytöretkeilijä, joka haluaa jatkuvasti kasvaa sekä kehittyä. Tunnelukkojen kautta olen oppinut ymmärtämään paremmin itseäni ja käytöstäni. Kun aikaisemmin mietin esimerkiksi tuota, miksi käännän herkkyyteni ja haavoittuvaisuuteni uhmaksi – nyt ymmärrän. Se, että ymmärtää itseään paremmin on oikeasti aika siistiä! Vielä toivon, että kaltoin kohtelun tunnelukkoni kanssa saisin jotain konkreettista aikaiseksi ja esimerkiksi oppisin paremmin tunnistamaan sen ihmistyypin, joka tulee minua satuttamaan.

Voisin joku kerta kirjoitella vielä vahvoista lukoistani, joita niitä on yhteensä viisi – jos teitä siis kiinnostaa? Jokainen niistäkin on sellaisia, jotka itsestäni löydän ja tunnistan, vaikkakaan en yhtä vahvoina kuin nämä tämän postauksen kaksi lukkoa.

Onko täällä muita emotionaalisen estyneisyyden tai kaltoin kohtelun tunnelukon omaavia? Kuinka nämä tunnelukot näkyvät teidän elämässänne ja löysittekö kenties yhtäläisyyksiä tekstini kanssa?

On my way

12 vastausta artikkeliin “Vahvimmat tunnelukkoni”

  1. No jopas sattuikin ajankohtainen teema. Olen tehnyt kyseisen testin taannoin itsekin ja nuo kaksi tunnelukkoa kuuluvat vahvimpiin itsellänikin. Nämä lukot ovat toki olleet tiedossani, mutta niiden voimakkuus tuli kyllä jossain määrin yllätyksenä. Mutta tarkemmin asiaa pohdittuani niiden vaikutus on kieltämättä yllättävän suuri. Se ettei ihan lähtökohtaisesti luota ihmisiin määrittää aika tuntuvasti henkilön sosiaalista kanssakäymistä ja siten elämää muutenkin.
    Olen myös ollut taipuvainen ihastumaan miehiin, jotka ovat ns. vaikeita tai tunnekylmiä ja näkisin että siinä toistan pitkälti opittua tapaa, joiden mukaisesti ihmiset tuppaavat toimimaan. Kun on lapsuudessa saanut kokemuksen ns. turvattomasta kiintymysmallista, niin sitä sitten pyrkii toistamaan myöhemminkin. Tapojensa orja on ihmiseliö :)
    Tämä on näkynyt myös niin, että turvalliset, ongelmattomat parisuhteet tuntuvat minusta auttamatta tylsiltä.

    Työstöä riittää siis ja taitaa olla niin ettei tässä auta hätiköidä eikä väen vängällä yrittää, vaan prosessoida ongelmakohtia hissukseen mielessään läpi. Homma on yllättävän raskasta ja itse olenkin rajannut tätä psyykkistä työtä tiettyyn kirjoitussessioon, jonka nyt pystyn suurin piirtein päivittäin toteuttamaan. Jos arki on yhtä hulabaloota niin näkisin että on aika vaikea päästä sellaiseen moodiin, että itsen kuunteleminen oikeasti onnistuu. Silloin aika tähän itsetutkiskeluun ei liene oikea.
    Tilasin myös Kimmo Takasen kirjan Tunne Lukkosi (taisit aiemmin mainita lukeneesi sen) ja sitä odotankin mielenkiinnolla, kirjaa on kovasti kehuttu mutta en ole tullut aiemmin lukeneeksi (kun arki oli sitä yhtä hulabaloota…) kirjalle on ilmeisesti viime vuonna ilmestynyt jatkoakin, jossa on käsittääkseni enemmän tehtäviä lukkojen työstämiseen. Siinä lienee sitten seuraava hankinta :)

    Voimia sinulle, kyllä me näistä selvitään :) jo se että ongelmat tiedostaa on mielestäni jo aika massiivista edistystä!

    • Kyllä, luottamus on aika iso juttu elämässä ja jos se puuttuu, voi olla hankala luoda hyviä ihmissuhteita. Onneksi ystäväpiirissäni parhaat ystäväni ovat kyllä niitä, joihin luotan sataprosenttisesti. Mutta toisaalta heidätkin olen tuntenut jo pidempään, eli luottamus ei ole syntynyt yhdessä yössä…

      Ja täysin sama juttu täälläkin. Välillä oikeasti mietin miksi ihmeessä näin, koska itse kuitenkin on tunteva ja koen, etten voi olla kylmän ihmisen kanssa. Kuitenkin niihin sitä usein retkahtaa ja nimenomaan ihmisiin, joille epärehellisyys on arkipäivää.

      Samaa mieltä myös tuosta, että väkisin ei kannata, vaan ennemmin antaa itselleen aikaa prosessoida asioita ja oppia käytöksestään. Itsehän olen lukenut tuon tunne lukkosi – erittäin hyvä kirja – mutta kyseinen kirja ei silti ainakaan minun kohdallani avannut lukkoja syvemmin vaikka se selkeyttää kyllä sitä, mitä nuo lukot ovat ja millaisia. Vasta toinen opus auttoi hieman enemmän mutta silti sanoisin, että kyllä se työ tulee tehdä aivan itse. Nuo kirjat ovat hyvä apu prosessissa mutta loppupeleissä muutos lähtee sieltä omasta halusta muuttaa asioita. Prosessi siis jatkuu…

      Samoin sinulle sinne! Tsemppiä ja todellakin ollaan ylpeitä siitä, että ollaan sen verran rohkeita, että uskalletaan ajatella näitä asioita. Moni elää koko elämänsä näitä juttuja vältellen.

  2. Olen tehnyt tuon testin pari kertaa ja tulos oli molemmilla kerroilla aika lohduton; tunnelukkoja oli paljon. Siis vahvoja tunnelukkoja. Olen ostanut tuon kirjankin, mutta en vaan ole saanut luettua sitä. Kai minut yllätti se, että tätä kirjaa lukiessa pitää oikeasti pohtia niitä kipeitäkin asioita (yllätys, yllätys), eikä sitä voi vaan lukaista läpi. Olen myös käynyt terapissa, enkä saanut siitä juuri apua. Nyt taidan laittaa terapian määrittelemättömäksi ajaksi tauolle, koska uuden terapeutin etsiminen ja ”alusta” aloittaminen tuntuu ihan liian työläältä. Terapiasuuntana tuo skeematerapia kiinnostaisi, mutta sellaiseen terapiaan ei taida niin vaan päästä täällä missä itse asun.

    Ehkä aloitan lukemalla tuon kirjan :)

    • Niinpä. No sama kyllä itselläni ja sieltä oikeastaan pomppasivatkin juuri ne, joiden suhteen ajattelinkin olevani lukkeutunut.

      Kuten edellisessä kommentissa mainitsin, kyseinen kirja on todella hyvä nimenomaan siinä kohtaa, kun haluaa tietää lukoistaan enemmän. Jos sinulle on epäselvää miksi omaat kyseiset lukot, lue kirja niin oivallat paremmin. Murra tunnelukkosi, eli se sarjan toinen osa on taas enemmän siihen lukkojen työstämiseen – hyvä kirja sekin! Itse en kuitenkaan saanut lukkojani murrettua noiden avulla tuosta noin vaan simsala bim, vaan edelleen painiskelen. Kirjoista on tosiaan hyötyä mutta lopullinen työ on tehtävä itse. Ja terapia on myös todella hyvä apukeino. <3

  3. Pystyn samastumaan noihin molempiin kokemuksiin.

    En päästä helposti ketään lähelle ja joskus, jos uskaltaudun kertomaan ei-niin-tutulle ihmiselle jotain henkilökohtaisempaa niin vähän kuin säikähdän heti sitä ja vetäydyn sitten taas keskustelusta. Kai sitä pelkää, että se toinen käyttää kertomiani asioita minua vastaan tilaisuuden tullen, kun niin on käynyt aiemminkin.
    Tuosta emotionaalisesta tunnelukosta olen osittain päässyt eroon, vaikka vielä on töitä tehtävänä. Uskallan nykyään näyttää helpommin herkkyyteni, koska olen huomannut, että loppujen lopuksi sitä yleensä arvostetaan, ja jos joku ei arvosta niin ei voi mitään.

    Olisi kiva, jos kertoisit vielä niistä muistakin tunnelukoista, ne on ihan mielenkiintoisia.

    • Ilmeisesti en siis ole todellakaan ainoa näiden lukkojen kanssa painiskeleva!

      Niinpä, samoja ajatuksia täälläkin. Ja mahtavaa, että olet tuosta lukosta päässyt edes osittain eroon. Itsekin tiedän kyllä tuon mutta silti se on välillä niin vaikeaa. Vaikka tavallaan itsekin ajattelen niin, että rohkeus olla heikkokin on niin ihailtavaa mutta usein tilanteissa olen kuitenkin itse todella ”vahvana ja viileänä” jos pelkään romahtavani. Hankalia juttuja ja helppo sanoa puheen tasolla kunnes se aito tilanne tulee eteen…

      Okei, laitetaan tuo siis korvan taakse! :)

  4. Samanlaisia lukkoja on, tuttuja ajatuksia. Olisi siksi kyllä kiinnostavaa lukea sun muistakin lukoista.

    • Ehdottomasti laitan siis toisenkin postauksen toteutukseen! Mielestäni aihe on mielenkiintoinen vaikka omalla tavallaan tässä sörkitäänkin myös niitä vaikeampiakin juttuja itsessä. Lohdullista kuulla, että sielläkin tuttua. <3

  5. Tämä teksti voisi olla kirjoittamani :) Vaikka itse olen tunteellinen ja herkkä, viehätyn tunnekylmistä ja etäisistä miehistä – joiden kanssa sitten olen onneton, kun toinen ei ota syliin tai halua muuta kuin seksiä jne. Noissa kirjoissa taisikin lukea, että kyseessä on paitsi tuo tuttuus lapsuudesta, myös vahva halu saada tällainen ihminen muutettua, jolloin olisikin hyväksytty ja rakastettu eli korjaisi tuon aiemman ”vääryyden”. Mahdoton tehtävä.

    Yksi hyvä lähtökohta on myötätunto itseä ja toista osapuolta kohtaan. Ehkä miehelle on sattunut lapsuudessa jotain, jonka vuoksi ei osaa ilmaista tunteita. Ennen tunsin vahvaa vihaa näitä ”tapauksia” kohtaan ja samalla itseäni (miten olin niin tyhmä), mutta tuo myötätuntoaspekti auttaa oikeasti! Kumpikaan ei vaan osaa toimia toisin (silti kusipäisyyttä ei tarvitse hyväksyä).

    Viha on itselle tosi kuluttavaa, samaan aikaan kuin vihan kohde yleensä elää vailla syyllisyyttä hyvillä mielin. Kenties vielä syyllistäen sinua siitä, että olet vaan niin herkkä ja reagoit vahvasti. Yritän miettiä myös, että mistä kaikesta toinen jää elämässä paitsi kun ei tunne ja uskon myös karman kyllä hoitavan oman osuutensa.

    • Muistan, että oletkin kommentoinut asiaa aikaisemminkin. Minussa on todella paljon samaa ja nimenomaan tuo halu ”pelastaa” löytyy. Tai usein odotan toiselta ihmiseltä, että vaikka hän nyt olisi vaikea tapaus niin hän muuttuisi vuokseni – näinhän ei siis koskaan tule tapahtumaan. Se, joka lopulta kärsii olen minä itse.

      Viisaita sanoja, oikeassa olet! Itse hyvin herkästi soimaan itseäni, koska lankean niihin tietynlaisiin ihmisiin. Ja vihan tunteminen on usein se ensireaktio jos toiseen pettyy. Mutta kuten sanoitkin, se on todella turhaa ja syö vaan itseä sisältä.

  6. Mulla oli uhriutuminen ja alistuminen vahvoja lukkoja. Luulen, että johtuu siitä että jo lapsuudessa onat toiveet ja tarpeet ei tulleet kuulluksi. Aina asetan muiden toiveet itseni ja omien tarpeideni edelle. Tänään kuitenkin ensimmäistä kertaa tajusin, että lähipiirissä muutkin ihmiset ja erityisesti avopuoliso ovat ihan häikäilemättömästi käyttäneet noita mun heikkouksia ja lukkoja hyväkseen. Eli uhrautumista ja alistumista :/

    • Aika tyypillinen lukko. Ja hienosti olet oivaltanut mistä tuon lukon syntyminen voisi johtua, se on jo iso askel eteenpäin!

      On totta, että toisinaan lähipiiri saattaa käyttää noita lukkoja hyväkseen mutta oletko varma, että täysin tietoisesti? Toki ehkä avopuoliso on tottunut siihen, että sinulle käy ehkä aina se, mikä hänelle sopii ja olet valmis tekemään hänen vuokseen vaikka mitä – ehkä alistut hänen tahtoonsa ja päätöksiinsä? Mutta silti epäilen tekisikö hän tiedostaen sen, eli käyttäisikö ns. hyväkseen? Ehkä hän vaan ajattelee, että olet luonteeltasi niin kiltti, että teet ja toimit kuten olet toiminut. Tämä siis vaan spekulaationa, koska todellakaan moni ihminen ei tiedä tunnelukoista ja ehkä nimenomaan miehesikään ei tiedä?

      Kannattaa ehdottomasti keskustella hänen kanssaan aiheesta ja kertoa kuinka koet asian. Ehkä hänkin osaa jatkossa pyrkiä huomioimaan sinua tässä asiassa ja olla ns. tukematta lukkoasi. <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 22
Tykkää jutusta