Matka joka muutti jotain syvemmällä minussa

Vierailin joku aika sitten Momondon bloggaajille järjestämässä vaikuttaja-illassa, jossa kuulimme toinen toistaan inspiroivampia matkatarinoita. Tuo ilta nosti paitsi matkakuumeen, sai minutkin pohtimaan menneitä reissuja ja niiden vaikutusta minuun. Näihin vuosiin on nimittäin mahtunut yhtä ja toista matkaa mutta koen, että jokainen niistä on ollut kokonaisuudessaan hieman erilainen. Toisaalta nimenomaan tuo matkustamisesta tekeekin niin parasta! Koskaan matkalle lähtiessä et tiedä mitä on edessä ja millainen seikkailu sinua kohteessa odottaa.

Kun mietin omaa matkustushistoriaani ja kohtaamisia matkoilla, tulee mieleeni lukuisia tuttavuuksia eri maista ja matkakohteista. Todella monelta ihmiseltä voimme oppia jotain mutta jotta ihminen liikuttaa jotain syvemmällä meissä, vaaditaan siihen hieman enemmän. Koenkin, että omalla kohdallani se ehkä kaikista mieleenpainuvin ja itselleni merkityksekkäin matka oli viime vuoden loppukesän loma Santorinille. Tuo matka varattiin ystäväni kanssa aika ekstempore ja rehellisesti sanottuna täysin summanmutikassa edullinen hinta edellä. Molemmat halusimme pienen irtioton arjesta auringon alla ilman sen suurempia etukäteen laadittuja suunnitelmia. Enpä olisi tuolle spontaanille matkalle lähtiessäni uskonut kuinka paljon voi jotain tuon reissun seurauksena sisälläni liikahtaa ja millaisia tunteita käyn sen jälkeen läpi.

Matka oli tosiaan paitsi ihana aurinkoloma Santorinin auringon alla, myös erittäin opettavainen. Se muistutti minua jostain sellaisesta, jonka luulin jo minussa kokonaan kadonneen – nimittäin vahvoista tunteista, joita voin kokea toista ihmistä kohtaan. Jokunen teistä ehkä muistaakin kuinka kirjoittelin loman jälkeen ihastuksesta ja siitä, kuinka eräs ihminen tuolla kohteessa sai minut tuntemaan jotain sellaista, jota en ajatellut olevan enää olemassa. Vaikka tiesin saman tien hänet kohdatessa, että tämä juttu tulee jäämään tänne, silti lähdin tuohon minua vieneeseen tunteeseen spontaanisti mukaan ilman sen suurempia odotuksia ja ajattelin, ettei pieni lomaromanssi olisi kai pahitteeksi. Mitään sen syvempää en kuitenkaan alun perin uskonut tapahtuvan enkä todellakaan osannut kuvitella, että tulisin tähän ihmiseen ihastumaan! Tuossa kohtaa olin nimittäin ylipäänsä todella kyyninen ihastumista saatikka rakastumista kohtaan ja ajattelin, etten välttämättä kykene enää koskaan entiseni jälkeen tuntemaan mitään vahvempaa. Matka kuitenkin muutti jotain ja minä ihastuin, en rakastunut mutta ihastuin syvästi ja se oli tuossa elämänvaiheessa minulle enemmän kuin paljon.

Absurdin tästä tekee se, että tunsin kyseisen ihmisen kolme kokonaista päivää ja tämä kaikki tapahtui noinkin lyhyessä ajassa. Kun tuota järjellä ajattelee, kuulostaa se lähestulkoon mahdottomalta – minä kun en ole niitä, jotka ihastuvat päätä pahkaa tuosta noin ihmisiin. Nyt kuitenkin kävi niin. Tuon kokemuksen jälkeen tuli myös todella vahva tunne siitä, että tämä oli universumin järjestämä kohtaaminen. Kohtaaminen, joka muutti jotain minussa ja hänen kauttaan ikään kuin näin itseni selkeämmin. Vaikka lomalta paluu oli aivan kamalaa ja itkin pari päivää sängyssä, silti jossain kohtaa kyyneleet muuttuivat onnen kyyneleiksi. Tuli sellainen tunne siitä, että minä kykenen tuntemaan jotain syvempää ja se on asia, jonka luulin itsestäni kadottaneen.

Tuo kohtaaminen olikin elämässäni käännekohta, jonka jälkeen jotain muuttui ihmissuhteiden saralla. Vaikka se ei tehnytkään ihmissuhteistani missään nimessä helppoja, sen jälkeen olen kokenut vahvan ihastumisen tunteen jopa toisenkin kerran. Muutuin jollain tavalla avoimemmaksi ja tuon huomasi myös lähipiirini. En enää suojellutkaan eron jälkeen haavoille revittyä sisintäni vaan uskalsin antaa itsestäni rohkeammin. Näin jälkeenpäin ajateltuna tuo oli viime vuoden yksi tärkeimmistä käännekohdista ja tänäkin päivänä uskon, että tuo kohtaaminen ei ollut tarkoitukseton. Itse asiassa tämän tekstin kirjoittaminen tuli siinäkin mielessä hyvään saumaan, että se toimi itselleni uutena muistutuksena. Muistutuksena siitä, että kaikki on mahdollista.

Haluan kokemuksellani muistuttaa jokaista eron jälkeen kyynisyyden kanssa kamppailevaa siitä, että se vahva tunne on mahdollista kokea uudelleen. Joskus tuo tunne tulee aivan puskista kuten omalla kohdallani kävi, mutta mahdotonta se ei ole. Ja se elämästä niin upean tekeekin, että ihminen on kykeneväinen eheytymään ja kokemaan ihastuksen tai jopa rakastumisenkin tunteita useamman kerran elämänsä aikana. Vaikka eron hetkellä tuntuu sille, ettei enää ikinä pysty, kykene tai voi, niin kaikki on mahdollista.

Oikein ihanaa pääsiäislauantaita jokaiselle!

Lounasvinkki: tofu-riisinuudeliwokki

Oikein rentouttavaa pitkäperjantaita jokaiselle! Tänään vuorossa olisi lounasvinkki niin arkeen kuin viikonloppuihinkin, nimittäin helppo tofu-riisinuudeliwokki jonka valmistaa käden käänteessä. Itse suosin ruokavaliossani suhteellisen usein wokkeja, sillä ne ovat niin helppoja valmistaa ja mahdollistavat monenlaisten raaka-aineiden käytön. Wokki on loistava lounasvaihtoehto esimerkiksi niihin päiviin, kun jääkaappi tulisi tyhjentää vaikka ennen reissua ja kaikki raaka-aineet laittaa yhteen. Tämän päivän wokissa onkin käytetty yhtä sun toista, mm. tofua, riisinuudeleita, paprikaa, limettiä, chiliä, korianteria sekä villinä korttina kaalia. Rehellisyyden nimissä en ole ostanut kaalia vuosiin ja nyt todella kyseenalaista miksi ihmeessä? Aivan loistava raaka-aine pannulla paistettuna ja tällaisessa kiinalaistyylisessä wokissa!

Jakamani resepti on täysin vegaaninen (korjatkaa jos olen väärässä, vasta harjoittelen) ja se sopii erinomaisesti kasvisruokavaliota noudattavien ruokavalioon. Jos taas syöt lihaa, voit korvata tofun esimerkiksi kanalla tai halutessasi tehdä wokista täysin kasvisversion. Itse tykkään kovasti tofusta, joka on marinoitu soijakastikkeessa, joten tässäkin reseptissä tofu menee oikein loistavasti! Resepti on todella nopea valmistaa (n. 20 minuuttia kokonaisuudessaan) ja annoksesta tulee kahteen ruokailukertaan. Jos haluat tehdä kerralla suuremman satsin, suhteutathan reseptin raaka-aineet tarpeisiisi.

TOFU-RIISINUUDELIWOKKI (M, GL, VE)

  • 1/2 pakettia tomaatti-basilika-tofua
  • 1 riisinuudeli neliö (käytin Mama nuudeleita)
  • 1 limetti
  • 1/2 paprika
  • Slaissi valkoista kaalia
  • Useampi loraus soijakastiketta
  • 2 valkosipulinkynttä
  • 1 cm pala chiliä
  • Kourallinen korianteria
  • Kourallinen casheweja
  • 1 tl mustapippuria
  • 2 tl kurkumaa
  • 1 tl inkiväärimaustetta

Keitetään riisinuudelineliö paketin ohjeen mukaisesti. Siivutetaan tofu, paprika ja slaissi kaalia kuutioiksi ja kaadetaan paistinpannulle. Kaalia tuli siis kokonaisuudessaan n. 3 kourallista. Lorautetaan joukkoon hieman oliiviöljyä ja ruskistetaan huolella. Samalla pilkotaan valkosipuli ja chili, jotka lisätään myöskin ainesten joukkoon. Tässä kohtaa kannattaa lisätä myöskin cashewpähkinät sekä soijakastike. Itse käytän kastiketta aika reilusti lorautellen, joten mitään tarkkaa määrää minulla ei ole tiedossa. Lisätään joukkoon myös muut mausteet ja ruskistellaan. Itse tykkään aina paistaa tofun mahdollisimman kypsäksi, jolloin se ei ole ns. löysää ja kumista, eli ruskistan koko satsin aina poikkeuksetta suhteellisen kypsäksi.

Kun nuudelit ovat kypsiä, valutetaan vesi pois kattilasta ja kaadetaan nuudelit paistinpannulle muiden ainesten joukkoon. Ruskistetaan hyvin ja mahdollisesti lisätään vielä hieman soijakastiketta sekä mausteita. Tässä kohtaa joukkoon puristetaan myös limetin mehu ja lisätään tuore korianteri pilkottuna. Annetaan wokin paistua pannulla miedolla lämmöllä vielä hetki ennen tarjoilua. Itse pidän todella kypsästä wokista, jonka vuoksi annan ruoan aina viipyä pannulla aika pitkäänkin. Kaadetaan valmis wokki kulhoihin ja nautiskellaan joko puikoilla tai haarukalla.

 

Toivottavasti resepti miellyttää ja sille on käyttöä viimeistään sitten ensi viikolla, kun arki koittaa. Itse tykkään valmistaa wokkeja senkin vuoksi, että ne ovat todella helppoa ruokaa uudelleen kypsentää ilman, että maku kärsii. Uudelleen kypsennysvaiheessa voit lisätä joukkoon vaikka tuoretta riisinuudelia tai kaalia, jolloin lopputulos ikään kuin muuttuu hieman tuoreemmaksi.

Oikein rentouttavaa pitkäperjantaita!