Asiat joissa koen olevani itsevarma

Itsevarmuus on piirre jonka sanoisin kasvavan iän myötä. Vaikka olemmekin yksilöitä ja kypsymme eri tahtiin, kyllä eletyt vuodet tekevät ihmisestä itsevarmemman sekä enemmän sen kaltaisen, ettei ympäröivä maailma hetkauta samalla tapaa kuin se joskus nuorempana hetkautti. Tietenkin asiaan vaikuttaa myös taustamme ja se, kuinka paljon olemme saaneet kannustusta elämässä ja miten onnistumisiimme on lapsena suhtauduttu. Koulukiusaaminen ja lyttääminen jättää ikuiset arvet, jotka on mahdollista kääntää myös voimavaroiksi. Itse ainakin koen, että ne kerrat kun minua on mollattu tavalla tai toisella ovat kyllä satuttaneet, mutta loppupeleissä antaneet jollain tavalla myös sisäistä voimaa sen suhteen, että minähän pystyn ja voin.

En todellakaan voi sanoa olevani aina itsevarma mutta on olemassa asioita, joiden suhteen koen itseni itsevarmaksi. Eniten itsevarmuuteni on kasvanut viime vuosina kun olen ajautunut vaikeiden asioiden äärelle ja sitä kautta joutunut punnitsemaan niin vahvuuksia kuin heikkouksianikin. Vaikka nuo tilanteet ovat sellaisia, joissa on ollut pakko tarkastella suurimpia epävarmuuksiani, ovat ne samalla kuitenkin nostaneet esiin myös niitä varmuuksiani. Itsevarmuus ei mielestäni siltikään ole aina yhteydessä niihin asioihin, joissa olemme hyviä. Vaikka koen olevani hyvä esimerkiksi piirtämisessä, en silti ole aina itsevarma piirustuksieni suhteen. Itsevarmuus onkin jotain syvempää ja se on tunne siitä, että luottaa itseensä jossain asiassa sataprosenttisesti ja on varma siitä, mitä tekee.

Missä asioissa minä sitten olen itsevarma? Ohessa seitsemän minun itsevarmuus juttuani.

Arvomaailma ja mielipiteet

Koen, että uskallan olla rohkeasti arvomaailmaltani juuri sitä, mitä olen enkä häpeä sanoa tuota ääneen. Olen kirjoittanut täälläkin avoimesti esimerkiksi uskostani ja myös kamppailusta sen kanssa, uskonko enää siihen mihin olen lähes koko elämäni uskonut. Myös pohdinnat ihmisten moraalista, pettämisestä ja parisuhteiden lopun elämän kestosta ovat olleet joskus tapetilla. En pelkää ihmisten mielipiteitä koska olen itsevarma omista mielipiteistäni – ihan sama vaikka olisinkin välillä niiden suhteen jopa hukassa. Uskoisin, että tämä rohkeuteni olla arvomaailmalta sitä mitä olen juontaa juuriaan siitä, että minua on jo lapsena kannustettu olemaan erilainen välittämättä muista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että minulla olisi jatkuva tarve jotenkin tuputtaa mielipiteitäni, vaan annan kyllä tilaa muillekin ja suvaitsen erilaisuutta.

Pukeutuminen

Minulle on aivan sama mitä muut ajattelevat pukeutumisestani. Vaikka en koekaan pukeutuvani mitenkään todella erikoisesti enkä näe sille tarvetta, en silti välitä kommenteista joita kuulen aina toisinaan etenkin miehiltä. Tiedän, että valintani voivat olla joskus hieman outoja tai minun haluttaisiin pukeutuvan söpöihin mekkoihin mutta koska se ei ole minua, en niin tee ja piste. Pukeutuminen on todella henkilökohtainen juttu ja se viestii paljon ulkomaailmalle. Nuorempana otin kommenteista usein itseeni mutta nykyään minulla on suunnattomasti rohkeutta verhoutua juuri sellaisiin vaatteisiin, joissa viihdyn. Ja kenenkään ei muuten tarvitse pukeutua vaatteisiin, jotka korostavat hänen vartalonsa ”parhaita puolia”! Suorastaan inhoan tuota neuvoa, sillä jokaisella on lupa korostaa tai olla korostamatta niitä asioita vartalossaan joita itse haluaa.

Bloggaaminen/työ

Oma blogi, bloggaaminen ja oikeastaan kaikki työhöni liittyvä ovat asioita, joissa koen olevani itsevarma. Olen tehnyt tätä niin kauan, että tiedän työni arvon ja uskallankin siitä rohkeasti ihmisille puhua. Uskon, että asiaan vaikuttaa myös kokemus ja se aika, kuinka pitkään olen blogiani työstänyt. Kun teet jotain vuosia, kasvaa itsevarmuus siinä matkan varrella väkisinkin. Uskon, että tämä pätee oikeastaan jokaisella alalla – mitä enemmän jotain asiaa teet, sitä paremmin sen osaat ja samalla myös itsevarmuus kohoaa. Tietenkin omassa työssäni itsevarmuutta lisäävät myös kävijämäärät ja lukijakunta, joiden voin todeta olevan jo kovin vakiintuneita. Sitä ikään kuin tietää tekevänsä jotain oikein ja siitä saa suunnattomasti lisää itsevarmuutta! Toisaalta itsevarmuuteni näkyy ehkä myös siinä, etten anna työni määritellä minua ihmisenä.

Itsensä peilaaminen ja tarkasteleminen

Koen nykyään olevani aika itsevarma pohtija sekä myös omien heikkouksien ja vahvuuksien tarkastelija. Minulle ei ole kauhistus myöntää, että olen mokannut mutta tietenkin on asioita, joissa myös puolustan itseäni. Sellainen tarkastelukyky on kyllä kehittynyt vuosien varrella, mikä on muuten tietyllä tapaa myös vapauttanut oloani ihmisenä. Tuntuu sille ettei tarvitse miellyttää tai olla mitään sellaista, mitä en oikeasti ole. Huumorini on välillä huonoa, tapani toimia vääränlainen tai saatan mokailla. Tässä kohtaa voisi kai sanoa, että koen olevani itsevarmempi minä – se Jutta joka pohjimmilta olen ja alan kai vihdoin sen todella löytämään.

Ulkonäkö – hymy, hiukset ja iho

Mietin pitkään, mitkä asiat ulkonäössäni ovat sellaisia, joiden suhteen olen erityisen itsevarma. Ensimmäisenä mieleeni tuli hymy, iho ja paksut hiukset, jotka ovat ehkä parhaita puoliani. Myös meikittömänä olen nykyään itsevarma – paikoitellen jopa itsevarmempi kuin meikillä. En siis todellakaan pelkää meikitöntä minää silloinkaan, kun ripsienpidennyksiä ei ole ollut. Toisaalta ulkonäkö on varmaan aina sellainen juttu, jonka suhteen niitä satunnaisia epävarmuuksia tulee ja menee. Yleisesti ottaen kuitenkin koen, etten kärsi enää nykyään sen suuremmista ulkonäkööni kohdistuvista kriiseistä kuin ehkä toisinaan valokuvissa tai jos olo on turvonnut siihen tiettyyn aikaan kuukaudesta. Välillä on hassua kuinka tuntuu, että itselleni tuntemattomat ihmiset olettavat minun keskittyvän todella paljon ulkonäkööni, vaikka todellisuudessa olen suurimman osan ajasta ilman meikkiä ja aivan tavallisen tallaajan näköinen.

Ihmissuhteet

Tällä tarkoitan etenkin ystävyyssuhteita ja muitakin ihmissuhteita, joilta vaadin nykyään tiettyjä asioita. Nuorempana olin kovin epävarma ihmisten kanssa ja paljon miellytinkin tai tein asioita jotta pääsin haluamiini piireihin. Nykyään tiedän olevani hyvä ystävä ja arvostan itseäni ihmisenä, jonka vuoksi haluan lähelleni ne ihmiset, joihin luotan sataprosenttisesti ja joiden seurassa aidosti viihdyn. En siedä huonoa kohtelua tai välitä olla kenellekään ystävä ilman vastavuoroisuutta. Seuraavalta parisuhteeltakaan en tule ihan mitä tahansa hyväksymään, vaan haluan rinnalleni hyvän ihmisen. En halua tyytyä elämässäni huonoihin ihmissuhteisiin vaan haluan antaa muille hyvää ja myös itse saada hyvää.

Keho/liikkuvuus

Vaikka minullakin on ne ”ongelmakohdat” kehossani, harvoin noita enää nykyään ajattelen. Olen pääpiirteittäin itsevarma kehostani ja sen liikkuvuudesta. Koen olevani aika hyvä eri liikuntamuodoissa ja liikunnan harrastaminen ylläpitää sellaista kivaa kehopositiivista ajattelutapaa sekä itsevarmuutta. Kehoa ei voi eriyttää mielestä jonka vuoksi keho vaikuttaa omalta osaltaan ihmisen itsevarmuuteen. Tietenkin ihmisillä on erilaisia tapoja suhtautua kehoonsa, kuten esimerkiksi Alma eilisessä Yökylässä -ohjelmassa totesi, hän ei ole tarkka kehostaan tai pidä sitä erityisen merkityksekkäänä. Tuo on upea tapa ajatella, että elämässä se fokus ei ole niin suuresti vartalossa vaan jossain muualla. Itselläni on ehkä se, että olen aikanaan ollut epävarma vartalostani, jonka vuoksi takaraivoon on jäänyt se ajattelutapa, että kropalla on tiettyyn pisteeseen asti merkitystä. Myös yleisurheilutausta vaikuttaa, sillä niin pitkään keho oli suuressa roolissa. Nykyään tässä on kyllä kiva tasapaino ja sanoisin itsekin keskittyväni tänä päivänä huomattavasti enemmän henkisyyteen kuin fyysisyyteen.

Toivottavasti postaus haastaa sinutkin miettimään niitä asioita, joissa olet pohjimmiltasi itsevarma. Ei ole muuten mikään helpoin tehtävä – tai ei ainakaan minulle ollut. Asiana kuitenkin erittäin merkityksekäs, sillä liian usein me mietimme itsessämme niitä kehityskohtia tai huonoja asioita hyvien sijaan.

Eipä muuta kuin oikein ihanaa perjantaita!

 

Kuvat: Iines / edit: minä

Kommentit (4)
  1. Tuohon tyyli asiaan haluan kommentoida, että minusta sinä olet upea. Saan kuvistasi inspiraatiota kuten varmasti moni muu lukija : )

    1. Ihana Jasmin kiitos kauniista sanoistasi. <3 Inspiraation jakaminen on yksi blogini tavoitteistakin, joten oikein mukava kuulla. 🙂

  2. Hei Jutta,
    Sulla on sekä täällä blogissa että Instagramissa aina todella upeita kuvia:) Kuvaatko aina samalla kameralla molempiin? Postausideana sellainen, että esittelisit kamerasi jolla/joilla kuvaat. Ihan äkkiseltään en ainakaan blogistasi kovin tuoretta sellaista löytänyt. Samaan aiheeseen liittyen myös joku järkkärin osto-opas aloittelijalle/kuvausvinkkejä/järkkärisanastoa yms. olisi huippu! Sä oot loistava siinä mitä teet❤

    1. Moikka! Kiitos ensinnäkin kommentistasi ja ihanista sanoistasi. <3 🙂

      Kuvaan Canon 6D rungolla, jolla olen kuvannut varmaan viimeiset neljä vuotta – aivan loistava ja satsaamisen arvoinen hankinta kyllä! Eikä muuten häviä aivan kauheasti markkinoiden uusimpiinkaan täyskennoisiin tulokkaisiinkaan, joten suosittelen. 🙂 Kaikin puolin ammattitasoinen runko.

      Objektiivina minulla on melkeinpä aina nykyään Sigman Art-sarjan 35 mm objektiivi. Pari muutakin löytyy kaapista mutta tämä on ehdottomasti ykkönen. Loistava niin lähikuvaan/asukuviin kuin ihan maisemakuvaukseenkin. Miinusta tietenkin siitä, että tämä koko setti on aika raskas mukana kantaa mutta kaikkeen tottuu. 🙂

      Ja kiitos vinkistä, laitan postausidean ylös. Hyvinkin voisin siis tuollaisen postauskokonaisuuden toteuttaa! Kivaa viikonloppua. 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *