Ulkoiset ominaisuudet joista itsessäni pidän

Ystäväni ja blogikollegani Iines kirjoitteli muutama päivä sitten ulkonäköpaineista ja siitä, mistä pitää itsessään ja etenkin ulkonäössään eniten. Tuon tekstin luettuani päädyin minäkin pohtimaan niitä ominaisuuksia, joista ulkonäössäni pidän. Nykyään noita miettii oikeastaan harvemmin,   koska sisäisten ominaisuuksien merkitys on iän myötä korostunut. Sitä katsoo ennemmin niitä muidenkin ihmisten henkisiä ja syvempiä ominaisuuksia kuin tuijottaa pelkkää ulkokuorta. Hieman tähän liittyen on muuten pakko mainita, että ladattuani Tinderin muutama päivä sitten olen ollut jopa hieman järkyttynyt, miten ulkonäkökeskeinen tuo sovellus on. Tai en tiedä mitä odotin mutta se, että tuo sovellus perustuu täysin ulkonäön perusteella tehtävään valintaan, on kyllä aika raadollista. Ne ihmiset joihin kenties ihastuisi tosielämässä, tulee swaipattua Tinderissä vasemmalle koska joku aivan naurettava ulkonäköseikka saattaa kuvissa häiritä.

Ehkä joku kerta Tinderistä lisää mutta nyt varsinaiseen aiheeseen eli ulkonäköön. Olen varmasti maininnut täällä muutamaankin otteeseen etten todellakaan ole aina ollut sinut ulkonäköni kanssa. Vaikka olenkin sinällään saanut koko ikäni huomiota ulkonäöstäni, en ole kuitenkaan kokenut itseäni riittäväksi. Riittämättömyyden tunne on tietyllä tapaa kalvanut minua koko elämäni ajan ja vaikka tämähän on pitkälti henkisen puolen ”haava”, heijastuu se herkästi myös ulkonäköön. Nuorempana esimerkiksi jos joku arvosteli ulkonäköäni, loukkaannuin siitä syvästi ja nuo sanat jäivät ahdistavina takaraivooni. Jos kommentti tuli vieläpä minulle läheiseltä ihmiseltä ja vaikka se olisikin huumorilla heitetty, koin siitä todella pahaa mieltä. Nykyään tilanne on siinä mielessä eri, että ulkoisen olemuksen haukkumisella minua on vaikea loukata. Jos haluaa iskeä oikein syvälle, niin sitten lokaa kannattaa heittää jostain vallan muusta. Luulen, että tämä lienee sitä henkistä kasvua jonka myötä ulkonäön merkitys on vaan pienentynyt elämässäni. Kun on kohdannut suurempia vaikeuksia, sitä on saanut ikään kuin uudenlaista perspektiiviä katsoa asioita eri näkökantilta. Se, ettei näytäkään täydelliseltä tai ole täydellinen, on yksinkertaisesti inhimillistä. Ulkonäkö on loppupeleissä asia jonka varaan itsetuntoa ei kannata rakentaa tai muuten ollaan todella heikoilla jäillä.

Vaikka ulkonäköön ei keskittäisikään energiaansa tai kiinnittäisi mitenkään erityisen paljon huomiota, on mielestäni mukava kehua muiden ulkonäköä tai todeta itselleen, että näytänpä tänään hyvältä. Ulkonäkö on kuitenkin yksi osa meitä ja se, että ihminen kokee ulkonäkönsä edes jokseenkin miellyttäväksi vaikuttaa aika moneenkin asiaan. Jos peilikuvaansa vihaa, aiheuttaa se aivan varmasti negatiivisuutta myös muille elämän osa-alueille. Siksi olen ehdottomasti sitä mieltä, että itsestään kannattaa pitää huolta myös ulkoisesti. Minä olen ainakin huomannut, että niinä päivinä kun on huono olo kehossa, heijastuu se myös kaikkeen muuhunkin tekemiseen. Olen tuolloin huomattavasti hermostuneempi kuin niinä päivinä, joina oloni on kokonaisuudessaan balanssissa. Sen, että huolehtii ulkonäöstäänkin ei myöskään tarvitse tarkoittaa sitä, että on jotenkin erityisen pinnallinen tai ulkonäkökeskeinen ihminen.

Koska tosiaan pysähdyin minäkin miettimään, mitkä ovat minussa niitä ominaisuuksia joista pidän, päätin listata ne teille. Osa tuli kuin apteekin hyllyltä mutta loppupäästä jouduin jo vähän mietiskelemään.

Hiukset – Ei välttämättä tule kenellekään yllätyksenä mutta tykkään todella paljon hiuksistani. Vaikka ne ovatkin välillä hieman oikukkaat ja kasvavat liian nopeasti, ovat ne aika tavalla suomalaisten tyypillisistä hiuksista poikkeavat. Tukkaani ei myöskään tarvitse muotoilla jotta se näyttää hyvältä vaan se on sitä  jo suoraan sängystä herätessä.

Iho – Tämäkin oli helppo, sillä iho on yksi parhaista ulkoisista puolistani. En ole koskaan kärsinyt suuremmista iho-ongelmista (ainoana lyhytaikainen POD) ja useamman kosmetologin suusta kuultuna, kasvojeni iho on kuulemma kuin lapsen iho ja harvinaisen hyvä. Myös vartaloni iho on todella pehmeä ja silkkinen, jossa on hyvä luontainen kosteustasapaino.

Nenä – Nenästäni olen myöskin aina pitänyt. Se on sellainen sirohko ja huomaamaton, eikä ole koskaan aiheuttanut mitään komplekseja.

Solisluut – Pidän solisluistani ja siitä, että ne korostuvat etenkin tietynlaisissa avarissa paidoissa. Off shoulder paidat ovatkin suosikkejani, sillä ne tuovat solisluut nätisti esiin.

Hoikka ruumiinrakenne – Olen lapsesta saakka ollut hoikkarakenteinen enkä koskaan kärsinyt painon suhteen ongelmista. Tämä lienee asia joka saattaa tässä vuosien saatossa muuttua mutta vielä näin kolmekymppisenäkin voin kyllä aika reippaasti todeta, etten liho herkästi.

Vatsa – Pidän vatsastani, olen oikeastaan aina pitänyt. Vaikka minulla ei ole mitään massiivisia vatsalihaksia niin vatsani on silti ihan kivassa kunnossa eikä siihen oikeastaan keräänny rasvakerrokset tai pöhötykset.

Sivuprofiili – Vaikka kasvojeni eri puoliskoissa on erilaiset sivuprofiilit, pidän niistä molemmista – toinen on pehmeämpi ja toinen taas graafisempi puoli. Oikeastaan tuon vuoksi minulle onkin luontevampaa olla profiili edellä kuvissa kuin katsoa suoraan kameraan.

Hymy ja hampaat – Hymy on ollut aina yksi valttikorteistani ja samoin hampaat. Ei ehkä uskoisi mutta lapsena minulla oli todella paljon hammasongelmia ja suussani onkin ollut jos minkälaista rautaa. Edelleen alahampaat ovat hieman vinksallaan mutta eipä tuo nyt oikeastaan häiritse, kun niitä ei juurikaan näy edes puhuessa.

Tähän loppuun on vielä mainita yhdestä asiasta, nimittäin siitä kuinka tänä päivänä arvostan kymmenen kertaa enemmän jos ihminen kehuu jotain sisäistä ominaisuuttani kuin ulkonäköäni. En itse asiassa nykyään edes kaipaa ulkonäköön liittyvää positiivista kommentointia, sillä koen sen jotenkin niin paljon vähäpätöisemmäksi. Tai ehkä tämäkin on siihen kehujaan sidonnaista? Jos se kommentti tulee itselleen rakkaalta ihmiseltä, siihen suhtautuu eri tavoin kuin tuntemattomalta saatuun huomioon. Toisaalta veikkaan, että monelle on helpompi kommentoida ihmisten ulkonäköä kuin sisäisiä ominaisuuksia. On helpompi kehua kauniita hiuksia kuin kaunista luonnetta.

En tiedä herättääkö aihe teissä mitään ajatuksia mutta halusin nyt kuitenkin kirjoittaa omia mietteitäni aiheen tiimoilta. Samalla haluan kehottaa myös sinua miettimään, mistä itsessäsi pidät eniten – niin ulkonäössä kuin luoteessakin. Itseään ja ominaisuuksiaan tulee harvemmin kehuttua, joten sellainen hyvien asioiden nostaminen ei ole mielestäni koskaan pahasta.

Oikein rentouttavaa perjantaita ja alkavaa viikonloppua!

 

Kuvat: Iines / edit: minä

Viime päivien ruokapäiväkirja ja treenit

Alkuviikosta tuli jälleen pidettyä ruokapäiväkirjaa, jonka haluan tänään kanssanne jakaa. En tiedä olenko erityisen ylpeä päiväkirjasta, sillä ruokaileminen on ollut (jälleen kerran) aika heikosti suunniteltua. Tuo näkyy ehkä eniten siinä, että se päivän ainut ”kunnon ruoka” on jäänyt alkuiltaan ja päivällä menojen lomassa on joutunut turvautumaan mm. raakapatukoihin. Oikeastaan koko alkuviikon ajan ruoka on ollut se mielessä viimeisenä pyörivä asia eikä kotiin ole muutenkaan viitsinyt ostaa mitään erikoisuuksia, kun tänään on reissuun lähtö. Ja jos joku nyt ihmettelee miksi en syö lounasta tai päivällistä aikaisemmin vaikka sitten ulkona, niin kyse on puhtaasti säästämisestä. Pitkitän sen kunnon ruoan syöntiä aina siihen saakka kunnes olen kotona, sillä ravintola lounaisiin saa helposti kulumaan aika paljonkin rahaa. Toki välillä on poikkeustilanteita mutta noin ylipäänsä, tuo on asia, josta minä nykyään tingin.

Maanantai 16.4.

klo. 9.35 – Edellisenä iltana valmistettu tuorepuuro (1,5 dl kaurahiutaleita, 1,5 dl kaurajuomaa, 1 rkl chian siemeniä, herukkasekoitusta, GO ON -soijarahkaa, ripaus suolaa sekä vaniljamaustetta), jossa päällä 1/2 banaani, cashew- ja mantelitahnaa, gojimarjoja sekä mulpereita.

Kupillinen kahvia Soya for professionals juomalla ja lasillinen Foodinin Wake Up -aamuvettä (ennen puuroa tyhjään vatsaan).

klo. 13.45 – Kolme palaa itse valmistettua raakasuklaata (resepti täällä). Lisäksi pari reilun kokoista Myllyn Paras valmis siemennäkkileipä sekoituksesta valmistettua näkkileipäpalaa, joissa päällä laktoositonta voita.

Kourallinen manteleita

klo. 16.10 – Kaksi kauraleipää avokadolla, miniluumutomaateilla, keitetyllä kananmunalla (1 kpl) sekä mustapippurirouheella.

klo. 19.25 –  Reilu salaatti jossa mm. paistettua laktoositonta vuodenjuustoa, lehtikaalia, tomaattia, paprikaa, kurkkua, punasipulia, mustapapuja ja hamppuöljyä. Lisäksi pari pientä kauranäkkileipää voilla.

klo. 22.05 – Sulatettuja mansikoita noin 200 g, 1/2 banaani sekä lisukkeeksi GO ON soijarahkaa noin 1,5 dl.

Treenit: Shala Helsingissä Power Flow level 2-3 jooga, kesto 1 h 15 min, jonka jälkeen kävely joogastudiolta kotiin, noin 3 km.

Tiistai 17.4.

8.10 – Foodinin Wake Up -aamuvesi, 1/2 banaani sekä kupillinen kahvia Alpron Soya for professionals juomalla

9.10 – Blogitilaisuudessa pieni kulhollinen rahkaa marjalisukkeilla (kuva yllä), lasillinen marjamehua sekä kupillinen kahvia kaurajuomalla.

11.10 – Bare Bar taateli-marjapatukka (40 g)

15.20 – Ensinälkään kolme palaa raakasuklaata ja puolikas tuore mango pilkottuna

16.45 – Reilu annos Baba bataatti-falafeleja (7-8 kpl), hummustahnoja, bataattiranskalaisia, miniluumutomaatteja, tuoretta korianteria sekä jälkiruoaksi vielä pala raakasuklaata.

Kupillinen vihreää teetä

22.05 – Juoksulenkin jälkeen Kaura 100 kauraleivästä molemmat puolet. Leipien päällä keitetty kananmuna, tomaattia sekä kurkkua.

Loppuillan aikana kiivi sekä kourallinen mulpereita

Treenit: Juoksulenkki 8.04 km / 52 minuuttia + kevyet vatsalihakset

Keskiviikko 18.4.

9.20  – Banaanipannukakut reseptillä: 3 kananmunaa, 1 banaani, 1 rkl kaurahiutaleita, 1 rkl psylliumia, ripaus suolaa, 1 rkl lakritsiheraa ja ripaus vaniljajauhetta. Lisukkeena mansikoita, herukkasekoitusta, kiivi sekä manteli- ja cashewtahnaa.

Lasillinen Wake Up -aamuvettä tyhjään vatsaan ja pannukakkujen lomassa kaksi kupillista kahvia Alpron Soya for professionals juomalla.

12.30 – Pari palaa itse valmistettua raakasuklaata

13.30 – Kolme kaverin valmistamaa lakritsitaatelia

14.20 – Froosh päärynä-lehtikaali-sitruunaruoho -smoothie

15.40 – Delight omena-kaneli raakapatukka (40 g)

16.30 – Ystävän kanssa Coffee Housessa iso kupillinen vihreää teetä

17.45 – Lidl kaurasydämestä molemmat puolet pelkän laktoosittoman voin kera

18.30 – Viisi falafelia, kahta eri hummusta sekä reilu annos salaattia jossa mm. laktoositonta vuohenjuustoa, lehtikaalia, ananasta, mustapapuja, sitruunanmehua, kurkkua, tomaatti, paprikaa

21.45 – Juoksulenkin jälkeen smoothie jossa banaani, lehtikaalia, selleriä, kurkkua, ananasta, pakaste mangokuutioita, spirulinaa, manteleita ja macaa.

Loppuillan aikana kourallinen manteleita

Treenit: Juoksulenkki 7 km / 46 min, loppuun kevyttä kävelyä suunnilleen puoli kilometriä

Jos ruokapäiväkirja herätti jotain ajatuksia niin saa ehdottomasti kommentoida! Aina sitä omaa syömistään kun ei välttämättä osaa katsoa niinkään ulkopuolisen silmin tai ei huomaa jotain tiettyjä puutoksia. Toisaalta haluan tässä kohtaa myös muistuttaa, että meillä jokaisella on erilainen keho ja se mikä toimii minulle, ei välttämättä toimi sinulle. Syöminen on henkilökohtainen asia, jonka vuoksi joku voi kokea vaikka nämä minunkin ruokapäiväkirjani todella oudoiksi tai vieraiksi. Toisaalta toisen ihmisen vinkki jostain mitä kannattaa ehkä poistaa tai lisätä, saattaa olla tie parempaan oloon. Ruokailutavatkin kun ovat usein juttuja, jotka on opittu ja takaraivossa. Välillä ainakin itse huomaan että kokeiltuani jotain uutta saatankin innostua ja huomata, että hei tämähän sittenkin toimii myös minulle! Siksi sellainen tietynlainen avoimuus ylipäänsä elämälle ja muidenkin ajatusten kuulemiselle on tervettä ja oman tekemisen kriittinenkin tarkastelu välillä paikallaan.

Tänään tosiaan lähtö Malediiveille, josta pidän teille myöskin ruokapäiväkirjaa! Katsotaan kuinka ruokaileminen taas muuttuu kun lämpöä on mittarissa 30 astetta.

Oikein ihanaa torstaita!