Luommeko itse kiireen?

Kun kyselemme ihmisiltä heidän kuulumisiaan, on aika tyypillinen vastaus että kiirettä on pitänyt. Viime aikoina olen oikein pysähtynyt tuon toteamuksen äärelle ja itsekin miettinyt kuinka usein sen kiireen mainitseminen on jonkinlainen automaatio. Kiire kertoo ihmisille siitä, että olet haluttu useampaan paikkaan, teet paljon asioita, menestyt ja olet elämässäsi aktiivinen etkä makaa laakereillasi. Onhan se totta, että välillä elämä on aidosti hyvin kiireistä ja saatamme ylibuukata arkeamme mutta miksi kiire on silti niin arvossaan? Miksi kiireen sanominen tuntuu paremmalle kuin että sanoisi että kivasti menee ja rentoa on ollut?

Kiire taitaa olla suorastaan tämän ajan vitsaus. Pitää mennä ja tehdä, suorittaa asioita eikä aikaa rentoutumiselle ole – tai näin me sen olemme päättäneet. Itse uskon hyvin pitkälti siihen, että elämä on valintoja ja niiden kautta asioiden priorisointia. Me itse luomme sen kiireen ja stressin haalimalla elämään enemmän asioita kuin pystymme lopulta kasassa pitämään. Viime aikoina olen havahtunut tähän varsinkin ajanhallinnan suhteen. Valittelen usein sitä kuinka olen aikaoptimisti eli en oikein hahmota aikaa siinä mielessä, että tietäisin kuinka paljon aikaa menee asian a hoitamiseen tai paikkaan b ehtimiseen. Tai vaikka periaatteessa tiedän, jätän kaiken aina viime tippaan kunnes kurkkua kuivaa ja stressaa tai joudun suorastaan juoksemaan tapaamiseen. Aiheutan siis itse itselleni toiminnallani kiireen ja stressin, jonka tiedostan vallan hyvin. Samalla tapaa toimit sinäkin joka päätät ottaa vielä yhden projektin vaikka sen ottaessa tiedostat vallan hyvin, ettei aikasi riitä. Myös perhe-elämä on kiireistä ja hektistä. Mielestäni tuokin on kuitenkin valinta. Se, että päättää hankkia lapsia tarkoittaa sitä, että elämääsi tulee ainakin yksi liikkuva osa lisää joka aivan varmasti tiukentaa aikatauluja. Elämässä on niin pitkälti kyse valinnoista ja loppupeleissä jokainen meistä sitten tavalla tai toisella kantaa ne valintojensa seuraukset.

Se miksi jooga ja meditointi on tällä hetkellä niin suosittua johtunee juurikin siitä, että kiireelle kaivataan vastapainoa. Pyritään löytämään arjesta edes se pieni hetki, jolloin on aikaa rauhoittua ja se on kieltämättä helpompaa jos menee vaikka joogatunnille jossa ei ole ärsykkeitä. Itsekin myönnän sortuvani siihen että se rentoutuminen on minulle aina jotain tekemistä. On todella hankalaa vaan olla koska silloin tuntuu, että aikaa menee hukkaan. Juoksulenkkikin tuntuu helpommalle kuin se että makoilisi sängyllä tekemättä yhtään mitään – se vaan tuntuu ajan hukalta. Joskus on kuitenkin tärkeää vaan olla. Usein rentoutuminen ja pelkkä oleminen ovat asioita, jotka auttavat meitä kuulemaan miltä omassa kehossa tuntuu. Terapiassa terapeuttini pyytää minua usein laittamaan jalat maahan koska se auttaa kuulemaan kehon viestejä ja tuntemuksia, jotka yksinkertaisesti meinaavat välillä jäädä paitsioon. Tunnetilamme usein ohjailevat meitä ja noissa hetkissäkin se että pysähtyy, laittaa ne jalat maahan ja rauhoittuu, auttaa näkemään asiat selkeämmin. Minä ainakin myönnän rehellisesti etten välillä muista kuunnella kehoani tai sen viestejä. Kun on hankaluuksia pysähtyä ja olla, jäävät ne kehon viestit liian usein paitsioon. Olen myös paljon tehnyt sitä että tahallaan vaimennan joitain sisäisiä ääniäni tai tuntemuksiani koska en ole halunnut niitä kohdata. Terapia on kyllä auttanut paljon pysähtymään hetkeen ja kuulemaan itseä – sitä miltä minusta tuntuu.

Laukku *MOIMOI (*saatu) / Kengät Vans / Housut second hand / toppi Berschka / Kello Cluse

Se että kiireelle sanoo ei, on mielestäni itsensä ja muiden kunnioittamista. Siltikään en tiedä tuleeko kiire koskaan tässä elämässä loppumaan – ei varmasti jos sitä ei ainakaan päätä lopettaa. Kiire hallitsee  yhteiskuntaamme ja on sellainen yleinen valloillaan oleva ilmapiiri. Nyt hellekeleillä on ollutkin mielestäni upea nähdä että ihmisillä on aikaa nauttia kesästä terasseilla. Tai varmasti jos monelta kysytään, niin aikaa ei olisi mutta priorisoidessa sitä kyllä löytyy. Toisaalta tuleeko nyt kiire nauttia kesästä? Kohta tulee ne vesisateet ja sitä rataa.

Tällaisten ajatusten äärellä tänä tiistaina. Koetetaan boikotoida kiirettä ja panostaa asioihin joita teemme. Kiireen välttäminen auttaa myös keskittymään kaikkeen tekemiseen paremmin ja siksi sellainen rennompi elämänasenne tekee elämästä varmasti huomattavasti palkitsevampaa.

Aurinkoista ja kiireetöntä päivää jokaiselle!

 

Kuvat: Katri / edit: minä

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *