Luonnollinen päivetys kasvoille

*Sisältää mainoslinkkejä

Olen iän myötä tullut hyvin varovaiseksi, mitä tulee kasvojen päivettämiseen auringon allaMyönnän että kyllä Malediiveilla makasin aika huolettomasti auringossa ja vaikka käytin korkeita kertoimia, en voinut olla miettimättä miten niinkin kuumassa auringossa makaaminen kasvojeni ihoon vaikuttaa. Huomaan nimittäin omissa kasvoissani sen, ettei aurinko tee ihostani enää nykyään mitenkään erityisen hehkeää, vaan parhaimmillaan ihoni hehkuu ilman auringosta hankittua rusketusta. Viimeisen parin vuoden aikana olen alkanut saamaan auringosta myös pigmenttiläiskiä, jotka tulevat etenkin silmien alusiin ja joudun niitä sitten peittelemään. Siispä jos oikein rehellinen olen, en tykkää ruskettaa kasvojani yhtään. Ulkomailla ollessa kasvot joutuvat luonnollisestikin auringolle alttiiksi mutta kyllä olen paljon auringossa oleilua vähentänyt ja se miksi näin, johtuu puhtaasti siitä etten koe sitä tarpeelliseksi. Koska on olemassa hyvät itseruskettavat tuotteet, tuntuu suorastaan typeryydelle riskeerata kasvojen herkkä iho ennenaikaiselle vanhenemiselle.

Tykkään tosiaan käyttää kasvoihini itseruskettavia huomattavasti enemmän kuin maata auringossa. Olenkin kokeillut useammat erilaiset kasvojen itseruskettavat ja löytänyt useita suosikkeja. Esimerkiksi Chanelin itseruskettavaa on löytynyt kaapistani jo pitkään – samoin Eco by Sonyan päivettävää kasvovettä. Molemmat toimivat iholleni loistavasti mutta siitä huolimatta olen aina utealias uusienkin tuotteiden suhteen. Viime kuukausina olen törmännyt siellä täällä kehuihin Swiss Clinicin* itseruskettavasta hoitorutiinista, jonka vuoksi päätinkin tarttua tilaisuuteen kun heiltä tarjottiin minulle mahdollisuutta kokeilla kyseistä päivetysrutiinia. Koska Swiss Clinicin iholle ihmeitä tekevää mikroneulaustakin harrastan (tulen kirjoittamaan siitäkin lähiaikoina), kiinnostuin myös heidän itseruskettavista tuotteistaan!

Swiss Clinicin päivetysrutiiniin kuuluu siis kaksi tuotetta, itseruskettavat tipat sekä laput. Alkuun olin kieltämättä hieman skeptinen koska olin kuullut tuotteista paljon – ehkä jopa hieman liikaakin. Mietin, onko lukuisien kaupallisten yhteistöiden takana aidosti hyvä tuote vai pelkkä markkinointikampanja mutta pakko myöntää, että nyt yllätyin kyllä positiivisesti! Ensinnäkin molemmat itseruskettavat ovat parabeenittomia sekä alkoholittomia. Tuoksu on miellyttävän raikas eikä laisinkaan itseruskettavalle tyypillinen. Tuotteiden käytön jälkeen tunne iholla on kosteutettu ja minulle ainakin tuli fiilis siitä, että nämä ovat laadukkaita ja uskallan niitä hipiääni imeyttää. Itseruskettavien kanssa kun ei aina tosiaan ole tullut sitä tunnetta, että etenkään kasvoille suunnatut tuotteet olisivat riittävän hoitavia… Myös lopputulos on kaunis – jo yhden käyttökerran jälkeen ainakin omassa ihossani riittävän päivettynyt!

Nyt moni varmaan ihmettelee, että mikä tämä ”hoitorutiini” sitten oikein on, että miksi päivetyksen loihtimiseen ei riitä ainoastaan yksi tuote? No minäpä kerron hieman lisää siitä, miten homma etenee…

ILTA:

Iltaisin kasvojen iho pyyhitään ihonpuhdistuksen jälkeen Swiss Clinicin Self Tan -lapulla*. Omiin kasvoihini on riittänyt yksi lappu ja olen saanut sillä kauniin lopputuloksen. Kun kasvot on pyyhitty lapulla, odotellaan hetki – ehkä noin 15 minuuttia, jonka jälkeen kasvoille levitetään normaalisti seerumi sekä yövoide. Mielestäni tämä kuulostaa järkevämmältä järjestykseltä mutta kuulemma lopputulos onnistuu vaikka tekisit sen käänteisessäkin järjestyksessä, eli kosteuttaisit kasvosi puoli tuntia ennen lapulla pyyhintää. Tuote ei millään tavalla tahraa eikä tyynyliinani ole ollut aamuisin likainen. Pelkoa laikuista ei myöskään ole kunhan kasvot pyyhkii lapulla tasaisesti – kuin kasvovettä levittäisi. Aamuisin peilistä on katsonut kauniisti päivettynyt nainen ja lopputulos on ollut erittäin hehkeä.

AAMU:

Aamulla tavallisen puhdistusrutiinin yhteydessä tiputan päivävoiteen joukkoon yhden tipan Swiss Clinicin itseruskettavia tippoja*. Toisinaan levitän voiteen alle myös seerumin mutta en aina – tämä vähän päivästä ja ihon tilanteesta riippuen. Kun voide on levitetty kasvoihin, annan ihon olla rauhassa ja voiteen imeytyä. Pikkuhiljaa päivän mittaan lopputulos syvenee entisestään ja tuo yön rutiini tehostuu. Minun ihoni ei kaipaa rutiinin toistoa toisena iltana ja aamuna peräkanaa, koska jo yhdenkin hoitokerran jälkeen olen päivettynyt. Tämä on toki makuasia ja ehkä ihotyypistäkin kiinni. Omaani tarttuvat itseruskettavat tuotteet aika hyvin vaikka sävyn kesto ei välttämättä olekaan se parhain. Käytän ihooni sen verran erilaisia tuotteita ja puhdistan välillä jopa keskellä päivääkin, että ehkä senkin vuoksi päivetys herkästi ikään kuin kuluu pois.

Kyseinen hoitorutiini on tosiaan erittäin toimiva ja voin sitä lämmöllä suositella! Iholla on jatkuvasti kaunis päivetys johon olen itse jopa hieman koukuttunut. Tämän helpommaksi ei voi kyllä kasvojen päivettäminen mennä. Ja jos haluat säästää, eli käyttää ainoastaan yhtä tuotetta niin oma suositukseni ovat itseruskettavat laput, ehdottomasti. Niin käteviä ja koska eivät muuten ole nestettä, helppo ottaa käsimatkatavaroihin matkalle mukaan!

Jos innostuitte näistä päivettävistä tuotteista, sain alekoodin JUTTA20 jolla saatte -20 % alennuksen tilauksen loppusummasta Swiss Clinicin verkkokaupassa*. Alekoodi on voimassa kolmen kuukauden ajan.

Ja jos heräsi kysymyksiä tai teillä on omakohtaisia kokemuksia tuotteisiin liittyen, niin kommentoikaahan ihmeessä?

 

*Tuotteet testiin saatuja

Liuta outoja tapojani

Kun lähden reissuun, joudun aina pakkaamaan tuplamäärän alushousuja matkalaukkuun. Eli maanantaina Portugaliin lähtiessäni pakkaan matkalaukkuun noin 20 paria alushousuja vaikka poissa olen ainoastaan 9 päivää. Tämä siksi etten pysty nukkumaan samoilla alushousuilla, joilla olen ollut koko päivän. Yöksi on aina vaihdettava uudet ja puhtaat.

Yksi suurimmista herkuistani on syödä esimerkiksi näkkileipiä tai hapankorppuja kermajuustolla monen monta kappaletta. Vielä jos kermajuuston pohjalle laittaa tuorejuustolevitteen ja päälle fetapaloja niin nam! Ja näitä tosiaan menee helposti lähemmäs parikymmentä kappaletta pitkin iltaa, eli mikään pieni määrä ei riitä… En siis aina kaipaa herkutteluun mitään sipsejä tai karkkia vaan välillä toimii tällaisetkin outoudet.

Tykkään haistella asioita. Esimerkiksi vaatteita pesun jälkeen tai hiuksiani, silloinkin kun ne eivät ole edes samana päivänä pestyt. Myös käsiäni haistelen usein, etenkin sitä kämmenen päällisosaa. Miehissä haistan aina oitis tuoksun jota mies käyttää ja se onkin itselleni tärkeä juttu. Jos toinen haisee hielle, on se ehdoton turn off. Hajut merkkaa itselleni ja siksi olen itsekin tarkka siitä, että tuoksun itsekin hyvältä. En voi ymmärtää ihmisiä jotka eivät käytä tuoksuja (ellei ole siis allerginen).

Minua ällöttää juoda lasista siitä samasta kohdasta, josta olen edelliselläkin kerralla juonut. Käyttämiini laseihin tuleekin lasin ympärille useammat huulen jäljet, jonka jälkeen otan aina uuden. Vaikka siis asun yksiössä ja vieläpä yksin, on minulla paljon tiskiä – etenkin niitä laseja.

Mieluiten pyyhin likoja kostutetulla wc-paperilla kuin tiskirätillä. En oikeastaan kykene koskemaan tiskirättiin kuin niillä tiskaushanskoilla, jonka vuoksi usein se wc-paperin käyttäminen on helpompaa ja nopeampaa!

Itseäni ällöttää hiusharjat jotka ovat täynnä hiuksia! Miksi ihmeessä ihmiset ei välillä tyhjennä sitä harjaa koska se on niin helppoa? Pahinta on jos harja jota ei ole hetkeen putsattu joutuu käsilaukkuun ja niitä hiuksia leviää sinne laukun pohjalle, yök yökkkk!

Käytän kotona ollessani silmälaseja piilolinssien sijaan mutta aina jos esimerkiksi lähetti tulee tuomaan pakettia tai Woltista tuodaan safkaa, otan lasit pois ja olen ns. sokkona kun menen avaamaan oven. Tuo on sinällään koomista, sillä en inhoa silmälaseja mutta tuo vaan tapahtuu niin vaistomaisesti. Paljon olen siis elämäni aikana ilman laseja kulkenut ja esimerkiksi lenkillä tai salilla käyn edelleen puolisokeana.

Keitän kahvia aina liikaa vaikka tiedän tasan tarkkaan paljonko sitä tulen juomaan. Vakio keittomääräni on neljä kuppia mutta juon siitä vaan kaksi. Päivittäin kahvia meneekin lavuaarista alas mutta siitä huolimatta haluan keittää sen neljä kuppia.

Jos tykästyn johonkin biisiin, kykenen kuuntelemaan sitä kymmeniä ja kymmeniä kertoja peräkanaa kunnes kyllästyn. Joihinkin kappaleisiin en tosin kyllästy varmaan ikinä ja tällaisia ovat esimerkiksi Nylon Beatin useammat kipaleet.

Kotioloissa en pysty käyttämään rintaliivejä! Aina kotiovesta sisään astuessani riisunkin rintaliivit vaikka muualla ollessani hyvä kun niitä edes huomaan. Olen usein myös ilman alushousuja, eli jos päällä on collarit tai vaikka shortsit, olen kommandona hah. Pipari paljaana en tokikaan liiku sillä sen verran pelkään paljastella naapureille…

Tykkään syödä hedelmät ennemmin pilkottuna/siivutettuna kuin kokonaisina. Jopa banaanin mieluiten pilkon lautaselle ja syön siitä haarukalla. Välillä teen myös sitä, että ihan muussaan banaanin tai lämmitän sen mikrossa. Kokonaiset hedelmät ovat karseita ja pahin on syödä omena kokonaisena niin, että siitä haukkoo paloja.

Tykkään järkyttää ihmisiä – tokaista asioita todella suoraan huumorilla höystettynä tai sanoa vaikka jotain roisia. Mielestäni on ihanaa kun ihmiset nauravat jutuilleni ja heidän ilmeestään näkee, etteivät uskaltaisi itse koskaan sanoa tuota ääneen mutta ajattelevat samaa. Välillä tämä saattaa mennä hieman ylikin (lue humalassa) eli en aina mieti riittävän tarkkaan mitä sanon, vaan saatan töksäyttää ilmoille totuuksia tai puolitotuuksia. Kanssani ei kyllä pärjää jos on liian tosikko, sillä suustani tulee usein sellaista tavaraa mitä ei ulkokuoren perusteella uskoisi…

Inhoan käsikarvoja ja sheivaankin niitä säännöllisesti. Ihan sama alkavatko ne kasvamaan sitä villimmin mutta käsikarvat ovat mielestäni jotain niin ällöttävää – siis naisella.

Vaikka en ikinä osta mitään light tuotteita – en edes limsaa, niin mynthonit ostan aina sokerittomina! En tiedä mikä siinä onkin mutta poikkeuksetta valitsen sen sokerittoman rasian sokerillisen sijaan. Ehkä alitajunnassa piilee pelko siitä että sokeri villitsee ne flunssapöpöt ja aspartaami onkin parempi vaihtoehto. Yeah right…

Millaisia outoja tapoja teiltä löytyy? Kenties samoja kuin minulta?

 

Kuvat: Iines / edit: minä