Auringonotto on out

Nyt kun helteet ovat saapuneet myös Suomeen, haluan puhua yhdestä erittäin tärkeästä asiasta, nimittäin auringon ottamisesta, rusketuksen ihannoinnista ja UV-säteilyn haitoista. Kun aikaisemmin ruskettuminen oli trendikästä ja itsekin palvoin aurinkoa, nykyään yleinen suhtautuminen aurinkoon on selkeästi muuttunut. Voisin jopa karkeasti sanoa, että auringonotto on totaalisen out. Nykyään päivetys haetaan purkista ja yhä useampi tiedostaa UV-säteilyn merkittävät haitat iholle. Tokikaan en tarkoita tällä sitä, etteikö ulkona voisi oleilla ja aurinkoisista ilmoista nauttia, mutta auringossa makaaminen on ainakin toivon mukaan isoilta osin vähentynyt ja yhä nuoremmat tiedostavat auringon haitat. Myös suojakertoimien tärkeys on korostunut ainakin omassa lähipiirissä ja isot kertoimet ovat enemmänkin sääntö kuin poikkeus.

Historiani auringon suhteen on aika villi, eli olen ollut aikoinaan uskollinen auringonpalvoja (kuten varmasti aika moni ikäiseni) ja ottanut aurinkoa todella pienillä suojakertoimilla. Olen myös käynyt solariumissa säännöllisesti, aikoinaan jopa kerran viikossa. Vaikka en pala helposti ja ihoni on paksu lukuun ottamatta kaulaa ja dekolteeta, olen silti polttanut itseni muutamia kertoja aika pahasti. Yksi muisto on kymmenen vuoden takaa Balilta, kun poltin kasvoni kauttaaltaan ottaessani aurinkoa kevyen öljyn voimin. Vietin tuolloin viiden viikon mittaista lomaa Balin saarilla ja muistan, kuinka joka aamu pakonomaisesti suuntasin rannalle ja huolehdin, että sain varmasti aurinkoa useamman tunnin ajan päivässä. Auringonotto, ja ennen kaikkea ruskettuminen olivat oikeastaan sen reissun päätarkoitus – niin hullulta kuin se kuulostaakin.

Nykyään tilanne on onneksi toinen ja huomaan sen muuttuvan vuosi vuodelta terveempään suuntaan. Toki asiaan vaikuttaa varmasti myös se, että olen yli kolmekymppinen ja tiedostan erityisesti auringon vanhentavat vaikutukset ja riskit melanoomaan. Toisaalta mitä sitä kieltämään, pidän kyllä päivettyneestä hipiästä itsellä ja tästä syystä tykkään olla kevyesti ruskettunut vuoden ympäri. Tämän rusketuksen hankin kuitenkin purkista ja pakko sanoa, että nykyään laitan paljon mieluummin itseruskettavaa kuin makaan auringossa monta tuntia! Toki en nyt kiveen kirjoita, etteikö minua näkisi tulevaisuudessa ulkomailla rannalla, tai altaalla makoilemassa ja lukemassa kirjaa, mutta noissa tilanteissa suojaan ihoni vahvoilla kertoimilla ja olen auringossa vähän kerrallaan. Tällä hetkellä en kuitenkaan näe mitään tarvetta maata puistossa käristämässä ihoa, vaikka lämmöstä voin muuten nautiskella. Jotenkin myös toivoisin, että auringosta saadun päivetyksen ihannointi vähenisi ja ihmiset tiedostaisivat auringon haitat selkeämmin. Suurin ongelma tässä on kuitenkin varmasti se yleinen kauneusihanne, joka puoltaa edelleen jossain määrin rusketusta – oli se purkista lähtöisin tai ei. Ja toki itsekin tiedostan olevani siinä mielessä tässä mukana, että tykkään päivetyksestä itselläkin, vaikka keinotekoisena. Haluan kuitenkin korostaa, että tapani olla ruskea, on terveellinen ja tosiaan niin feikki kuin vain olla ja voi.

Ohessa muistutuksena muutama aurinkoon ja auringonottoon liittyvä fakta:

• Auringon UV-säteily aiheuttaa ihosyöpää, joka on lisääntynyt viime vuosina. Syövältä suojautumiseen auttaa aurinkovoide, jossa on riittävän korkea suojakerroin ja suojautuminen vaatteiden avulla.
• Ihon polttamista tulee ehdottomasti välttää! Tähän auttaa jo mainitsemani kaksi seikkaa ja auringossa vietetyn ajan säännöstely. Mitä vähemmän auringossa on, sitä todennäköisemmin iho ei tule palamaan.
• Aurinko vanhentaa ihoa, koska auringon UV-säteily vahingoittaa ihon elastaania, joka vaikuttaa ihon kimmoisuuteen. Mitä enemmän aurinkoa elämänsä aikana ottaa, sitä aikaisemmin iho vanhenee. Rypyt ja ihon veltostuminen ovat selkeitä merkkejä vanhenemisesta. Siispä jos nyt olisin parikymppinen, en varmasti ottaisi ollenkaan aurinkoa! Iho säilyy ilman aurinkoa parempana pidempään, joten toivon mukaan moni nuori tajuaa tämän ajoissa.
• Aurinko saattaa aiheuttaa ihoon myös pigmenttimuutoksia tai ihottumaa. Kokemusta löytyy sekä aurinkoihottumasta, että pigmenttiläiskistä ja ne eivät totta tosiaan ole mukavia!
• Iho muistaa jokaisen palamisen, eli kun kerran palat esimerkiksi selästä, palaa selkä myös jatkossa herkemmin. Tämä on mielestäni pelottavaa, miten pitkä muisti iholla on.
• Erityisesti lasten ihon suojaamisesta tulee huolehtia hyvin, jotta heidän ihonsa kestää aurinkoa myös vanhemmiten.

Toki auringossa on myös hyvää ja yksi ehkä merkittävin asia, on mielialaa kohottava vaikutus. Kesä ja aurinko saa ihmiset hyvälle tuulelle ja meille suomalaisille tämän erityisesti näin kesällä suo. Aurinko on myös loistava D-vitamiinin lähde. Eli terveellisissä määrin aurinko tekee myös hyvää, mutta enemmän suorassa auringonpaisteessa oleilussa on riskejä kuin positiivisia puolia.

Haluan vielä tähän loppuun mainita, etten missään nimessä näe vaaleaa ihoa kauheana, vaikka itseruskettavia käytänkin. Enkä todellakaan pidä päivetystä terveyden merkkinä. Liian herkästi me mielletään kalpeus sairauteen ja rusketus terveyteen, joka on muuten vähän hullunkurista, sillä auringosta saadussa rusketuksessa ei ole mitään terveellistä. Myönnän kuitenkin sen, että purkista haettu rusketus on asia, josta pidän itselläni ja olenhan siihen vuosien varrella totuttautunut. Parasta koko rusketustrendin kitkemiseksi olisi varmasti lopettaa myös itseruskettavien käyttö, jolloin normalisoitaisiin valkoisuutta. Tähän en kuitenkaan henkilökohtaisesti ole vielä kyennyt, mutta ehkä joku päivä?

Millaisia ajatuksia aihe teissä herättää? Otatteko kesällä aurinkoa tai käytättekö itseruskettavia?